Sote http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132394/all Wed, 23 May 2018 23:04:44 +0300 fi Soteen ja saveen http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255748-soteen-ja-saveen <p>&nbsp;</p><p>En tiedä, missä vaiheessa soteuudistuksesta tuli yksi Suomen massiivisimmista vedätyksistä. Siis yksityisille firmoille ohjattavasta valtion rahasta, verovarojen suunnitellusta rahastuksesta. Ehkä se oli tarkoituksena jo alusta alkaen.</p><p><strong>Talouselämä 21.5. </strong>: <em>HUS luuttuaa lattiaa Martti Hetemäen sote-laskelmilla &ndash; &quot;Muistio on harhaanjohtava, jopa vilpillinen&quot;</em></p><p>Pääministerimme on etevä. Hän ymmärtää monimutkaisia asioita, syy-seuraus-suhteita ja tohtoreiden tekemiä raportteja, kuten Martti Hetemäen tekemää analyysiä sotesta ja sen kustannusvaikutuksista. Pääministerimme mielestä Hetemäen raportti on perusteellinen ja se tekee selvää jälkeä sote-epäilyistä.</p><p>Pääministeri Iltalehdessä: <em>&quot;Kyllä tämän perusteellisen raportin pitäisi nyt selkiyttää tilannetta, koska aiemmin vastaavaa &rdquo;yhteen vetävää raporttia&rdquo; ei ole ollut eduskunnan valiokunnilla käytössä.&quot; </em>Tosin tämä tapahtui vähän ennen kuin kritiikkiä alkoi lennellä kuin sitä tiettyä materiaa tuulettimesta.</p><p>Valtiovarainvaliokunnassa on vuosien varrella kuunneltu sen sataa asiantuntijaa, eikä kukaan näistä ole kyennyt arvioimaan soten todellisia kustannuksia. Kokoomusta ja nykykeskustaa lähellä oleva tai ainakin talousliberalistinen valtiovarainministeriön kansliapäällikkö <em>Martti Hetemäki</em> yksinään on ilmoittanut soten valinnanvapauden &quot;kustannuspotentiaalin&quot; olevan +-0, mutta soten tuomat säästöt olisivat peräti neljä miljardia. Se siis tohtori Hetemäen laskema arvio.</p><p>Kuitenkin, mitä sote kaikkine vaikutuksineen, niin sanottuine palkkaharmonisointeineen, monitahoisten eri järjestelmien ja tiedostojen yhteensovittamisineen ja varsinkin tulevaisuudessa terveydenhoitobisneksen parhaat palat itselleen kaapanneen yksityisen ja monikansallisen lääkärifirmaketjuston veloittamisineen tulee oikeasti maksamaan, ei kenelläkään ole aavistustakaan. Paitsi pääministerillä sekä valtiovarainministeri Orpolla. Heillä on oikein varma tieto. Kun tohtori Hetemäki on näin ilmoittanut. Hän muuten kertoi vastikään tehneensä rapsan <em>viikossa</em>.</p><p>Mutta siis ainoa varma asia on, että kustannuksia tulee. Tuleeko niitä vähän enemmän kuin nyt vai tuleeko kolmen miljardin säästöjen sijaan sama määrä lisälaskua, on tyyten yhtä selvää kuin kristallipallosta sen katsominen.</p><p>&nbsp;</p><p>On meillä sellainenkin elin kuin <em>valtiontalouden arviointineuvosto.</em> Siinä asioita pähkäilee viisi professoria. Neljä taloustieteen ja yksi sosiaalipolitiikan. Tälle neuvostolle sotesoppa ei ole oikein maistunut ennenkään. Ei nytkään. Kuten tiedämme, on maistelu tuottanut sopasta nyt tällaiset kitkerät arvostelut:</p><p><em>1) ei käy ilmi miten sote-uudistusta koskevaan 3 miljardin säästötavoitteeseen on päädytty<br />2) ei selviä miten tavoiteltuihin säästöihin päästään eikä tuoda esiin mekanismeja, joilla esitys</em><em> parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta niin, että säästötavoite ei vaaranna palveluiden laatua tai saatavuutta.</em></p><p>Tämä neuvosto on muistuttanut riskeistä, joita valinnanvapauden käyttöönotto on täynnään. Näitä sudenkuoppia julkiselle terveydenhuollolle riittää, <em>&rdquo;mm. liittyen työterveyshuollon asiakkaisiin, uudistuksen jälkeiseen markkinarakenteeseen, kapitaatiomallin yksityiskohtiin sekä mahdollisten tehokkuushyötyjen siirtymiseen yksityisen sektorin yritysten voitoista julkisen sektorin säästöiksi&rdquo;.</em> Ihan selviä asioita. Paitsi minulle. Yritin ulkomuistista kirjoittaa tuon, muttei auttanut - oli lainattava. Lähde on se raportti. Arviointineuvosto jatkaa, että valtiovarainministeriön 16.5. 2018 päivätty muistio eli se, mitä Hetemäki meille soteuskossamme horjuville vahvistukseksi tarjoili, ei tuo näihin kysymyksiin yhtään vastauksia. Selkeitä ainakaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin ja Uusimaan sairaanhoitopiiri, HUS, on siis myös tutkinut Hetemäen rapsan ja antanut sille jäätävän tuomion. Sen mukaan rapsan perustelut ovat epäloogisia ja puutteellisia. Laskelmat eivät ota huomioon menoja lisääviä vaikutuksia.&nbsp; HUS toteaa kylmästi muistion olevan harhaanjohtavan ja jopa vilpillisen. No, sen ei pitäisi olla kenellekään yllätys, kun tietää, minkälainen hallitus muistion tilasi. Hetemäen arvion perustana on lukuja, jotka perustuvat Etelä-Karjalan yhdeksän kunnan Eksotessa saavutettuun menolaskuun. Tuo lasku vain johtuu nykyisestä lainsäädännöstä, mutta uudet sotelait tulisivat olemaan aivan jotain muuta. Sote myös tekisi selvää niistä rakenteista, joihin tuo menolasku perustuu. Eli tohtori on nyt ottanut pähkinöitä eikä ratkaissut itse pähkinää, ellei sitten pomojaan Orpoa ja Sipilää miellyttävällä tavalla. Siteeksi realismia eli se valinnanvapauden 0-vaikutus. Siitä Orpon lisäksi Sipiläkin lasketteli Iltalehdessä palturia. Ettei sen tarkoituskaan ollut menojen väheneminen&hellip; Niin ne totuudet vaihtuvat uusiin kuin paita päältä.</p><p>Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen taas totesi 22.5. :<em> &quot;meillä ei ole rahaa kilpailla yksityisiä sote-yhtiöitä vastaan.&quot; </em>Erittäin mielenkiintoinen toteamus Hetemäen muistiota tarkastellen. Itkonen myös veti maton koko rapsan kuviteltujen jalkojen alta.</p><p>HUS laskettelee kevennystä: <em>&quot;Kyse on samasta, jos ensin kehuttaisiin tuulimyllyjen ympäristövaikutuksia ja perusteltaisiin sillä hiilivoimaloiden rakentamista, kun tuulimyllyt kielletään&quot;.</em></p><p>Valtiovarainministerimme uskoo lujasti alaisensa arvioon. &rdquo;Se on aivan oikeutettu&rdquo;, kuten hän TV-uutisissa totesi. Hän lisäsi vielä oman arvionsa sotesäästöjä hövelisti lupailevan VVM:n raportin nyrpeään vastaanottoon; <em>&rdquo;minusta tässä on vähän akateemisen keskustelun sävyjä&rdquo;</em>. Niinpä niin. Ne &rdquo;kaiken maailman dosentit&rdquo;. Kuka niitä kuuntelee?</p><p>&nbsp;</p><p>Meillä on muuten hallituksessamme jo nyt yksi tulevan soten voittajista, meni kaikki sitten soteen tai saveen. Nimittäin ministeri <em>Anne Berner</em>, joka sai kansalaiskeräyksellä (ja valtion sekä HUS:n rahoituksella) kasaan pääomat, joilla pystytettiin juuri käyttöön vihitty uusi uljas lastensairaala.</p><p>Sairaalan rakennuttaja on Lastensairaalasäätiö. Sen johdossa on Anne Berner. Keräyksillä ja yksityisillä lahjoituksilla kerättiin 36 miljoonaa, valtio piffasi 40 miljoonaa ja HUS samoin, vaikka se maksaa vuokraa rakennuksesta peräti 3,5 miljoonaa per vuosi. Vuokra-ajaksi on määritelty 30 vuotta. Säätiö otti 50 miljoonaa euroa lainaa. Tuolla hulppealla vuosivuokralla laina kuitattaisiin kahdesti ellei kolmestikin. Tietysti vuokrakin tulee suurenemaan niin kuin vuokrat aina. Ja miksei vuokraaminen jatkuisi 30 vuoden jälkeenkin? Säätiö siis kerää komean potin pelkällä 300.000 euron omalla sijoituksella. Onko Suomessa yksikään pääomasijoittaja saanut panokselleen lähellekään moista tuottoa?</p><p>Lastensairaalarakennuksen vuokrausketju on mielenkiintoinen: Lastensairaalasäätiö vuokraa rakennuksen HUS:lle ja HUS vuokraa tilan Kiinteistö Oy Uusi Lasten sairaala &ndash;nimiselle osakeyhtiölle. Eli Anne Bernerin johtama säätiö vuokraa tilat HUS:lle, joka vuokraa tilat yhtiölle, jonka puheenjohtaja on Anne Berner ja jonka postiosoite on Anne Bernerin omistama Vallila Interior. Kun laina on maksettu pois, on Anne Bernerin ja seuraajiensa käsissä yli sadan miljoonan omaisuus, joka on maksettu käytännössä kokonaan julkisella rahalla.</p><p>----</p><p>Helsingin kaupungin hammashoidon ajanvaraus on muuten ollut nyt yli kolme kuukautta sekaisin. Järjestelmä on Tieto Oy:n rakentama. Sen saman, joka vastaa Suomen vaalien tulospalvelusta. Tieto Oy on suurvedätyspankki Goldman Sachsin omistuksessa. Mielenkiintoista sekin sinänsä, mutta tässäkö on se säästöpotentiaali, joka rakennetaan tietojärjestelmien ja teknologian käyttöön?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

En tiedä, missä vaiheessa soteuudistuksesta tuli yksi Suomen massiivisimmista vedätyksistä. Siis yksityisille firmoille ohjattavasta valtion rahasta, verovarojen suunnitellusta rahastuksesta. Ehkä se oli tarkoituksena jo alusta alkaen.

Talouselämä 21.5. : HUS luuttuaa lattiaa Martti Hetemäen sote-laskelmilla – "Muistio on harhaanjohtava, jopa vilpillinen"

Pääministerimme on etevä. Hän ymmärtää monimutkaisia asioita, syy-seuraus-suhteita ja tohtoreiden tekemiä raportteja, kuten Martti Hetemäen tekemää analyysiä sotesta ja sen kustannusvaikutuksista. Pääministerimme mielestä Hetemäen raportti on perusteellinen ja se tekee selvää jälkeä sote-epäilyistä.

Pääministeri Iltalehdessä: "Kyllä tämän perusteellisen raportin pitäisi nyt selkiyttää tilannetta, koska aiemmin vastaavaa ”yhteen vetävää raporttia” ei ole ollut eduskunnan valiokunnilla käytössä." Tosin tämä tapahtui vähän ennen kuin kritiikkiä alkoi lennellä kuin sitä tiettyä materiaa tuulettimesta.

Valtiovarainvaliokunnassa on vuosien varrella kuunneltu sen sataa asiantuntijaa, eikä kukaan näistä ole kyennyt arvioimaan soten todellisia kustannuksia. Kokoomusta ja nykykeskustaa lähellä oleva tai ainakin talousliberalistinen valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki yksinään on ilmoittanut soten valinnanvapauden "kustannuspotentiaalin" olevan +-0, mutta soten tuomat säästöt olisivat peräti neljä miljardia. Se siis tohtori Hetemäen laskema arvio.

Kuitenkin, mitä sote kaikkine vaikutuksineen, niin sanottuine palkkaharmonisointeineen, monitahoisten eri järjestelmien ja tiedostojen yhteensovittamisineen ja varsinkin tulevaisuudessa terveydenhoitobisneksen parhaat palat itselleen kaapanneen yksityisen ja monikansallisen lääkärifirmaketjuston veloittamisineen tulee oikeasti maksamaan, ei kenelläkään ole aavistustakaan. Paitsi pääministerillä sekä valtiovarainministeri Orpolla. Heillä on oikein varma tieto. Kun tohtori Hetemäki on näin ilmoittanut. Hän muuten kertoi vastikään tehneensä rapsan viikossa.

Mutta siis ainoa varma asia on, että kustannuksia tulee. Tuleeko niitä vähän enemmän kuin nyt vai tuleeko kolmen miljardin säästöjen sijaan sama määrä lisälaskua, on tyyten yhtä selvää kuin kristallipallosta sen katsominen.

 

On meillä sellainenkin elin kuin valtiontalouden arviointineuvosto. Siinä asioita pähkäilee viisi professoria. Neljä taloustieteen ja yksi sosiaalipolitiikan. Tälle neuvostolle sotesoppa ei ole oikein maistunut ennenkään. Ei nytkään. Kuten tiedämme, on maistelu tuottanut sopasta nyt tällaiset kitkerät arvostelut:

1) ei käy ilmi miten sote-uudistusta koskevaan 3 miljardin säästötavoitteeseen on päädytty
2) ei selviä miten tavoiteltuihin säästöihin päästään eikä tuoda esiin mekanismeja, joilla esitys
parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta niin, että säästötavoite ei vaaranna palveluiden laatua tai saatavuutta.

Tämä neuvosto on muistuttanut riskeistä, joita valinnanvapauden käyttöönotto on täynnään. Näitä sudenkuoppia julkiselle terveydenhuollolle riittää, ”mm. liittyen työterveyshuollon asiakkaisiin, uudistuksen jälkeiseen markkinarakenteeseen, kapitaatiomallin yksityiskohtiin sekä mahdollisten tehokkuushyötyjen siirtymiseen yksityisen sektorin yritysten voitoista julkisen sektorin säästöiksi”. Ihan selviä asioita. Paitsi minulle. Yritin ulkomuistista kirjoittaa tuon, muttei auttanut - oli lainattava. Lähde on se raportti. Arviointineuvosto jatkaa, että valtiovarainministeriön 16.5. 2018 päivätty muistio eli se, mitä Hetemäki meille soteuskossamme horjuville vahvistukseksi tarjoili, ei tuo näihin kysymyksiin yhtään vastauksia. Selkeitä ainakaan.

 

Helsingin ja Uusimaan sairaanhoitopiiri, HUS, on siis myös tutkinut Hetemäen rapsan ja antanut sille jäätävän tuomion. Sen mukaan rapsan perustelut ovat epäloogisia ja puutteellisia. Laskelmat eivät ota huomioon menoja lisääviä vaikutuksia.  HUS toteaa kylmästi muistion olevan harhaanjohtavan ja jopa vilpillisen. No, sen ei pitäisi olla kenellekään yllätys, kun tietää, minkälainen hallitus muistion tilasi. Hetemäen arvion perustana on lukuja, jotka perustuvat Etelä-Karjalan yhdeksän kunnan Eksotessa saavutettuun menolaskuun. Tuo lasku vain johtuu nykyisestä lainsäädännöstä, mutta uudet sotelait tulisivat olemaan aivan jotain muuta. Sote myös tekisi selvää niistä rakenteista, joihin tuo menolasku perustuu. Eli tohtori on nyt ottanut pähkinöitä eikä ratkaissut itse pähkinää, ellei sitten pomojaan Orpoa ja Sipilää miellyttävällä tavalla. Siteeksi realismia eli se valinnanvapauden 0-vaikutus. Siitä Orpon lisäksi Sipiläkin lasketteli Iltalehdessä palturia. Ettei sen tarkoituskaan ollut menojen väheneminen… Niin ne totuudet vaihtuvat uusiin kuin paita päältä.

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen taas totesi 22.5. : "meillä ei ole rahaa kilpailla yksityisiä sote-yhtiöitä vastaan." Erittäin mielenkiintoinen toteamus Hetemäen muistiota tarkastellen. Itkonen myös veti maton koko rapsan kuviteltujen jalkojen alta.

HUS laskettelee kevennystä: "Kyse on samasta, jos ensin kehuttaisiin tuulimyllyjen ympäristövaikutuksia ja perusteltaisiin sillä hiilivoimaloiden rakentamista, kun tuulimyllyt kielletään".

Valtiovarainministerimme uskoo lujasti alaisensa arvioon. ”Se on aivan oikeutettu”, kuten hän TV-uutisissa totesi. Hän lisäsi vielä oman arvionsa sotesäästöjä hövelisti lupailevan VVM:n raportin nyrpeään vastaanottoon; ”minusta tässä on vähän akateemisen keskustelun sävyjä”. Niinpä niin. Ne ”kaiken maailman dosentit”. Kuka niitä kuuntelee?

 

Meillä on muuten hallituksessamme jo nyt yksi tulevan soten voittajista, meni kaikki sitten soteen tai saveen. Nimittäin ministeri Anne Berner, joka sai kansalaiskeräyksellä (ja valtion sekä HUS:n rahoituksella) kasaan pääomat, joilla pystytettiin juuri käyttöön vihitty uusi uljas lastensairaala.

Sairaalan rakennuttaja on Lastensairaalasäätiö. Sen johdossa on Anne Berner. Keräyksillä ja yksityisillä lahjoituksilla kerättiin 36 miljoonaa, valtio piffasi 40 miljoonaa ja HUS samoin, vaikka se maksaa vuokraa rakennuksesta peräti 3,5 miljoonaa per vuosi. Vuokra-ajaksi on määritelty 30 vuotta. Säätiö otti 50 miljoonaa euroa lainaa. Tuolla hulppealla vuosivuokralla laina kuitattaisiin kahdesti ellei kolmestikin. Tietysti vuokrakin tulee suurenemaan niin kuin vuokrat aina. Ja miksei vuokraaminen jatkuisi 30 vuoden jälkeenkin? Säätiö siis kerää komean potin pelkällä 300.000 euron omalla sijoituksella. Onko Suomessa yksikään pääomasijoittaja saanut panokselleen lähellekään moista tuottoa?

Lastensairaalarakennuksen vuokrausketju on mielenkiintoinen: Lastensairaalasäätiö vuokraa rakennuksen HUS:lle ja HUS vuokraa tilan Kiinteistö Oy Uusi Lasten sairaala –nimiselle osakeyhtiölle. Eli Anne Bernerin johtama säätiö vuokraa tilat HUS:lle, joka vuokraa tilat yhtiölle, jonka puheenjohtaja on Anne Berner ja jonka postiosoite on Anne Bernerin omistama Vallila Interior. Kun laina on maksettu pois, on Anne Bernerin ja seuraajiensa käsissä yli sadan miljoonan omaisuus, joka on maksettu käytännössä kokonaan julkisella rahalla.

----

Helsingin kaupungin hammashoidon ajanvaraus on muuten ollut nyt yli kolme kuukautta sekaisin. Järjestelmä on Tieto Oy:n rakentama. Sen saman, joka vastaa Suomen vaalien tulospalvelusta. Tieto Oy on suurvedätyspankki Goldman Sachsin omistuksessa. Mielenkiintoista sekin sinänsä, mutta tässäkö on se säästöpotentiaali, joka rakennetaan tietojärjestelmien ja teknologian käyttöön?

]]>
3 http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255748-soteen-ja-saveen#comments Sote Wed, 23 May 2018 20:04:44 +0000 Yki Räikkälä http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255748-soteen-ja-saveen
Haluatko saastua maakuntavaaleilla http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255683-haluatko-saastua-maakuntavaaleilla <p>Maakuntavaalit tulevat ajallaan. Se on selvää, yhteinen tahto on hallituksessa selkeä. Itse vaalien ajankohta on avoin, kaikkeen pitää varautua. Puoluesihteerinä olen päättänyt, että olemme valmiina, tulivatpa vaalit lokakuussa tai ensi keväänä. Me lähdemme maakuntavaaleihin, sillä ehdokasjoukolla, mikä kulloinkin on olemassa.</p><p>Monen puolueen ongelma on, kuinka saamme hyviä ja vetovoimaisia ehdokkaita. Sinisillä on sama ongelma kuin muillakin, hyviä kaivataan lisää. Onneksi meillä on hyvä mutta pieni porukka kentällä ja eduskunnassa. Saamme näkemykseni mukaan vajaan tuhannen ihmisen porukan ehdokkaiksi tuleviin vaaleihin. Jos vaalit pidetään, kuten Sipilä on ilmoittanut lokakuussa, saamme hiukan vähemmän ehdokkaita. Jos vaalit ovat keväällä, listoilla on enemmän väkeä. Laatu edellä mennään, sillä korvataan määrä. Näinhän se menee.</p><p>Ehdokkaiden hankinnassa ollaan hiukan epätietoisuudessa. Millä tavalla myyn ihmiselle ehdokkuuden. Mihin sinun Toni tai Sini tulee varautua, sen kertominen on haasteellista. Sen osaamme kaikkia kertoa, että maakuntavaltuustoon tulee joko 59 tai 99 valtuutettua. Maakunta maksaa vuosipalkkion, joka on noin 5&nbsp;000 &ndash; 10&nbsp;000 euroa vuodessa. Raha maksetaan puolueen piiriorganisaatiolle. Heille avuksi tulevat varaedustajat, sama määrä kuin itse valtuutettuja. Valtuusto kokoontuu kerran kuukaudessa tai kuusi kertaa vuodessa. Valtuusto päättää palveluverkot ja niiden painotukset eri puolilla maakuntaa. Puolueet tai valitsijayhdistykset kokoavat ehdokkaat. Maakuntahallintoa johtaa maakuntahallitus, siinä on arviolta 11-15 jäsentä. Heillä on apunaan varajäsenet. Maakuntahallitus käyttää strategista valtaa ja vetää suuria linjoja.</p><p>Täydellä palkalla, ammattipoliitikkoina, valtuustoa johtavat puheenjohtajat, jotka ovat työsuhteessa maakuntaan. Maakuntahallitusta puolestaan johtavat työsuhteiset puheenjohtajat. Puheenjohtajien palkka on suorassa suhteessa maakunnan kokoon. Uskoisin että 10&nbsp;000 euron kuukausipalkka on suurten maakuntien puheenjohtajien kuukausiansio. Maakuntalakiehdotus ei estä myöskään sitä, että hallituksen jäsenet saavat vaikkapa 5&nbsp;000 euron kuukausipalkan. Se merkitsee palkkiosuhdetta maakuntaan, ei työsuhdetta. Heidän tulee varautua kahden tai kolmen päivän viikkotyöhön. Heidän palvelusuhteensa palkkion määrittää maakunnan johtosääntö.</p><p>Maakunnassa on arviolta kahdesta neljään lautakuntaa. On myös mahdollista, että käyttöön otetaan valiokuntamallit. Tämä tosin tuntuu olevan huono vaihtoehto. Valiokunta kun on enemmän neuvottelu ja keskusteluryhmä, joka kuulee erilaisia asiantuntijoita. Itse päätökset tekee maakuntahallitus. On arvioitu, että lautakunnat ovat poikkihallinnollisia. Maakunnasta löytyisi Sote-lautakunta, Elinvoimalautakunta ja Ympäristö- ja liikennelautakunta. Tarkastuslautakunta on pakollinen. Lautakuntien puheenjohtajat olisivat myös palkollisia. Heillä olisi työsuhde maakuntaan.</p><p>Yksi tärkeä asia on myytävä ihmisille, se tärkein. Keskeisintä taloudellista valtaa tulee käyttämään, ei maakuntahallitus vaan Liikelaitoksen johtokunta. Tämä on oleellinen tieto. Liikelaitoksia voi olla useampia ja niiden alaisia yhtiöitä, hallituksineen useista. Näihin valitaan ammattimaisia ja asian osaavia henkilöitä. He voivat olla poliitikkojakin, jos koulutus ja kokemus on riittävä. Käytännössä lienee niin, että aika moni liikelaitoksen johtokunnan jäsen on virkamies. He käyttävät todella suurta valtaa. Peräti 96% maakunnan varoista ohjautuu liikelaitosten kautta maakuntaan. Kyse on miljardiluokan taloudellisesta vallasta. Monelle entiselle poliitikolle houkutus mennä johtokuntaan on kuulemma aika iso. Vielä kerran pojat ja tytöt.&nbsp;</p><p>Ihmisille on myös kerrottava, että maakunnan liikelaitoksen johtokunnan jäsenet ja varajäsenet eivät ole vaalikelpoisia maakuntavaltuustoon. Kääntäen kysymys on siitä, että ne jotka ovat asettuneet ehdolle, he eivät voi olla Liikelaitoksen johtokunnan jäseniä. Tämä meidän täytyy kertoa ihmisille, muuten moni saattaa pettyä. Ehdokkuus saastuttaa mahdollisuuden päästää käyttämään todellista valtaa. Eli paljon on vielä tiedotettavaa.</p><p>Maakuntahallintoon tai Liikelaitokseen valittavan henkilön tulee varautua siihen, ettei siviilityötä voi hoitaa kuten ennen. Tehtävä vaatii aikaa myös arkipäivinä, ei pelkästään iltaisin. Niille pienille puolueille, jotka saavat ehdokkaat läpi saattaa syntyä hankalia paikkoja. Yhdellä henkilöllä on useita vaativia tehtäviä.</p><p>&nbsp;</p><p>Matti Torvinen</p><p>puoluesihteeri, kansanedustaja Siniset</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Maakuntavaalit tulevat ajallaan. Se on selvää, yhteinen tahto on hallituksessa selkeä. Itse vaalien ajankohta on avoin, kaikkeen pitää varautua. Puoluesihteerinä olen päättänyt, että olemme valmiina, tulivatpa vaalit lokakuussa tai ensi keväänä. Me lähdemme maakuntavaaleihin, sillä ehdokasjoukolla, mikä kulloinkin on olemassa.

Monen puolueen ongelma on, kuinka saamme hyviä ja vetovoimaisia ehdokkaita. Sinisillä on sama ongelma kuin muillakin, hyviä kaivataan lisää. Onneksi meillä on hyvä mutta pieni porukka kentällä ja eduskunnassa. Saamme näkemykseni mukaan vajaan tuhannen ihmisen porukan ehdokkaiksi tuleviin vaaleihin. Jos vaalit pidetään, kuten Sipilä on ilmoittanut lokakuussa, saamme hiukan vähemmän ehdokkaita. Jos vaalit ovat keväällä, listoilla on enemmän väkeä. Laatu edellä mennään, sillä korvataan määrä. Näinhän se menee.

Ehdokkaiden hankinnassa ollaan hiukan epätietoisuudessa. Millä tavalla myyn ihmiselle ehdokkuuden. Mihin sinun Toni tai Sini tulee varautua, sen kertominen on haasteellista. Sen osaamme kaikkia kertoa, että maakuntavaltuustoon tulee joko 59 tai 99 valtuutettua. Maakunta maksaa vuosipalkkion, joka on noin 5 000 – 10 000 euroa vuodessa. Raha maksetaan puolueen piiriorganisaatiolle. Heille avuksi tulevat varaedustajat, sama määrä kuin itse valtuutettuja. Valtuusto kokoontuu kerran kuukaudessa tai kuusi kertaa vuodessa. Valtuusto päättää palveluverkot ja niiden painotukset eri puolilla maakuntaa. Puolueet tai valitsijayhdistykset kokoavat ehdokkaat. Maakuntahallintoa johtaa maakuntahallitus, siinä on arviolta 11-15 jäsentä. Heillä on apunaan varajäsenet. Maakuntahallitus käyttää strategista valtaa ja vetää suuria linjoja.

Täydellä palkalla, ammattipoliitikkoina, valtuustoa johtavat puheenjohtajat, jotka ovat työsuhteessa maakuntaan. Maakuntahallitusta puolestaan johtavat työsuhteiset puheenjohtajat. Puheenjohtajien palkka on suorassa suhteessa maakunnan kokoon. Uskoisin että 10 000 euron kuukausipalkka on suurten maakuntien puheenjohtajien kuukausiansio. Maakuntalakiehdotus ei estä myöskään sitä, että hallituksen jäsenet saavat vaikkapa 5 000 euron kuukausipalkan. Se merkitsee palkkiosuhdetta maakuntaan, ei työsuhdetta. Heidän tulee varautua kahden tai kolmen päivän viikkotyöhön. Heidän palvelusuhteensa palkkion määrittää maakunnan johtosääntö.

Maakunnassa on arviolta kahdesta neljään lautakuntaa. On myös mahdollista, että käyttöön otetaan valiokuntamallit. Tämä tosin tuntuu olevan huono vaihtoehto. Valiokunta kun on enemmän neuvottelu ja keskusteluryhmä, joka kuulee erilaisia asiantuntijoita. Itse päätökset tekee maakuntahallitus. On arvioitu, että lautakunnat ovat poikkihallinnollisia. Maakunnasta löytyisi Sote-lautakunta, Elinvoimalautakunta ja Ympäristö- ja liikennelautakunta. Tarkastuslautakunta on pakollinen. Lautakuntien puheenjohtajat olisivat myös palkollisia. Heillä olisi työsuhde maakuntaan.

Yksi tärkeä asia on myytävä ihmisille, se tärkein. Keskeisintä taloudellista valtaa tulee käyttämään, ei maakuntahallitus vaan Liikelaitoksen johtokunta. Tämä on oleellinen tieto. Liikelaitoksia voi olla useampia ja niiden alaisia yhtiöitä, hallituksineen useista. Näihin valitaan ammattimaisia ja asian osaavia henkilöitä. He voivat olla poliitikkojakin, jos koulutus ja kokemus on riittävä. Käytännössä lienee niin, että aika moni liikelaitoksen johtokunnan jäsen on virkamies. He käyttävät todella suurta valtaa. Peräti 96% maakunnan varoista ohjautuu liikelaitosten kautta maakuntaan. Kyse on miljardiluokan taloudellisesta vallasta. Monelle entiselle poliitikolle houkutus mennä johtokuntaan on kuulemma aika iso. Vielä kerran pojat ja tytöt. 

Ihmisille on myös kerrottava, että maakunnan liikelaitoksen johtokunnan jäsenet ja varajäsenet eivät ole vaalikelpoisia maakuntavaltuustoon. Kääntäen kysymys on siitä, että ne jotka ovat asettuneet ehdolle, he eivät voi olla Liikelaitoksen johtokunnan jäseniä. Tämä meidän täytyy kertoa ihmisille, muuten moni saattaa pettyä. Ehdokkuus saastuttaa mahdollisuuden päästää käyttämään todellista valtaa. Eli paljon on vielä tiedotettavaa.

Maakuntahallintoon tai Liikelaitokseen valittavan henkilön tulee varautua siihen, ettei siviilityötä voi hoitaa kuten ennen. Tehtävä vaatii aikaa myös arkipäivinä, ei pelkästään iltaisin. Niille pienille puolueille, jotka saavat ehdokkaat läpi saattaa syntyä hankalia paikkoja. Yhdellä henkilöllä on useita vaativia tehtäviä.

 

Matti Torvinen

puoluesihteeri, kansanedustaja Siniset

 

 

]]>
0 http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255683-haluatko-saastua-maakuntavaaleilla#comments Kotimaa Maakuntauudistus Maakuntavaltuusto Politiikka Sininentulevaisuus Sote Tue, 22 May 2018 13:43:59 +0000 Matti Torvinen http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255683-haluatko-saastua-maakuntavaaleilla
Mitä pahaa on SOTEssa? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255642-mita-pahaa-on-sotessa <p>Mikä on se ongelma. Miksi SOTE pitää kaataa. Itse asiassa kysymys siis on: miksi - ja kuka? Kuka siis SOTEn kaataa, ja jos kaataa niin miksi? Minä olen SOTEn kannattaja. Jos saan suuren suomalaisen vähemmistön olemaan samaa mieltä niin SOTE on pian voimassa!</p><p>SDP väittää, että SOTE on paha. Minä väitän: SOTE on hyvä.&nbsp;</p><p>Kysymys kuuluu; kumpaa uskotte?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikä on se ongelma. Miksi SOTE pitää kaataa. Itse asiassa kysymys siis on: miksi - ja kuka? Kuka siis SOTEn kaataa, ja jos kaataa niin miksi? Minä olen SOTEn kannattaja. Jos saan suuren suomalaisen vähemmistön olemaan samaa mieltä niin SOTE on pian voimassa!

SDP väittää, että SOTE on paha. Minä väitän: SOTE on hyvä. 

Kysymys kuuluu; kumpaa uskotte?

]]>
11 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255642-mita-pahaa-on-sotessa#comments Sote Mon, 21 May 2018 20:42:16 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255642-mita-pahaa-on-sotessa
Sote etenee kuin höyryveturi - Orpokin pyörsi jo puheensa http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255493-sote-etenee-kuin-hoyryveturi-orpokin-pyorsi-jo-puheensa <p>Loppusuoralla oleva sote etenee kuin höyryveturi.</p><p>Eikä mikään näytä enää auttavan.</p><p>Oppositio hiillosti hallitusta soteuudistuksesta eduskunnan eilisellä kyselytunnilla.</p><p>Pitkään sotea perusteltiin julkisen terveydenhuollon korkeilla kustannuksilla ja tehottomuudella. Eilen kuitenkin kävi ilmi, että valtiovarainministeriön valtiosihteeri <strong>Martti Hetemäen</strong> laskelmien mukaan soten valinnanvapaudesta ei tule euroakaan säästöä.</p><p>Valtiovarainministeri <strong>Petteri Orpo</strong> (kok.) <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005684030.html?utm_medium=social&amp;utm_content=ios.is.fi&amp;utm_source=facebook.com&amp;utm_campaign=fb-share">myönsi</a>, että valinnanvapauden tarkoitus ei ole säästää.</p><p>Orpon tuoreen näkemyksen mukaan sote saa jopa maksaakin, että ihmiset pääsevät hoitoon nopeammin. Tai ei ainakaan enää, vaikka alun perin koko sote-uudistuksessa olikin kyse kustannuksista ja säästötarpeesta.</p><p>Eipä sillä niin väliä. Suomessa on jo pitkään saanut puhua niin paljon muunneltua totuutta kuin sielu sietää, koska aina sieltä näyttäisi se eduskuntapaikka siltikin irtoavan. Sori siitä.</p><p>Orpo kuitenkin vakuutteli, että huolet ovat ylimitoitettuja.</p><p>- Meidän pitää huolehtia koko Suomesta. Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tällä mallilla voidaan edetä, hän totesi.</p><p>Tosin vielä useammat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että sote on täysi fiasko ja että se pitäisi upottaa välittömästi Talvivaarassa sijaitsevaan Kankkulan kaivoon. Soten ei myöskään uskota parantavan maaseudun palveluita, vaan toimivan täysin päinvastaisesti.</p><p>Sitä paitsi viime vuoden helmikuussa ministeri <a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/orpo-uskoo-kaupunkeihin-kaupungistuminen-kiihdyttaa-kasvua-24243591/">kertoi</a> yleismaailmallisen kaupungistumistrendin kurittavan myös Suomea.</p><p>- Suomessa on tehty paljon maaseudun elinvoimaisena ja houkutteleva pitämiseen, mutta kannettu vesi ei pysy kaivossa. Kymmeniä vuosia aluepolitiikalla yritettiin muutosta padota, erityisesti keskusta yritti, hän totesi.</p><p>Muutama vuosi sitten Orpo puolestaan oli&nbsp;<a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/orpo-sote-uudistus-voidaan-toteuttaa-kirist%C3%A4m%C3%A4tt%C3%A4-verotusta-1.153775">varma siitä</a>, että sote voidaan toteuttaa siten, ettei kenenkään verotus kiristy. Meinaako hän maksaa lisäkustannukset kokoomuksen vaalikassasta, vai mistä nämä rahat oikein maksetaan?</p><p>Mutta tuleehan sotesta säästöjäkin? Tai näin ainakin valtiosihteeri Hetemäki on laskenut. Hänen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005684198.html?share=51298a9fe6b5d8483a0e81d768e901b7">mukaan</a> valtio säästää noin 4 miljardia euroa &rdquo;tiedon ja teknologian käytöstä&rdquo;. Nämä ovat tietenkin 100-prosenttisesti spekulatiivisia säästöjä. Vähän samalla tavalla kuin auton ostaminen etukäteen ensi viikon potentiaalisilla veikkausvoitoilla. En minä sitäkään suosittele.</p><p>Eilen uutisoitiin myös huomattavan kokoisesta yrityskaupasta.</p><p>Yksityisiä terveyspalveluja tarjoava Terveystalo <a href="https://www.lapinkansa.fi/kotimaa/terveystalo-ostaa-attendon-200948948">ostaa</a> terveydenhuolto- ja hoivapalveluyritys Attendon. Kaupan jälkeen Terveystalo nousee liikevaihdoltaan suurimmaksi, yksityisiä terveyspalveluita tuottavaksi yritykseksi. Puhun oikeasti ihan hiton suuresta yrityksestä.</p><p>Kilpailuviranomainen <a href="http://www.largestcompanies.fi/toplistat/suomi/suurimmat-yritykset-liikevaihdon-mukaan-ilman-tytaryhtioita/toimiala/terveyspalvelut">katsoo</a> toiseen suuntaan.</p><p>Saatat muuten muistaa Attendon sen kummallisesta rekrytointitavasta.&nbsp;Yritys<a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000002565114.html"> houkutteli </a>aikaisemmin lääkäreitä palvelukseensa tarjoamalla heille mm. ilmaista opastusta aggressiivisessa verosuunnittelussa.</p><p>Orpon alituiseen korostama valinnanvapaus tarkoittaa valintaa Mehiläisen, Pihlajalinnan ja Terveystalon väliltä. Tai ei oikeastaan edes sitä, sillä yritykset ovat jo aikoja sitten jakaneet maamme toimialueet keskenään.</p><p>Käytännössä palveluntarjoajat voivat itse nimetä hintansa, koska tarkoin säännellyllä ja suojellulla alalla ei ole lainkaan kilpailua.</p><p>Se on vähän samalla tavalla tervettä kuin asiointi päivittäistavarakaupassa. Sinulla on vapaus valita Keskon ja S-ryhmän väliltä. Tai kuin sähköä ostaessasi. Monissa paikoissa sähkönsiirtoyhtiöksi voi valita Carunan, tai sitten jättää sähkön kokonaan siirtämättä. Myös sen voi itse valita vapaasti.</p><p>Toinen mielenkiintoinen talousuutinen koski terveysjätti Mehiläisen omistuksia. Mehiläisen pääomistajien <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005684695.html">kerrotaan</a> myyvän osuutensa. STT:n mukaan yrityksen suomalaisomistus kasvaa.&nbsp;Kasvava suomalaisomistus tarkoittaa tässä tapauksessa sijoittajaryhmää, johon kuuluvat eläkeyhtiöt LähiTapiola, Varma ja Ilmarinen.</p><p>Yhtiön enemmistöomistajaksi nousee luxemburgilainen CVC Capital Partners -rahasto, jonka vuotuinen nettotuotto on Reutersin mukaan ollut noin 20 prosentin luokkaa. Se on aika pirun hyvä tuotto.</p><p>Suomessa tuskin tyydytään yhtään vähempään.</p><p>Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/248067-hallituspuolueista-jyrahdys-eduskunnalle-kesataukoa-ei-tule-ennen-kuin-sote-lapi">ilmoittivat</a> reilu viikko sitten, että kesätauolle ei ole asiaa, ennen kuin sote on ajettu läpi. Sote on siis vain ajan kysymys.</p><p>Sillä tavoin puoluekuri toimii.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Loppusuoralla oleva sote etenee kuin höyryveturi.

Eikä mikään näytä enää auttavan.

Oppositio hiillosti hallitusta soteuudistuksesta eduskunnan eilisellä kyselytunnilla.

Pitkään sotea perusteltiin julkisen terveydenhuollon korkeilla kustannuksilla ja tehottomuudella. Eilen kuitenkin kävi ilmi, että valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen laskelmien mukaan soten valinnanvapaudesta ei tule euroakaan säästöä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) myönsi, että valinnanvapauden tarkoitus ei ole säästää.

Orpon tuoreen näkemyksen mukaan sote saa jopa maksaakin, että ihmiset pääsevät hoitoon nopeammin. Tai ei ainakaan enää, vaikka alun perin koko sote-uudistuksessa olikin kyse kustannuksista ja säästötarpeesta.

Eipä sillä niin väliä. Suomessa on jo pitkään saanut puhua niin paljon muunneltua totuutta kuin sielu sietää, koska aina sieltä näyttäisi se eduskuntapaikka siltikin irtoavan. Sori siitä.

Orpo kuitenkin vakuutteli, että huolet ovat ylimitoitettuja.

- Meidän pitää huolehtia koko Suomesta. Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tällä mallilla voidaan edetä, hän totesi.

Tosin vielä useammat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että sote on täysi fiasko ja että se pitäisi upottaa välittömästi Talvivaarassa sijaitsevaan Kankkulan kaivoon. Soten ei myöskään uskota parantavan maaseudun palveluita, vaan toimivan täysin päinvastaisesti.

Sitä paitsi viime vuoden helmikuussa ministeri kertoi yleismaailmallisen kaupungistumistrendin kurittavan myös Suomea.

- Suomessa on tehty paljon maaseudun elinvoimaisena ja houkutteleva pitämiseen, mutta kannettu vesi ei pysy kaivossa. Kymmeniä vuosia aluepolitiikalla yritettiin muutosta padota, erityisesti keskusta yritti, hän totesi.

Muutama vuosi sitten Orpo puolestaan oli varma siitä, että sote voidaan toteuttaa siten, ettei kenenkään verotus kiristy. Meinaako hän maksaa lisäkustannukset kokoomuksen vaalikassasta, vai mistä nämä rahat oikein maksetaan?

Mutta tuleehan sotesta säästöjäkin? Tai näin ainakin valtiosihteeri Hetemäki on laskenut. Hänen mukaan valtio säästää noin 4 miljardia euroa ”tiedon ja teknologian käytöstä”. Nämä ovat tietenkin 100-prosenttisesti spekulatiivisia säästöjä. Vähän samalla tavalla kuin auton ostaminen etukäteen ensi viikon potentiaalisilla veikkausvoitoilla. En minä sitäkään suosittele.

Eilen uutisoitiin myös huomattavan kokoisesta yrityskaupasta.

Yksityisiä terveyspalveluja tarjoava Terveystalo ostaa terveydenhuolto- ja hoivapalveluyritys Attendon. Kaupan jälkeen Terveystalo nousee liikevaihdoltaan suurimmaksi, yksityisiä terveyspalveluita tuottavaksi yritykseksi. Puhun oikeasti ihan hiton suuresta yrityksestä.

Kilpailuviranomainen katsoo toiseen suuntaan.

Saatat muuten muistaa Attendon sen kummallisesta rekrytointitavasta. Yritys houkutteli aikaisemmin lääkäreitä palvelukseensa tarjoamalla heille mm. ilmaista opastusta aggressiivisessa verosuunnittelussa.

Orpon alituiseen korostama valinnanvapaus tarkoittaa valintaa Mehiläisen, Pihlajalinnan ja Terveystalon väliltä. Tai ei oikeastaan edes sitä, sillä yritykset ovat jo aikoja sitten jakaneet maamme toimialueet keskenään.

Käytännössä palveluntarjoajat voivat itse nimetä hintansa, koska tarkoin säännellyllä ja suojellulla alalla ei ole lainkaan kilpailua.

Se on vähän samalla tavalla tervettä kuin asiointi päivittäistavarakaupassa. Sinulla on vapaus valita Keskon ja S-ryhmän väliltä. Tai kuin sähköä ostaessasi. Monissa paikoissa sähkönsiirtoyhtiöksi voi valita Carunan, tai sitten jättää sähkön kokonaan siirtämättä. Myös sen voi itse valita vapaasti.

Toinen mielenkiintoinen talousuutinen koski terveysjätti Mehiläisen omistuksia. Mehiläisen pääomistajien kerrotaan myyvän osuutensa. STT:n mukaan yrityksen suomalaisomistus kasvaa. Kasvava suomalaisomistus tarkoittaa tässä tapauksessa sijoittajaryhmää, johon kuuluvat eläkeyhtiöt LähiTapiola, Varma ja Ilmarinen.

Yhtiön enemmistöomistajaksi nousee luxemburgilainen CVC Capital Partners -rahasto, jonka vuotuinen nettotuotto on Reutersin mukaan ollut noin 20 prosentin luokkaa. Se on aika pirun hyvä tuotto.

Suomessa tuskin tyydytään yhtään vähempään.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat ilmoittivat reilu viikko sitten, että kesätauolle ei ole asiaa, ennen kuin sote on ajettu läpi. Sote on siis vain ajan kysymys.

Sillä tavoin puoluekuri toimii.

]]>
23 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255493-sote-etenee-kuin-hoyryveturi-orpokin-pyorsi-jo-puheensa#comments hallitus Kokoomus Petteri Orpo Sote Terveystalo Fri, 18 May 2018 10:09:09 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255493-sote-etenee-kuin-hoyryveturi-orpokin-pyorsi-jo-puheensa
SOTE-keskus Cotton, palvelijananne Jerry http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255462-sote-keskus-cotton-palvelijananne-jerry <p>Tässä lienee syytä olla tarkkana, mitä ainoata vaihtoehtoa Orpo tällä kertaa meille pian syöttää, kun tällaisia herttaisuuksia valtiovarainministeristä iltapäivälehdessä meille tarjoillaan. Meille on aina tuotu ikävyydet &quot;ainoina vaihtoehtoina&quot;. Niin myös valinnanvapaus, vaikka se ei olekaan ikävyys, vaan uljaan hallituksemme hieno ja mahtava saavutus, joka tulee vain palvelemaan meitä. Jos hallituksella ei olekaan vaihtoehtoja, on se reilu, kun tarjoaa meille niitä. Vapaus on väkevä voima!</p><p>&nbsp;</p><p>Soten pitäisi olla täällä pian. Meillä Porissa onkin jo valmiina Sote-keskukset. Ne tulivat vaivihkaa viime vuoden lopussa. Satakunnan Kansassa siitä juttua oli, mutta kun nykyisin on vaikea tarttua lehteen, kun useimmin se tuntuu vain yhdeltä vaihtoehdolta viettää kallista aikaansa.</p><p>&nbsp;</p><p>Sote, joka siis on ainoa vaihtoehto, tuo meille valinnanvapauden. Kokoomus on sitä valinnanvapautta hinannut mukanaan ja hallituskumppaninsa siihen jallittanut jo vuosikausia. Ja se siis tuo säästöjä! Näin Kokoomuksen edustajat yksi kerrallaan ovat aina julistaneet. Ovat. Me muut olemme olleet enemmän tai vähemmän skeptisiä. Varsinkin oppositiopuolueet ja niitä äänestäneet tai politiikan värikartalta pudonneet, kuten minä.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki, kivenkova oikeistolainen taloustieteilijä, jota kuunnellaan kun on sentään tohtorismies, on sanoa jyrähtänyt, ettei sote tuo yhtään mitään säästöjä. Tai oikeastaan niin, että &rdquo;säästöpotentiaali on 0&rdquo;. Ja niinpä Orpo nyt totesikin eduskunnassa opposition räksyttäjille, että &quot;te olette ymmärtäneet soten aivan väärin. Ei sen tarkoitus ole tuoda säästöjä, vaan että ihmiset pääsevät hoitoon, johon eivät tähän mennessä ole päässeet&quot;. Siinäs kuultiin. Olemme ymmärtäneet säästöt väärin. Säästöt tulevatkin siitä, että ihmiset tulevat terveiksi! Miksi emme tätä olleet tajunneet aiemmin? Että ne kolmen miljardin säästöt soten myötä, mitä hallituksemme aloittaessaan lupasi, olivatkin ikään kuin säästöoptioita.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallitus on kävellyt asiantuntijoiden ohi mennen tullen ja viimeksi nyt hallituspuolueiden äänin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta keskeytti talousasiantuntijoiden kuulemiset soteen liittyen. Koska kiire. Että saadaan valinnanvapaus. Että ihmiset pääsevät hoitoon. Että ihmiset tulevat terveiksi. Mutta vielä se &rdquo;säästöpotentiaali&rdquo;. Ulkopuolisia asiantuntijoitahan ei tarvita. Ei varsinkaan, jos he arvelevat, että sote tulee kalliimmaksi kuin terveydenhuoltomenot ilman sotea. Mutta eihän se tule, kun kerran tohtori sanoi niin. Että &rdquo;säästöpotentiaali&rdquo; on nolla. Ei säästöjä siis, mutta&hellip; hmm, puhuiko hän mitään &rdquo;menokasvupotentiaalista&rdquo;? Ei tainnut. No, emme huolestu. Valinnanvapauden, sen, että ihmiset pääsevät hoitoon kun nyt eivät pääse, takaa yksityiset yritykset. Ja yksityiset yritykset tekevät kaiken aina halvemmalla. Kyllä meidän pian kelpaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Terveystalo sitten osti Attendolta sen terveyspalvelut Suomessa. Käteisellä ja hinta 233 miljoonaa. Lääkäritoimi on kyllä sitten kannattavaa. Ja pian se on entistäkin kannattavampaa. Joku ministeri, sama se kuka keskustalainen, totesi uutisissa, että Terveystalolla sentään on enemmän kotimaista omistuspohjaa kuin Attendolla. Niinpä niin. 80% nyt. Mutta kuinka kauan? Mikä on yksityistä, on aina kaupan. Mikä on julkista ja yhtiöitetty, on yksityistettävissä ja myytävissä ulkomaille. Näin on käynyt alituiseen ja miksi se yhtäkkiä nyt loppuisi?</p><p>Valtion menot eivät juuri muuksi muutu, säästöjä ei pitänytkään tulla, ihmiset pääsevät hoitoon, Terveystalot ja Pörriäiset voivat paksusti. Kaikki hyvin! Hyvä me! Suomi nousuun!</p><p>----</p><p>Ja lopuksi - me kaikki olemme erehtyväisiä, varsinkin me kokoomuslaiset. Kun Stubb eduskunnassa sekoitti talousasiantuntijoiden suhteet 10 ja 90 prosenttia päistikkaa päinvastoin, oli se vain syvän inhimillistä. Siitä sori.</p><p>Kun jääkuningatar Suski Koski tässä juuri TV:ssä monisairasta pitkäaikaistyötöntä pitkin nenänvarttaan katseltuaan totesi, että suurituloiset maksavat veroista 80%, onkin todellisuus se, että näiden tuloveron määrä valtion verokertymästä on vain noin 10%. Mutta ei hätää, Suski, niin monet ovat siinä erehtyneet. Sori siitä. Olen jo useiden vuosien ajan saanut korjata tätä monille hieman epäselvää asiaa. Itse asiassa me köyhät, kurjat ja kuppaiset maksamme verokertymästä valtaosan - ei pelkästään tuloveroista, vaan myös lukuisista ja luvuttomista välillisistä veroista ja maksuista. Mutta me kokoomuslaiset hyvin toimeen tulevat ja paksusti voivat vain emme aina muista sitä. Me muistamme vain sen suuren ja valtaisan epäkohdan, että meitä verotetaan ihan itse tienaamistamme rahoista. Mutta kuten me kokoomuslaiset olemme vastuullisesti aina todenneet, on veroja laskettava kaikissa tuloluokissa</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässä lienee syytä olla tarkkana, mitä ainoata vaihtoehtoa Orpo tällä kertaa meille pian syöttää, kun tällaisia herttaisuuksia valtiovarainministeristä iltapäivälehdessä meille tarjoillaan. Meille on aina tuotu ikävyydet "ainoina vaihtoehtoina". Niin myös valinnanvapaus, vaikka se ei olekaan ikävyys, vaan uljaan hallituksemme hieno ja mahtava saavutus, joka tulee vain palvelemaan meitä. Jos hallituksella ei olekaan vaihtoehtoja, on se reilu, kun tarjoaa meille niitä. Vapaus on väkevä voima!

 

Soten pitäisi olla täällä pian. Meillä Porissa onkin jo valmiina Sote-keskukset. Ne tulivat vaivihkaa viime vuoden lopussa. Satakunnan Kansassa siitä juttua oli, mutta kun nykyisin on vaikea tarttua lehteen, kun useimmin se tuntuu vain yhdeltä vaihtoehdolta viettää kallista aikaansa.

 

Sote, joka siis on ainoa vaihtoehto, tuo meille valinnanvapauden. Kokoomus on sitä valinnanvapautta hinannut mukanaan ja hallituskumppaninsa siihen jallittanut jo vuosikausia. Ja se siis tuo säästöjä! Näin Kokoomuksen edustajat yksi kerrallaan ovat aina julistaneet. Ovat. Me muut olemme olleet enemmän tai vähemmän skeptisiä. Varsinkin oppositiopuolueet ja niitä äänestäneet tai politiikan värikartalta pudonneet, kuten minä.

 

Nyt valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki, kivenkova oikeistolainen taloustieteilijä, jota kuunnellaan kun on sentään tohtorismies, on sanoa jyrähtänyt, ettei sote tuo yhtään mitään säästöjä. Tai oikeastaan niin, että ”säästöpotentiaali on 0”. Ja niinpä Orpo nyt totesikin eduskunnassa opposition räksyttäjille, että "te olette ymmärtäneet soten aivan väärin. Ei sen tarkoitus ole tuoda säästöjä, vaan että ihmiset pääsevät hoitoon, johon eivät tähän mennessä ole päässeet". Siinäs kuultiin. Olemme ymmärtäneet säästöt väärin. Säästöt tulevatkin siitä, että ihmiset tulevat terveiksi! Miksi emme tätä olleet tajunneet aiemmin? Että ne kolmen miljardin säästöt soten myötä, mitä hallituksemme aloittaessaan lupasi, olivatkin ikään kuin säästöoptioita.

 

Hallitus on kävellyt asiantuntijoiden ohi mennen tullen ja viimeksi nyt hallituspuolueiden äänin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta keskeytti talousasiantuntijoiden kuulemiset soteen liittyen. Koska kiire. Että saadaan valinnanvapaus. Että ihmiset pääsevät hoitoon. Että ihmiset tulevat terveiksi. Mutta vielä se ”säästöpotentiaali”. Ulkopuolisia asiantuntijoitahan ei tarvita. Ei varsinkaan, jos he arvelevat, että sote tulee kalliimmaksi kuin terveydenhuoltomenot ilman sotea. Mutta eihän se tule, kun kerran tohtori sanoi niin. Että ”säästöpotentiaali” on nolla. Ei säästöjä siis, mutta… hmm, puhuiko hän mitään ”menokasvupotentiaalista”? Ei tainnut. No, emme huolestu. Valinnanvapauden, sen, että ihmiset pääsevät hoitoon kun nyt eivät pääse, takaa yksityiset yritykset. Ja yksityiset yritykset tekevät kaiken aina halvemmalla. Kyllä meidän pian kelpaa.

 

Terveystalo sitten osti Attendolta sen terveyspalvelut Suomessa. Käteisellä ja hinta 233 miljoonaa. Lääkäritoimi on kyllä sitten kannattavaa. Ja pian se on entistäkin kannattavampaa. Joku ministeri, sama se kuka keskustalainen, totesi uutisissa, että Terveystalolla sentään on enemmän kotimaista omistuspohjaa kuin Attendolla. Niinpä niin. 80% nyt. Mutta kuinka kauan? Mikä on yksityistä, on aina kaupan. Mikä on julkista ja yhtiöitetty, on yksityistettävissä ja myytävissä ulkomaille. Näin on käynyt alituiseen ja miksi se yhtäkkiä nyt loppuisi?

Valtion menot eivät juuri muuksi muutu, säästöjä ei pitänytkään tulla, ihmiset pääsevät hoitoon, Terveystalot ja Pörriäiset voivat paksusti. Kaikki hyvin! Hyvä me! Suomi nousuun!

----

Ja lopuksi - me kaikki olemme erehtyväisiä, varsinkin me kokoomuslaiset. Kun Stubb eduskunnassa sekoitti talousasiantuntijoiden suhteet 10 ja 90 prosenttia päistikkaa päinvastoin, oli se vain syvän inhimillistä. Siitä sori.

Kun jääkuningatar Suski Koski tässä juuri TV:ssä monisairasta pitkäaikaistyötöntä pitkin nenänvarttaan katseltuaan totesi, että suurituloiset maksavat veroista 80%, onkin todellisuus se, että näiden tuloveron määrä valtion verokertymästä on vain noin 10%. Mutta ei hätää, Suski, niin monet ovat siinä erehtyneet. Sori siitä. Olen jo useiden vuosien ajan saanut korjata tätä monille hieman epäselvää asiaa. Itse asiassa me köyhät, kurjat ja kuppaiset maksamme verokertymästä valtaosan - ei pelkästään tuloveroista, vaan myös lukuisista ja luvuttomista välillisistä veroista ja maksuista. Mutta me kokoomuslaiset hyvin toimeen tulevat ja paksusti voivat vain emme aina muista sitä. Me muistamme vain sen suuren ja valtaisan epäkohdan, että meitä verotetaan ihan itse tienaamistamme rahoista. Mutta kuten me kokoomuslaiset olemme vastuullisesti aina todenneet, on veroja laskettava kaikissa tuloluokissa

]]>
1 http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255462-sote-keskus-cotton-palvelijananne-jerry#comments Sote Thu, 17 May 2018 19:31:08 +0000 Yki Räikkälä http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255462-sote-keskus-cotton-palvelijananne-jerry
Kehittyvien maakuntien EU http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255374-kehittyvien-maakuntien-eu <p>Keskustelu käy kuumana uuden maakuntamallin ja siihen liittyvän sote-uudistuksen tiimoilta. Mutta vähemmän on ollut puhetta siitä, miten maakuntamalli liittyy EU:n sisäiseen desentralisaatioon ja federalisaatioon eli hajauttamis- ja liittovaltiokehitykseen, ja sitä kautta lähitulevaisuudessa tehtäviin päätöksiin&nbsp;Euroopan unionin <a href="https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/valkoinen_kirja_euroopan_tulevaisuudesta_fi.pdf">mahdollisesta syventämisestä</a>.</p><p>EU:n sisällä vahva &quot;maakuntatason&quot; hallintoaluejako eli valtioiden sisäinen jako erillisiin itsehallintoalueisiin on varsin yleinen. Esimerkiksi Espanja ja Saksa koostuvat vahvoista, kulttuurillisesti erilaisista ja historiallisesti itsenäisistä itsehallintoalueista.</p><p>Suomessakin on ollut aikoja, jolloin &quot;maakuntatason&quot; hallintoaluejako on ollut vahva. Esimerkiksi keskiajalla linnaläänejä, jotka osin pohjautuivat myöhäisrautakautisiin heimorajoihin, hallittiin suhteessa toisiinsa varsin itsenäisesti. Viime aikoina tällainen vahva hallintoaluejako on kuitenkin puuttunut, vaikka historialliset läänit elävätkin edelleen kulttuuri- ja murrerajoina.</p><p>Suomen uudessa maakuntamallissa 18 maakuntaa eli itsehallintoaluetta on tarkoitettu korvaamaan talous- ja hallintoyksiköinä kunnat, jotka ovat siihen tarkoitukseen liian pieniä ollakseen nykymaailmassa tehokkaita. Tätä päämäärää uusi malli ei kuitenkaan saavuta, sillä tulevista 18 maakunnasta osa on edelleen väestöpohjaltaan liian pieniä. Miksi mallin kanssa siis edetään? Pikainen tarkastelu osoittaa, että maakuntamallin päämäärät voidaan liittää myös EU:n liittovaltiokehitykseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Tutkija Pierre Salmon analysoi jo 2000 ilmestyneessä mielenkiintoisessa <a href="https://www.imf.org/external/pubs/ft/seminar/2000/fiscal/salmon.pdf">artikkelissaan</a>&nbsp;EU:n eri tasoisten hallintoalueiden välisiä suhteita. Hän jakaa EU:n sisäisen hallinnon neljään eri tasoon: ylimpänä eli ykköstasona on Euroopan unionin hallinto, 2. taso ovat nykyiset kansallisvaltiot, 3. taso ovat valtioiden sisäiset itsehallintoalueet eli &quot;maakuntataso&quot;, ja 4. taso kaupungit ja kunnat eli paikallistason hallinto.</p><p>Unionissa nämä eri hallinnon tasot kilpailevat keskenään. Tasojen keskinäisten valtasuhteiden ongelmat ovat olleet varsin samanlaisia kaikissa jäsenmaissa, lukuun ottamatta &quot;maakuntatasoa&quot; (Salmonilla hallinnon taso 3). Suomi on ollut kolmostason hallinnon kannalta poikkeus, sillä meiltä on puuttunut vahva maakuntatason organisaatio, mikä on kasvattanut kuntien valtaa suhteessa valtionhallintoon. Uusi maakuntamalli muuttaa tämän, mutta ei ehdotetussa muodossaan poista kaikkia nykyjärjestelmän ongelmia, koska osa maakunnista on edelleen väestöpohjaltaan liian pieniä. Sen sijaan jos uusia maakuntia ajatellaan uudessa hallintojärjestelmässä ja erityisesti mahdollisen tulevan liittovaltion hallintojärjestelmässä kuntien korvaajana, eivät ehdotetut 18 maakuntaa vaikuta liian monelta tai liian pieneltä Suomen sisäisessä mittakaavassa.</p><p>Kuntien aseman heikentyminen tulevaisuudessa saa tukea <a href="http://vnk.fi/documents/10616/1865308/Hallituksen+linjausten+perustelumuistio.pdf/bc797c5a-6508-4c0b-989b-1ac91894a878/Hallituksen+linjausten+perustelumuistio.pdf.pdf">hallituksen linjausten perustelumuistiosta</a>&nbsp;(2015, s. 15), jossa todetaan: &quot;Itsehallintoalueet [l. maakunnat] olisi perusteltua perustaa heti alusta lähtien monitoimialaisiksi.&quot; &quot;Itsehallintoalueille sopivat ... itsenäistä harkintavaltaa sisältävät ... tehtävät.&quot; Kunnille jäävät tässä paikallisdemokratia, sekä &quot;elinvoimatehtävät&quot;, joiden molempien luonne ja vaikuttavuus uuden hallintomallin reaalitodellisuudessa jää esityksissä varsin avoimeksi. Käytännössä kunnille ehkä <a href="http://alueuudistus.fi/tehtavat">jäänee sivistys- ja kulttuuritoimi</a>, jotka vanhastaan ovat luonteeltaan osin paikallisia, koska ne hyödyntävät paikallisia perinteitä ja kulttuurillista jatkuvuutta.</p><p>Yhdentyvässä Euroopassa nyt ehdotetut maakunnat kuitenkin ovat edelleen liian pieniä talous- ja hallintoyksiköitä. Alun perin ehdotettiinkin 12:sta tai 13:sta maakuntaa, tai jopa vain 5-6 suuraluetta. Näistä edellinen malli on ehkä edelleen liian pieni EU-tason aluejaoksi. Maakuntia EU:n maakuntatason hallintoalueina olisi siis todennäköisesti järkevää pian yhdistellä ja jakaa uudelleen. Tätä tukee em. hallituksen muistiossa maininta, että itsehallintoalueiden oma verotusoikeus voi olla merkittävä rahoituslähde vain, jos alueita on korkeintaan viisi. 18 maakunnan malli korvautuisikin siis todennäköisesti melko pian 5-6 suuralueen mallilla, joiden keskuksina toimisivat todennäköisimmin alueidensa suurimmat <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/247716-nain-valta-keskittyy-helsinkiin-jos-juha-sipilan-suunnitelma-onnistuu-maakuntavaalit?ref=suosituimmat">kaupungit, jotka johtaisivat kehitystä alueillaan</a>. Tässä tulevaisuusskenaariossa vastakkainasettelu suurten kaupunkien ja niitä ympäröivien maakuntien välillä vaikuttaa siten turhalta huolelta.</p><p>&nbsp;</p><p>Liittovaltiokehityksen suurimpia ongelmia on, että EU:n rahoitus on edelleen varsin vaatimatonta suhteessa valtioiden budjetteihin. Asia tuskin muuttuu, ennen kuin EU:lla on verotusoikeus.</p><p>Mikäli maakunnat saavat <a href="https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2018/maakuntien-verotusoikeus-kytkeytyy-tehtavien-mittakaavaan">kaavaillun verotusoikeuden</a>&nbsp;ja myöhemmin myös <a href="https://www.verkkouutiset.fi/euroopan-parlamentin-puhemis-vaatii-eun-budjetin-tuplaamista-ja-verotusoikeutta/">ehdotettu EU-vero</a>&nbsp;toteutuu, olisi Suomessa siinä vaiheessa neljä eri verottajaa: kunnat, maakunnat, Suomen valtio ja EU. Kaikki neljä hallinnon tasoa siis kantaisivat erikseen omaa veroa.</p><p>On selvää, ettei näin monimutkainen järjestelmä ole kestävä. Näenkin, että tiivistyvä liittovaltiokehitys tiputtaisi näistä piakkoin pois kunnallisveron, sekä lopulta todennäköisesti myös valtionverotuksen, joka siirtyisi liittovaltiolle sen muuttuessa ylimmäksi hallinnon tasoksi puolustusjärjestelmää myöten (vrt. hiljattainen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9928902">edistysaskel EU:n yhteiseksi puolustukseksi</a>).</p><p>Miten liittovaltiokehitys tässä katsannossa sitten muuten etenisi? Salmon uumoilee, että liittovaltion vahvistuessa jotkut nykyisten kansallisvaltioiden sisäiset vahvat itsehallintoalueet voisivat lopulta tulla itsenäisiksi liittovaltion osavaltioiksi (ks. Salmon s. 34).</p><p>Unionin <a href="https://aer.eu/draft-european-charter-of-regional-democracy/"><em>Charter for regional democracy</em></a>&#39;n artiklassa 41 mainitaankin, että valtioiden sisäiset hallinnolliset alueet voivat unionissa tehdä alueidenvälistä yhteistyötä valtioiden rajojen ylitse. Tämä on tietysti luontevaa, kun ajatellaan tulevaa liittovaltiota, jossa uudet, nykyisten valtioiden rajat ylittävät &ldquo;EU-maakunnat&rdquo; voisivat laajasti korvata nykyisten valtioiden tehtävät lukuun ottamatta EU:n yhteistä talous- ja puolustuspolitiikkaa.</p><p>Tällaisen unioninlaajuisen desentralisaatiokehityksen seurauksena olisi, että nykyiset kansallisvaltioiden rakenteet lopulta hajoaisivat maakuntatason alueiden yhdistyessä ja erotessa nykyisten valtioiden rajojen ylitse. Nykyisille kansallisvaltioille jäisi ainakin alkuvaiheessa kansallisen puolustuksen koordinointi, sekä maakuntahallinnon väliportaana toimiminen.</p><p>Koska &quot;maakuntatason&quot; yksiköt ovat paljon pienempiä kuin nykyiset valtiot, seuraisi siitä, että niiden olisi sekä taloudellisista, että puolustuksellisista syistä hyvin vaikea erota liittovaltiosta, mikä vahvistaisi liittovaltion vakautta tulevaisuudessa. Lyhyesti sanottuna maakuntatason hallinnon vahvistaminen liittovaltiokehityksen yhteydessä siis sementoi tulevan liittovaltion tehokkaasti.</p><p>&nbsp;</p><p>EU:n julkaisemista raporteista käy ilmi, että unionin yhteistyö suoraan kansallisvaltioita alemman tason hallinnon kanssa on vähitellen vahvistunut ja samalla tämän tason hallintoa on pyritty aktiivisesti vahvistamaan (ks. esim. Euroopan alueiden komitean <a href="http://cor.europa.eu/en/documentation/studies/Documents/division-of-powers_additional-fiscal-budgetary-elements.pdf">raportti vuodelta 2012</a>). EU:n käytännön toimet siis näyttäisivät selvästi tukevat liittovaltiokehitystä tässä suhteessa.</p><p>Pierre Salmonin mukaan liittovaltiokehityksen puolustajat pyrkivät ajamaan päämääräänsä eri poliittisten eturyhmien avulla (Salmon s. 29-30). Yksi esimerkki tästä ovat kansallisten monopolien yksityistämiseen pyrkivät tahot. Se, että Suomessa maakuntatason hallinnon vahvistaminen euromaiden keskimääräistä hallinnon tasojen tilannetta vastaavaksi tuli meillä koplatuksi yksityistämiseen nojaavaan sote-uudistukseen ei siis ole yllättävää, vaan noudattelee liittovaltiokehityksen yleisiä trendejä.</p><p>Kiinnostavaa on myös se, että Salmon jo vuonna 2000 julkaistussa analyysissaan mainitsee esimerkkinä EU-jäsenvaltioiden sisäisestä desentralisaatiokehityksestä Skotlannin ja Walesin. Se, että erityisesti Skotlannin itsenäistymispyrkimykset olisivat piankin voineet realisoitua liittovaltiokehityksen edetessä yllä kuvattujen mekanismien kautta, tekee Brexitistä Ison Britannian ja Kansainyhteisön kannalta aika lailla ymmärrettävämmän.</p><p>Historiallisesti desentralisaatiota ja sen vastakohtaa eli sentralisaatiota, valtiojohtoisuuden lisäämistä, on käytetty ennen kaikkea valtapolitiiikan välineenä: &ldquo;hajoita ja hallitse&rdquo;. Tämän blogin loppupäätelmänä voidaankin todeta, että jos tarkoitus on luoda EU:sta liittovaltio, joka ei heti kättelyssä hajoa sitä jo alun perin vaivaavaan sisäiseen kielelliseen, kulttuurilliseen ja taloudelliseen hajanaisuuteen, yllä kuvatun kaltainen desentralisaatio kolmostason hallinnon kautta on se tapa, jonka kautta unionin syventäminen kannattaa tehdä.</p><p>&nbsp;</p><p>Linkki tutkimusartikkeliin:</p><p><a href="https://www.imf.org/external/pubs/ft/seminar/2000/fiscal/salmon.pdf">Salmon, Pierre: &quot;Decentralization and Supranationality: The Case of the European Union&quot;, 2000</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustelu käy kuumana uuden maakuntamallin ja siihen liittyvän sote-uudistuksen tiimoilta. Mutta vähemmän on ollut puhetta siitä, miten maakuntamalli liittyy EU:n sisäiseen desentralisaatioon ja federalisaatioon eli hajauttamis- ja liittovaltiokehitykseen, ja sitä kautta lähitulevaisuudessa tehtäviin päätöksiin Euroopan unionin mahdollisesta syventämisestä.

EU:n sisällä vahva "maakuntatason" hallintoaluejako eli valtioiden sisäinen jako erillisiin itsehallintoalueisiin on varsin yleinen. Esimerkiksi Espanja ja Saksa koostuvat vahvoista, kulttuurillisesti erilaisista ja historiallisesti itsenäisistä itsehallintoalueista.

Suomessakin on ollut aikoja, jolloin "maakuntatason" hallintoaluejako on ollut vahva. Esimerkiksi keskiajalla linnaläänejä, jotka osin pohjautuivat myöhäisrautakautisiin heimorajoihin, hallittiin suhteessa toisiinsa varsin itsenäisesti. Viime aikoina tällainen vahva hallintoaluejako on kuitenkin puuttunut, vaikka historialliset läänit elävätkin edelleen kulttuuri- ja murrerajoina.

Suomen uudessa maakuntamallissa 18 maakuntaa eli itsehallintoaluetta on tarkoitettu korvaamaan talous- ja hallintoyksiköinä kunnat, jotka ovat siihen tarkoitukseen liian pieniä ollakseen nykymaailmassa tehokkaita. Tätä päämäärää uusi malli ei kuitenkaan saavuta, sillä tulevista 18 maakunnasta osa on edelleen väestöpohjaltaan liian pieniä. Miksi mallin kanssa siis edetään? Pikainen tarkastelu osoittaa, että maakuntamallin päämäärät voidaan liittää myös EU:n liittovaltiokehitykseen.

 

Tutkija Pierre Salmon analysoi jo 2000 ilmestyneessä mielenkiintoisessa artikkelissaan EU:n eri tasoisten hallintoalueiden välisiä suhteita. Hän jakaa EU:n sisäisen hallinnon neljään eri tasoon: ylimpänä eli ykköstasona on Euroopan unionin hallinto, 2. taso ovat nykyiset kansallisvaltiot, 3. taso ovat valtioiden sisäiset itsehallintoalueet eli "maakuntataso", ja 4. taso kaupungit ja kunnat eli paikallistason hallinto.

Unionissa nämä eri hallinnon tasot kilpailevat keskenään. Tasojen keskinäisten valtasuhteiden ongelmat ovat olleet varsin samanlaisia kaikissa jäsenmaissa, lukuun ottamatta "maakuntatasoa" (Salmonilla hallinnon taso 3). Suomi on ollut kolmostason hallinnon kannalta poikkeus, sillä meiltä on puuttunut vahva maakuntatason organisaatio, mikä on kasvattanut kuntien valtaa suhteessa valtionhallintoon. Uusi maakuntamalli muuttaa tämän, mutta ei ehdotetussa muodossaan poista kaikkia nykyjärjestelmän ongelmia, koska osa maakunnista on edelleen väestöpohjaltaan liian pieniä. Sen sijaan jos uusia maakuntia ajatellaan uudessa hallintojärjestelmässä ja erityisesti mahdollisen tulevan liittovaltion hallintojärjestelmässä kuntien korvaajana, eivät ehdotetut 18 maakuntaa vaikuta liian monelta tai liian pieneltä Suomen sisäisessä mittakaavassa.

Kuntien aseman heikentyminen tulevaisuudessa saa tukea hallituksen linjausten perustelumuistiosta (2015, s. 15), jossa todetaan: "Itsehallintoalueet [l. maakunnat] olisi perusteltua perustaa heti alusta lähtien monitoimialaisiksi." "Itsehallintoalueille sopivat ... itsenäistä harkintavaltaa sisältävät ... tehtävät." Kunnille jäävät tässä paikallisdemokratia, sekä "elinvoimatehtävät", joiden molempien luonne ja vaikuttavuus uuden hallintomallin reaalitodellisuudessa jää esityksissä varsin avoimeksi. Käytännössä kunnille ehkä jäänee sivistys- ja kulttuuritoimi, jotka vanhastaan ovat luonteeltaan osin paikallisia, koska ne hyödyntävät paikallisia perinteitä ja kulttuurillista jatkuvuutta.

Yhdentyvässä Euroopassa nyt ehdotetut maakunnat kuitenkin ovat edelleen liian pieniä talous- ja hallintoyksiköitä. Alun perin ehdotettiinkin 12:sta tai 13:sta maakuntaa, tai jopa vain 5-6 suuraluetta. Näistä edellinen malli on ehkä edelleen liian pieni EU-tason aluejaoksi. Maakuntia EU:n maakuntatason hallintoalueina olisi siis todennäköisesti järkevää pian yhdistellä ja jakaa uudelleen. Tätä tukee em. hallituksen muistiossa maininta, että itsehallintoalueiden oma verotusoikeus voi olla merkittävä rahoituslähde vain, jos alueita on korkeintaan viisi. 18 maakunnan malli korvautuisikin siis todennäköisesti melko pian 5-6 suuralueen mallilla, joiden keskuksina toimisivat todennäköisimmin alueidensa suurimmat kaupungit, jotka johtaisivat kehitystä alueillaan. Tässä tulevaisuusskenaariossa vastakkainasettelu suurten kaupunkien ja niitä ympäröivien maakuntien välillä vaikuttaa siten turhalta huolelta.

 

Liittovaltiokehityksen suurimpia ongelmia on, että EU:n rahoitus on edelleen varsin vaatimatonta suhteessa valtioiden budjetteihin. Asia tuskin muuttuu, ennen kuin EU:lla on verotusoikeus.

Mikäli maakunnat saavat kaavaillun verotusoikeuden ja myöhemmin myös ehdotettu EU-vero toteutuu, olisi Suomessa siinä vaiheessa neljä eri verottajaa: kunnat, maakunnat, Suomen valtio ja EU. Kaikki neljä hallinnon tasoa siis kantaisivat erikseen omaa veroa.

On selvää, ettei näin monimutkainen järjestelmä ole kestävä. Näenkin, että tiivistyvä liittovaltiokehitys tiputtaisi näistä piakkoin pois kunnallisveron, sekä lopulta todennäköisesti myös valtionverotuksen, joka siirtyisi liittovaltiolle sen muuttuessa ylimmäksi hallinnon tasoksi puolustusjärjestelmää myöten (vrt. hiljattainen edistysaskel EU:n yhteiseksi puolustukseksi).

Miten liittovaltiokehitys tässä katsannossa sitten muuten etenisi? Salmon uumoilee, että liittovaltion vahvistuessa jotkut nykyisten kansallisvaltioiden sisäiset vahvat itsehallintoalueet voisivat lopulta tulla itsenäisiksi liittovaltion osavaltioiksi (ks. Salmon s. 34).

Unionin Charter for regional democracy'n artiklassa 41 mainitaankin, että valtioiden sisäiset hallinnolliset alueet voivat unionissa tehdä alueidenvälistä yhteistyötä valtioiden rajojen ylitse. Tämä on tietysti luontevaa, kun ajatellaan tulevaa liittovaltiota, jossa uudet, nykyisten valtioiden rajat ylittävät “EU-maakunnat” voisivat laajasti korvata nykyisten valtioiden tehtävät lukuun ottamatta EU:n yhteistä talous- ja puolustuspolitiikkaa.

Tällaisen unioninlaajuisen desentralisaatiokehityksen seurauksena olisi, että nykyiset kansallisvaltioiden rakenteet lopulta hajoaisivat maakuntatason alueiden yhdistyessä ja erotessa nykyisten valtioiden rajojen ylitse. Nykyisille kansallisvaltioille jäisi ainakin alkuvaiheessa kansallisen puolustuksen koordinointi, sekä maakuntahallinnon väliportaana toimiminen.

Koska "maakuntatason" yksiköt ovat paljon pienempiä kuin nykyiset valtiot, seuraisi siitä, että niiden olisi sekä taloudellisista, että puolustuksellisista syistä hyvin vaikea erota liittovaltiosta, mikä vahvistaisi liittovaltion vakautta tulevaisuudessa. Lyhyesti sanottuna maakuntatason hallinnon vahvistaminen liittovaltiokehityksen yhteydessä siis sementoi tulevan liittovaltion tehokkaasti.

 

EU:n julkaisemista raporteista käy ilmi, että unionin yhteistyö suoraan kansallisvaltioita alemman tason hallinnon kanssa on vähitellen vahvistunut ja samalla tämän tason hallintoa on pyritty aktiivisesti vahvistamaan (ks. esim. Euroopan alueiden komitean raportti vuodelta 2012). EU:n käytännön toimet siis näyttäisivät selvästi tukevat liittovaltiokehitystä tässä suhteessa.

Pierre Salmonin mukaan liittovaltiokehityksen puolustajat pyrkivät ajamaan päämääräänsä eri poliittisten eturyhmien avulla (Salmon s. 29-30). Yksi esimerkki tästä ovat kansallisten monopolien yksityistämiseen pyrkivät tahot. Se, että Suomessa maakuntatason hallinnon vahvistaminen euromaiden keskimääräistä hallinnon tasojen tilannetta vastaavaksi tuli meillä koplatuksi yksityistämiseen nojaavaan sote-uudistukseen ei siis ole yllättävää, vaan noudattelee liittovaltiokehityksen yleisiä trendejä.

Kiinnostavaa on myös se, että Salmon jo vuonna 2000 julkaistussa analyysissaan mainitsee esimerkkinä EU-jäsenvaltioiden sisäisestä desentralisaatiokehityksestä Skotlannin ja Walesin. Se, että erityisesti Skotlannin itsenäistymispyrkimykset olisivat piankin voineet realisoitua liittovaltiokehityksen edetessä yllä kuvattujen mekanismien kautta, tekee Brexitistä Ison Britannian ja Kansainyhteisön kannalta aika lailla ymmärrettävämmän.

Historiallisesti desentralisaatiota ja sen vastakohtaa eli sentralisaatiota, valtiojohtoisuuden lisäämistä, on käytetty ennen kaikkea valtapolitiiikan välineenä: “hajoita ja hallitse”. Tämän blogin loppupäätelmänä voidaankin todeta, että jos tarkoitus on luoda EU:sta liittovaltio, joka ei heti kättelyssä hajoa sitä jo alun perin vaivaavaan sisäiseen kielelliseen, kulttuurilliseen ja taloudelliseen hajanaisuuteen, yllä kuvatun kaltainen desentralisaatio kolmostason hallinnon kautta on se tapa, jonka kautta unionin syventäminen kannattaa tehdä.

 

Linkki tutkimusartikkeliin:

Salmon, Pierre: "Decentralization and Supranationality: The Case of the European Union", 2000

 

]]>
3 http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255374-kehittyvien-maakuntien-eu#comments EU Itsehallintoalueet Liittovaltio Maakunnat Sote Wed, 16 May 2018 09:07:05 +0000 Marianna Ridderstad http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255374-kehittyvien-maakuntien-eu
Pääkaupunkiseutu ajaa omaa etuaan Suomen kustannuksella http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255357-paakaupunkiseutu-ajaa-omaa-etuaan-suomen-kustannuksella <p>Pääkaupunkiseutu on Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Uudenmaan muut 22 kuntaa eivät kuulu pääkaupunkiseutuun, eikä niitä myöskään oltu kutsuttu pääkaupunkiseudun valtuutettujen SOTE-tilaisuuteen Vantaalle 15.5.2018. Mitään he eivät menettäneet, tilaisuus oli täysi farssi.</p><p>Siellä voimiaan pullistelivat ainoastaan isot ja mahtavat kunnat, jotka ajavat omia etujaan, mutta tietysti koko Uudenmaan kuntien numeroilla. Kokeneet poliiitikot toistivat, että alueen väestö on 1,6 miljoonaa ja merkitys kansantaloudelle 1/3. Eihän se näin ole. 22 muuta Uudenmaan kuntaa lisättiin lukuihin.</p><p>Aivan käsittämätöntä on se, että pääkaupunkiseudun valtuutettujen enemmistö kokoomusta myöten, on luopumassa markkinataloudesta. Se ei heidän mielestään toimi Sote-uudistuksessa, vaikka on täysin varmaa, että terveysasemien jonot poistuisivat.</p><p>Lääkärin vastaanotolle pääsisi ilman jonoja ja jopa saman päivän aikana myös pienituloiset, työttämät, opiskelijat ja eläkeläiset, kun se tähän asti on ollut mahdollista vain rikkaille ja hyvinvoiville kuntalaisille työterveyshuollon tai yksityisen toimijan kautta. Samalla säästettäisiin veronmaksajien rahoja jopa 30 &euro; per käynti.</p><p>Käynti julkisen puolen lääkärillä maksaa veronmaksajille&nbsp;virkamiesten laskelmien mukaan 69 &euro;, mutta yksityisellä käynti vain 39 &euro;. Tätä kautta yhteiskunta säästäisi jopa 300 miljoonaa euroa eli 10 % Sote-uudistuksen säästötavoitteista 10 vuodessa.</p><p>Tämän vihervasemmiston ja erityisesti demarien Antti Lindtmanin järjestämän tilaisuuden päätarkoitus ei ollut parantaa kuntalaisten terveydenhoitoa, vaan sen tarkoitus oli kaataa hallitus. Yritys oli täysin epätoivoinen. Ei edes sitä ole politiikassa näemmä opittu, että valtuustot eivät päätä eduskunnan ja hallituksen vastuulla olevista ratkaisuista.&nbsp;</p><p>Sekin on todettava, että ei nämä hyvin toimeentulevat valtuutetut ja kansanedustajat juuri käytä julkista terveydenhuoltoa. Eivät he tiedä miltä tuntuu roikkua julkisen terveydenhuollon jonoissa viikkoja. Oli sitten kyse yleislääkärin vastaanotosta tai päihde/mielenterveydenongelmista tai muusta.</p><p>Lopuksi totean sen, että kyllä pääkaupunkiseutu pärjää. Sitähän on kaikilla numeroilla todisteltu miten mahtavia täällä ollaan. Pääkaupunkiseutu ei kuitenkaan ole koko Suomi. Sote-ratkaisussa hallitus on pyrkinyt huomioimaan koko Suomen, kaikki suomalaiset ja heidän perusturvallisuutensa.</p><p>Sitten maakuntahallinnosta ja maakuntavaltuustosta.</p><p>Tulevassa Uudenmaan maakuntavaltuustossa Helsingillä on noin 2/3 valtuutetuista. Määräenemmistö.&nbsp; Uudenmaan 26 kunnasta jopa 18 jää täysin ilman omaa edustajaa toimielimessä, joka päättää myös yksittäisten kuntien palveluverkostoista ja terveysasemista. Keneltä leikataan, keneltä ei?</p><p>Vantaan Siniset esittävät, että Uudenmaan jokainen kunta saa edustajan maakuntavaltuustoon, muuten demokratia jää Helsingin haltuun. Tämän päivän tilaisuus osoitti sen, että Helsinki haluaa tulla koko Uudenmaan diktaattoriksi, ei demokratian vaalijaksi.</p> Pääkaupunkiseutu on Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Uudenmaan muut 22 kuntaa eivät kuulu pääkaupunkiseutuun, eikä niitä myöskään oltu kutsuttu pääkaupunkiseudun valtuutettujen SOTE-tilaisuuteen Vantaalle 15.5.2018. Mitään he eivät menettäneet, tilaisuus oli täysi farssi.

Siellä voimiaan pullistelivat ainoastaan isot ja mahtavat kunnat, jotka ajavat omia etujaan, mutta tietysti koko Uudenmaan kuntien numeroilla. Kokeneet poliiitikot toistivat, että alueen väestö on 1,6 miljoonaa ja merkitys kansantaloudelle 1/3. Eihän se näin ole. 22 muuta Uudenmaan kuntaa lisättiin lukuihin.

Aivan käsittämätöntä on se, että pääkaupunkiseudun valtuutettujen enemmistö kokoomusta myöten, on luopumassa markkinataloudesta. Se ei heidän mielestään toimi Sote-uudistuksessa, vaikka on täysin varmaa, että terveysasemien jonot poistuisivat.

Lääkärin vastaanotolle pääsisi ilman jonoja ja jopa saman päivän aikana myös pienituloiset, työttämät, opiskelijat ja eläkeläiset, kun se tähän asti on ollut mahdollista vain rikkaille ja hyvinvoiville kuntalaisille työterveyshuollon tai yksityisen toimijan kautta. Samalla säästettäisiin veronmaksajien rahoja jopa 30 € per käynti.

Käynti julkisen puolen lääkärillä maksaa veronmaksajille virkamiesten laskelmien mukaan 69 €, mutta yksityisellä käynti vain 39 €. Tätä kautta yhteiskunta säästäisi jopa 300 miljoonaa euroa eli 10 % Sote-uudistuksen säästötavoitteista 10 vuodessa.

Tämän vihervasemmiston ja erityisesti demarien Antti Lindtmanin järjestämän tilaisuuden päätarkoitus ei ollut parantaa kuntalaisten terveydenhoitoa, vaan sen tarkoitus oli kaataa hallitus. Yritys oli täysin epätoivoinen. Ei edes sitä ole politiikassa näemmä opittu, että valtuustot eivät päätä eduskunnan ja hallituksen vastuulla olevista ratkaisuista. 

Sekin on todettava, että ei nämä hyvin toimeentulevat valtuutetut ja kansanedustajat juuri käytä julkista terveydenhuoltoa. Eivät he tiedä miltä tuntuu roikkua julkisen terveydenhuollon jonoissa viikkoja. Oli sitten kyse yleislääkärin vastaanotosta tai päihde/mielenterveydenongelmista tai muusta.

Lopuksi totean sen, että kyllä pääkaupunkiseutu pärjää. Sitähän on kaikilla numeroilla todisteltu miten mahtavia täällä ollaan. Pääkaupunkiseutu ei kuitenkaan ole koko Suomi. Sote-ratkaisussa hallitus on pyrkinyt huomioimaan koko Suomen, kaikki suomalaiset ja heidän perusturvallisuutensa.

Sitten maakuntahallinnosta ja maakuntavaltuustosta.

Tulevassa Uudenmaan maakuntavaltuustossa Helsingillä on noin 2/3 valtuutetuista. Määräenemmistö.  Uudenmaan 26 kunnasta jopa 18 jää täysin ilman omaa edustajaa toimielimessä, joka päättää myös yksittäisten kuntien palveluverkostoista ja terveysasemista. Keneltä leikataan, keneltä ei?

Vantaan Siniset esittävät, että Uudenmaan jokainen kunta saa edustajan maakuntavaltuustoon, muuten demokratia jää Helsingin haltuun. Tämän päivän tilaisuus osoitti sen, että Helsinki haluaa tulla koko Uudenmaan diktaattoriksi, ei demokratian vaalijaksi.

]]>
14 http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255357-paakaupunkiseutu-ajaa-omaa-etuaan-suomen-kustannuksella#comments Kotimaa Kokoomus PKS SDP Sote Vaalit Wed, 16 May 2018 03:41:37 +0000 Juha Malmi http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255357-paakaupunkiseutu-ajaa-omaa-etuaan-suomen-kustannuksella
Työterveyshuolto vs. kunnalliset terveysasemat! http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255285-tyoterveyshuolto-vs-kunnalliset-terveysasemat <p>Työterveyshuolto on pääsääntöisesti keskitetty yksityisten palveluntuottajien eduksi.</p><p>Työnantajat ovat tehneet sopimuksia yksityisten, terveyspalveluja tuottavien yhtiöiden kanssa.</p><p>Työterveyshuolto on toiminut kunnallisen perusterveydenhuollon rinnalla hyväksyttynä mallina, jonka työnantajat ovat budjetoineet vuosittain omiin taseisiinsa.</p><p>On pakko todeta, että työssä ollessani, oli helppoa varata netistä aika lääkärille tai sairaanhoitajalle! Palvelu pelasi, eikä aikaviiveitä tapahtunut.</p><p>Nyt, kun oli poistuttava eläkkeelle, aikaa ei voi enää varata netistä. Soitto palvelunumeroon kestää ja kestää. Kuuntelen toistuvia lauseita &#39;kaikki asiakaspalvelijamme ovat varattuja, palvelemme sinua mahdollisimman pian&#39;.</p><p>Mahdollisimman pian voi tarkoittaa kymmeniä minuutteja, jopa puoli tuntia.</p><p>Kun lopulta kuulen ihmisen äänen, joka on linjalla, annan sosiaaliturvatunnukseni, jonka jälkeen pääsen kertomaan, millaista palvelua tarvitsen.</p><p>Saan vastauksen - seuraava vapaa aika on 18.6.</p><p>Toki voitte mennä päivystykseen, jos siltä tuntuu. Päivystyksessä on aina kiire ja odotusajat noin 4 - 8 tuntia.</p><p>Edellä mainittu toteutuu Vantaalla. Muista kaupungeista en tiedä.</p><p>- - -</p><p>On pakko kysyä, miksi? Miksi kunnallinen terveyspalvelu on retuperällä? Miksi ihmisiä, jotka eivät ole työelämässä,&nbsp; ei palvella asianmukaisesti?</p><p>Onko kyse tietoisesta kunnallisten terveyspalvelujen alasajosta?</p><p>- - -</p><p>Tosin, työterveydenhuollon palveluja käytetään todennäköisesti myös &#39;tarpeettomasti&#39;!</p><p>Helpoksi tehty ajanvaraus on hyvä tapa rahastaa. Palvelua käytetään usein fyysisten vaivojen selvittelyyn, vaikka kyse olisi&nbsp; enemmänkin psyyken ongelmista, jotka saattavat näkyä vatsavaivoina tai päänsärkynä.</p><p>Jokaisen käynnin tuotto on yksityiselle palvelutuottajalle tärkeä.&nbsp; Työnantaja on varma maksaja. Siksi terveyspalvelutuottaminen on tehty helpoksi.</p><p>- - -&nbsp;</p><p>On selvä, että nykyiset, kunnalliset&nbsp; terveyspalvelut, rikkovat yhdenvertaisuutta työterveyshuollon palveluihin verrattuina.&nbsp;</p><p>Ei ole oikein, että työelämän ulkopuolella olevien terveyspalvelut on jätetty retuperälle.&nbsp;</p><p>Miten tähän suhtautuu EU:n terveydenhuollosta vastaava komissaari?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työterveyshuolto on pääsääntöisesti keskitetty yksityisten palveluntuottajien eduksi.

Työnantajat ovat tehneet sopimuksia yksityisten, terveyspalveluja tuottavien yhtiöiden kanssa.

Työterveyshuolto on toiminut kunnallisen perusterveydenhuollon rinnalla hyväksyttynä mallina, jonka työnantajat ovat budjetoineet vuosittain omiin taseisiinsa.

On pakko todeta, että työssä ollessani, oli helppoa varata netistä aika lääkärille tai sairaanhoitajalle! Palvelu pelasi, eikä aikaviiveitä tapahtunut.

Nyt, kun oli poistuttava eläkkeelle, aikaa ei voi enää varata netistä. Soitto palvelunumeroon kestää ja kestää. Kuuntelen toistuvia lauseita 'kaikki asiakaspalvelijamme ovat varattuja, palvelemme sinua mahdollisimman pian'.

Mahdollisimman pian voi tarkoittaa kymmeniä minuutteja, jopa puoli tuntia.

Kun lopulta kuulen ihmisen äänen, joka on linjalla, annan sosiaaliturvatunnukseni, jonka jälkeen pääsen kertomaan, millaista palvelua tarvitsen.

Saan vastauksen - seuraava vapaa aika on 18.6.

Toki voitte mennä päivystykseen, jos siltä tuntuu. Päivystyksessä on aina kiire ja odotusajat noin 4 - 8 tuntia.

Edellä mainittu toteutuu Vantaalla. Muista kaupungeista en tiedä.

- - -

On pakko kysyä, miksi? Miksi kunnallinen terveyspalvelu on retuperällä? Miksi ihmisiä, jotka eivät ole työelämässä,  ei palvella asianmukaisesti?

Onko kyse tietoisesta kunnallisten terveyspalvelujen alasajosta?

- - -

Tosin, työterveydenhuollon palveluja käytetään todennäköisesti myös 'tarpeettomasti'!

Helpoksi tehty ajanvaraus on hyvä tapa rahastaa. Palvelua käytetään usein fyysisten vaivojen selvittelyyn, vaikka kyse olisi  enemmänkin psyyken ongelmista, jotka saattavat näkyä vatsavaivoina tai päänsärkynä.

Jokaisen käynnin tuotto on yksityiselle palvelutuottajalle tärkeä.  Työnantaja on varma maksaja. Siksi terveyspalvelutuottaminen on tehty helpoksi.

- - - 

On selvä, että nykyiset, kunnalliset  terveyspalvelut, rikkovat yhdenvertaisuutta työterveyshuollon palveluihin verrattuina. 

Ei ole oikein, että työelämän ulkopuolella olevien terveyspalvelut on jätetty retuperälle. 

Miten tähän suhtautuu EU:n terveydenhuollosta vastaava komissaari?

 

 

 

]]>
20 http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255285-tyoterveyshuolto-vs-kunnalliset-terveysasemat#comments Sote Mon, 14 May 2018 15:12:41 +0000 Mirjami Parant http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255285-tyoterveyshuolto-vs-kunnalliset-terveysasemat
Kaikki me sen tiedämme! (SOTE) http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254945-kaikki-me-sen-tiedamme-sote <p>Kyllä me kaikki sen tiedämme, että mikä olisi oikea ratkaisu. Ongelma on siinä, että emme tee mitään sen eteen, että ongelma ratkaistaisiin järkevällä tavalla: esimerkiksi tämä SOTE-uudistus.</p><p>Jokainen meistä&nbsp; tietää mitä se tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että...</p><p>Just joo.&nbsp; Sen takia minun kantani on SOTE myönteinen. Kokeillaan...? Kokeillaanko/voidaanko edes kokeille?</p><p>Yleensä meillä täällä Suomessa homma menee niin, että kun tänään säädetään laki niin kukaan ei tiedä onko se huomenna vielä voimassa. Yksi poikkeus on! Tuo ainoa poikkeus liittyy... kuka muu kuin minä sen tietää?</p><p>Huom: eläkelait jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle.</p><p>Vinkki: liittyy liikkumiseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kyllä me kaikki sen tiedämme, että mikä olisi oikea ratkaisu. Ongelma on siinä, että emme tee mitään sen eteen, että ongelma ratkaistaisiin järkevällä tavalla: esimerkiksi tämä SOTE-uudistus.

Jokainen meistä  tietää mitä se tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että...

Just joo.  Sen takia minun kantani on SOTE myönteinen. Kokeillaan...? Kokeillaanko/voidaanko edes kokeille?

Yleensä meillä täällä Suomessa homma menee niin, että kun tänään säädetään laki niin kukaan ei tiedä onko se huomenna vielä voimassa. Yksi poikkeus on! Tuo ainoa poikkeus liittyy... kuka muu kuin minä sen tietää?

Huom: eläkelait jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle.

Vinkki: liittyy liikkumiseen.

]]>
1 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254945-kaikki-me-sen-tiedamme-sote#comments Kunta ja sote-uudistus Laki Sote Uudistus Mon, 07 May 2018 00:33:47 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254945-kaikki-me-sen-tiedamme-sote
Operaatio maakuntauudistus http://joonasroppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254290-operaatio-maakuntauudistus <p>Maakuntavaaleja on kaavailtu pidettäväksi kuluvan vuoden lokakuun lopulla. Vielä jää nähtäväksi eteneekö maakunta- ja sote-uudistus suunnitelluilla tavoin &ndash; takapakkiahan niissä on otettu jo monta kertaa. Maakunta uutena hallintoportaana on toisaalta hyvä, toisaalta huono asia nykytilasta käsin tarkasteltuna. Toisaalta uudistusten tulo on aiheuttanut positiivisia toimia julkisen sektorin tuottamissa palveluissa. Eri toimijat ovat joutuneet tarkastelemaan kriittisesti omaa toimintaansa. Julkiset toimijat on pakotettu kehittämään omaa toimintaansa ja prosessejaan &ndash; ovat itsekin ymmärtäneet, että jos joudutaan lähellekään jonkinlaista avoimen markkinan tilannetta, olisi siellä pärjääminen vanhoilla toimintamalleilla mahdotonta.</p><p>Maakunnan vastuulle siirtyy eri toimintoja eri tahoilta. Kuinka raju muutos onkaan yksittäisten kuntien kannalta maakuntakeskus Jyväskylää lukuunottamatta? Erinäisten uudistusten seurauksena Keuruulta on jo siirretty päätösvaltaa pois. Seututerveyskeskuksen myötä Keuruu on pelkästään maksajan roolissa voimatta vaikuttaa suoraan saamiinsa palveluihin. Terveyspalveluiden, eli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, kustannusvaikutus Keuruun kaupungille on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Karkeasti sanottuna noin neljännes Keuruun kaupungin vuosibudjetista. TE-toimistojen uudistuksessa Keuruun osalta palvelut uudistuivat siten, että TE-toimisto vietiin Keuruulta kokonaan pois. Puolustusvoimauudistus taas johti siihen, että Keuruulta lakkautettiin pioneerirykmentti.</p><p>Tällä hetkellä pelastuspalvelut Keuruulle tuottaa Jyväskylän kaupungin liikelaitos: Keski-Suomen pelastuslaitos. Näin on ollut Pelastustoimen alueellistamisen jälkeen vuodesta 2004 alkaen. Terveydenhuoltolakia on myös uudistettu v. 2011 siten, että ensihoitopalveluiden järjestämisvastuu on siirretty sairaanhoitopiireille. Tosiasiallista päätösvaltaa Keuruulla ei ole pelastus- tai ensihoitopalveluihinkaan ollut uudistusten jälkeen. Uudistukset eivät ole olleet kaikilta osin huonoja, mutta kaikissa painottuu vahvasti vallan keskittäminen ja sitä kautta päätösvallan karkaaminen kauemmaksi kuntalaisista.</p><p>Vaikka uudistusten voimaan tuleminen niillä esitetyillä suunnitelmilla ei ole vielä kiveen kirjoitettua, olen kuitenkin koko oman kuntapäättäjänä toimimiseni aikani joutunut varautumaan tuleviin muutoksiin. Vähitellen uudistuksiksi naamioitujen muutosten tuleminen on muuttunut konkreettisemmaksi. Tämä teksti on kirjoitettu keuruulaisesta näkökulmasta, mutta erilaiset uudistukset ovat näyttäytyneet samanlaisina valtaosalle Suomen kunnista. En voi olla pohtimatta, onko nyt tulossa olevat muutokset jonkinlainen Troijan hevonen, uudistusten kaapuun puettu lopullinen vallankaappaus kunnilta ja kuntalaisilta?</p><p>Päätösvalta karkaa entistä kauemmaksi ja kuntien vaikutusmahdollisuudet oman alueensa palveluihin heikentyvät. Tämän ovat jo aiemmat uudistukset osoittaneet. Tulevilla maakuntapäättäjillä substanssiosaaminen ja maakuntien vastuulle siirtyvien alojen tuntemus ovat oleelliset pätevyysvaatimukset, kun hallittavat kokonaisuudet kasvavat kuntatasolta maakunnan tasolle. Pelkkä paikallistason politiikan hallinta ei enää riitä. Kuntalaisen näkökulmasta maakuntavaalit tulevat olemaan ainoa konkreettinen tapa vaikuttaa siihen, että joku jossain tekee päätöksiä tavallisen ihmisen puolesta &ndash; silloin on alan oikea ymmärtäminen melkoisen merkityksellistä. Toimintojen keskittyessä myös esteellisyysasiat tulisi huomioida ja ennakoida.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maakuntavaaleja on kaavailtu pidettäväksi kuluvan vuoden lokakuun lopulla. Vielä jää nähtäväksi eteneekö maakunta- ja sote-uudistus suunnitelluilla tavoin – takapakkiahan niissä on otettu jo monta kertaa. Maakunta uutena hallintoportaana on toisaalta hyvä, toisaalta huono asia nykytilasta käsin tarkasteltuna. Toisaalta uudistusten tulo on aiheuttanut positiivisia toimia julkisen sektorin tuottamissa palveluissa. Eri toimijat ovat joutuneet tarkastelemaan kriittisesti omaa toimintaansa. Julkiset toimijat on pakotettu kehittämään omaa toimintaansa ja prosessejaan – ovat itsekin ymmärtäneet, että jos joudutaan lähellekään jonkinlaista avoimen markkinan tilannetta, olisi siellä pärjääminen vanhoilla toimintamalleilla mahdotonta.

Maakunnan vastuulle siirtyy eri toimintoja eri tahoilta. Kuinka raju muutos onkaan yksittäisten kuntien kannalta maakuntakeskus Jyväskylää lukuunottamatta? Erinäisten uudistusten seurauksena Keuruulta on jo siirretty päätösvaltaa pois. Seututerveyskeskuksen myötä Keuruu on pelkästään maksajan roolissa voimatta vaikuttaa suoraan saamiinsa palveluihin. Terveyspalveluiden, eli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, kustannusvaikutus Keuruun kaupungille on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Karkeasti sanottuna noin neljännes Keuruun kaupungin vuosibudjetista. TE-toimistojen uudistuksessa Keuruun osalta palvelut uudistuivat siten, että TE-toimisto vietiin Keuruulta kokonaan pois. Puolustusvoimauudistus taas johti siihen, että Keuruulta lakkautettiin pioneerirykmentti.

Tällä hetkellä pelastuspalvelut Keuruulle tuottaa Jyväskylän kaupungin liikelaitos: Keski-Suomen pelastuslaitos. Näin on ollut Pelastustoimen alueellistamisen jälkeen vuodesta 2004 alkaen. Terveydenhuoltolakia on myös uudistettu v. 2011 siten, että ensihoitopalveluiden järjestämisvastuu on siirretty sairaanhoitopiireille. Tosiasiallista päätösvaltaa Keuruulla ei ole pelastus- tai ensihoitopalveluihinkaan ollut uudistusten jälkeen. Uudistukset eivät ole olleet kaikilta osin huonoja, mutta kaikissa painottuu vahvasti vallan keskittäminen ja sitä kautta päätösvallan karkaaminen kauemmaksi kuntalaisista.

Vaikka uudistusten voimaan tuleminen niillä esitetyillä suunnitelmilla ei ole vielä kiveen kirjoitettua, olen kuitenkin koko oman kuntapäättäjänä toimimiseni aikani joutunut varautumaan tuleviin muutoksiin. Vähitellen uudistuksiksi naamioitujen muutosten tuleminen on muuttunut konkreettisemmaksi. Tämä teksti on kirjoitettu keuruulaisesta näkökulmasta, mutta erilaiset uudistukset ovat näyttäytyneet samanlaisina valtaosalle Suomen kunnista. En voi olla pohtimatta, onko nyt tulossa olevat muutokset jonkinlainen Troijan hevonen, uudistusten kaapuun puettu lopullinen vallankaappaus kunnilta ja kuntalaisilta?

Päätösvalta karkaa entistä kauemmaksi ja kuntien vaikutusmahdollisuudet oman alueensa palveluihin heikentyvät. Tämän ovat jo aiemmat uudistukset osoittaneet. Tulevilla maakuntapäättäjillä substanssiosaaminen ja maakuntien vastuulle siirtyvien alojen tuntemus ovat oleelliset pätevyysvaatimukset, kun hallittavat kokonaisuudet kasvavat kuntatasolta maakunnan tasolle. Pelkkä paikallistason politiikan hallinta ei enää riitä. Kuntalaisen näkökulmasta maakuntavaalit tulevat olemaan ainoa konkreettinen tapa vaikuttaa siihen, että joku jossain tekee päätöksiä tavallisen ihmisen puolesta – silloin on alan oikea ymmärtäminen melkoisen merkityksellistä. Toimintojen keskittyessä myös esteellisyysasiat tulisi huomioida ja ennakoida.

]]>
0 http://joonasroppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254290-operaatio-maakuntauudistus#comments Maakunta Sote Mon, 23 Apr 2018 13:07:27 +0000 Joonas Röppänen http://joonasroppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254290-operaatio-maakuntauudistus
Maakuntavaalit - syksyllä vai ei ikinä? http://jussiwihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254199-maakuntavaalit-syksylla-vai-ei-ikina <p>Maakuntavaaleja halutaan siirtää, taas.&nbsp; Kokoomuksen puoluesihteeri pitää <a href="https://www.verkkouutiset.fi/maakuntavaalit-siirtyvat-kokoomus-jattaa-oven-auki/">takaovea auki. </a>Valinnanvapaus häämöttää. Perussuomalaisten kanta on selvä. Maakuntavaalit tulee siirtää kevääseen, eduskuntavaalien yhteyteen. Asiasta päätti <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/news/puoluehallitus-kannattaa-maakuntavaalien-siirtamista-kevaaseen/">puoluehallitus</a> tänään. Perustelu on looginen: &quot;Eduskunnalle annettaisiin mahdollisuus käsitellä sotelait kunnolla, huolellisella lainvalmistelutavalla.&quot;</p><p>Pohjois-Karjalasta katsottuna: Ylimääräinen ja täysin turha väliportaan hallinto, maakunta saisi jäädä kokonaan toteutumatta, ja toteuttamatta. Meillä on annettu järjestämisvastuu kaikista kunnista mukaanlukien Heinävesi jo 2017 alusta <a href="http://www.siunsote.fi/en/;jsessionid=D4B9FD44B6563A268FB37A24E04BFABC.node1">SiunSote-kuntayhtymälle</a>. Sillä on demokraattinen hallinto, ei tosin suorilla vaaleilla valittu mutta lähes eli kuntavaalin tuloksen mukaan. Lisäksi se on suunniteltua Maakuntamallia demokraattisempi, perinteisellä pienetkunnat-kiintiöpaikoilla.&nbsp; <a href="https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/177976-nelja-kuntaa-pohjois-karjalassa-jaisi-ilman-edustajaa-jos-kuntavaalien-tulos-toteutuisi-maakuntavaaleissa">Superin tekemän laskelman</a> mukaan demokratia toteutuisi Pohjois-Karjalassa niin, että: Joensuu saisi 37/59 paikasta. Eli 13 kuntaa jakaisi 22 paikkaa, useimmat saisivat yhden edustajan ja</p><p>Kokonaan ilman edustajaa jäisivät:</p><p>- Juuka, Polvijärvi, Tohmajärvi, Rääkkylä ja Valtimo. Tälläista maakuntademokratiaa täällä tuskin kukaan haluaa, ja näillä edellytyksin uudistus olisi parempi jättää maakuntahallinon osalta kokonaan tekemättä.</p><p>Tässä yhteydessä kannattaa toki todeta, että: Sote-uudistus on välttämätön, Suomen kannalta. Kaikien meidän.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maakuntavaaleja halutaan siirtää, taas.  Kokoomuksen puoluesihteeri pitää takaovea auki. Valinnanvapaus häämöttää. Perussuomalaisten kanta on selvä. Maakuntavaalit tulee siirtää kevääseen, eduskuntavaalien yhteyteen. Asiasta päätti puoluehallitus tänään. Perustelu on looginen: "Eduskunnalle annettaisiin mahdollisuus käsitellä sotelait kunnolla, huolellisella lainvalmistelutavalla."

Pohjois-Karjalasta katsottuna: Ylimääräinen ja täysin turha väliportaan hallinto, maakunta saisi jäädä kokonaan toteutumatta, ja toteuttamatta. Meillä on annettu järjestämisvastuu kaikista kunnista mukaanlukien Heinävesi jo 2017 alusta SiunSote-kuntayhtymälle. Sillä on demokraattinen hallinto, ei tosin suorilla vaaleilla valittu mutta lähes eli kuntavaalin tuloksen mukaan. Lisäksi se on suunniteltua Maakuntamallia demokraattisempi, perinteisellä pienetkunnat-kiintiöpaikoilla.  Superin tekemän laskelman mukaan demokratia toteutuisi Pohjois-Karjalassa niin, että: Joensuu saisi 37/59 paikasta. Eli 13 kuntaa jakaisi 22 paikkaa, useimmat saisivat yhden edustajan ja

Kokonaan ilman edustajaa jäisivät:

- Juuka, Polvijärvi, Tohmajärvi, Rääkkylä ja Valtimo. Tälläista maakuntademokratiaa täällä tuskin kukaan haluaa, ja näillä edellytyksin uudistus olisi parempi jättää maakuntahallinon osalta kokonaan tekemättä.

Tässä yhteydessä kannattaa toki todeta, että: Sote-uudistus on välttämätön, Suomen kannalta. Kaikien meidän.

]]>
2 http://jussiwihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254199-maakuntavaalit-syksylla-vai-ei-ikina#comments Maakuntavaalit siunsote Sote Sat, 21 Apr 2018 20:04:30 +0000 Jussi Wihonen http://jussiwihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254199-maakuntavaalit-syksylla-vai-ei-ikina
Huojuva talo http://ilkkatapani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254115-huojuva-talo <p>Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on monella mittarilla arvioituna huippuluokkaa. Alalla toimivien koulutus ja osaaminen on korkealla tasolla, teknologiaa hyödynnetään laajasti, tieteellinen tutkimus on läheisessä yhteydessä käytännön toimintaan, järjestelmä on kustannustehokas ja organisaatioiden rahoitus ja hallinto on asianmukaista. Mutta puutteitakin on.</p><p>Suomi jää kauas kärjestä kun puhutaan kansalaisten yhdenvertaisuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erot sairastavuudessa maan sisällä eri alueiden välillä ovat suuret. Pääsyssä palveluihin ja palvelujen käytössä eri sosioekonomisissa ryhmissä on isoja eroja. Konkreettisimmin nämä näkyvät eroissa eliniän odotteen välillä.</p><p>Toistakymmentä vuotta vireillä ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on tähdännyt juuri eriarvoisuuden vähentämiseen. Uudistusta yritettiin viime vaalikaudella, mutta ei aivan päästy maaliin. Hallituspuolueiden sitoutumista uudistuksen täsmälliseen sisältöön ja ratkaisuihin ei ollut varmistettu riittävän hyvin. Ratkaisua ei syntynyt, vaikka sitä lopulta yritettiin kaikkien eduskuntapuolueitten yhteisyrityksellä.</p><p>Juha Sipilän hallitukselle tarjoutui aiemman työn pohjalta kolme vaihtoehtoista tietä soteratkaisun tekemiseen. Soten siirtäminen kokonaan valtion järjestämis- ja rahoitusvastuulle, soten siirtäminen kuntia suurempien alueiden, esimerkiksi maakuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulle tai soten siirtäminen yksitasoisten kuntayhtymien vastuulle. Hallitus ei valinnut mitään näistä, vaan päätti siirtää rahoitusvastuun valtiolle ja järjestämisvastuun maakunnille. Tähän malliin sisältyvät ongelmat ovat lakiesityksen käsittelyssä tulleet toistuvasti esiin.</p><p>Sipilän hallitusohjelmassa lähdettiin siitä, että ensin perustetaan maakunnat ja mukaan otetaan myöhemmin asiakkaan valinnan vapauden kehittäminen. Tämä näytti järkevältä. Loppusyksyllä 2015 keskusta ja kokoomus kuitenkin sopivat, että valinnanvapaus otetaan uudistuksen mukaan heti alusta lähtien. Tällä ratkaisulla, joka syntyi Sipilän uhatessa hallituksen eronpyynnöllä, päädyttiin hyvin kauas alkuperäisistä polunpäistä ihan uudenlaisiin maisemiin. Asiat alkoivat mennä solmuun tämän jälkeen. Ikävää suomalaisten kannalta.</p><p>Maakuntien perustaminen soteratkaisun pohjaksi on hallituskaudella muuttunut mittakaavaltaan moninkertaiseksi aluehallinnon kokonaisuudistukseksi. Sotea koskevien ongelmien ratkaiseminen on vaarassa jäädä muun kehittämistyön varjoon. Uusia lakiesityksiä on kertynyt huikea määrä. Eduskunta työskentelee useiden tuhansien sivujen parissa saadakseen varmuuden siitä, että kokonaisuus on tarkoituksenmukainen ja kansalaisten perusoikeuksia vahvistava eikä heikentävä. Lisää epävarmuutta aiheuttaa lainsäädännön kielen uudistus, jossa new public management-tyyppinen konsultti- ja visiointikieli on tullut perinteisen, täsmällisen, oikeusturvaa ja velvollisuuksia kuvaavan kielen sijaan.</p><p>Nyt ollaan kuin kerrostalon rakennustyömaalla, jossa piirustuksista ei ihan saa selvää, eikä rakennuksesta ole olemassa mitään kokonaiskuvaa. Viikko toisensa jälkeen tulee tieto uuden kerroksen lisäämisestä taloon. Kun perustuksia rakennetaan ja seiniä aletaan pystyttää, pitäisi samaan aikaan suostua jo tekemään sisustustöitä. Riskinä on, että WC viemäri sijoitetaan olohuoneeksi tarkoitettuun tilaan ja olohuone rakennuksen keskelle sijoittuvaan ikkunattomaan tilaan. Jos ja kun talo joskus valmistuu, vasta silloin tiedämme miltä se näyttää.</p><p>Talo saataneen pystyyn, jos rakentamiseen käytetään riittävästi aikaa ja rakentaminen tehdään oikeassa järjestyksessä. Jos tässä hosutaan, saadaan aikaan huojuva talo, johon ei kenenkään ole turvallista muuttaa. Ei ole kohtuullista panna lokakuussa pystyyn vaaleja, joissa valitaan maakuntiin henkilöt tätä huojuvaa kerrostaloa hoitamaan. Ajatus maakuntavaalien siirtämisestä eduskuntavaalien yhteyteen on perusteltu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on monella mittarilla arvioituna huippuluokkaa. Alalla toimivien koulutus ja osaaminen on korkealla tasolla, teknologiaa hyödynnetään laajasti, tieteellinen tutkimus on läheisessä yhteydessä käytännön toimintaan, järjestelmä on kustannustehokas ja organisaatioiden rahoitus ja hallinto on asianmukaista. Mutta puutteitakin on.

Suomi jää kauas kärjestä kun puhutaan kansalaisten yhdenvertaisuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erot sairastavuudessa maan sisällä eri alueiden välillä ovat suuret. Pääsyssä palveluihin ja palvelujen käytössä eri sosioekonomisissa ryhmissä on isoja eroja. Konkreettisimmin nämä näkyvät eroissa eliniän odotteen välillä.

Toistakymmentä vuotta vireillä ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on tähdännyt juuri eriarvoisuuden vähentämiseen. Uudistusta yritettiin viime vaalikaudella, mutta ei aivan päästy maaliin. Hallituspuolueiden sitoutumista uudistuksen täsmälliseen sisältöön ja ratkaisuihin ei ollut varmistettu riittävän hyvin. Ratkaisua ei syntynyt, vaikka sitä lopulta yritettiin kaikkien eduskuntapuolueitten yhteisyrityksellä.

Juha Sipilän hallitukselle tarjoutui aiemman työn pohjalta kolme vaihtoehtoista tietä soteratkaisun tekemiseen. Soten siirtäminen kokonaan valtion järjestämis- ja rahoitusvastuulle, soten siirtäminen kuntia suurempien alueiden, esimerkiksi maakuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulle tai soten siirtäminen yksitasoisten kuntayhtymien vastuulle. Hallitus ei valinnut mitään näistä, vaan päätti siirtää rahoitusvastuun valtiolle ja järjestämisvastuun maakunnille. Tähän malliin sisältyvät ongelmat ovat lakiesityksen käsittelyssä tulleet toistuvasti esiin.

Sipilän hallitusohjelmassa lähdettiin siitä, että ensin perustetaan maakunnat ja mukaan otetaan myöhemmin asiakkaan valinnan vapauden kehittäminen. Tämä näytti järkevältä. Loppusyksyllä 2015 keskusta ja kokoomus kuitenkin sopivat, että valinnanvapaus otetaan uudistuksen mukaan heti alusta lähtien. Tällä ratkaisulla, joka syntyi Sipilän uhatessa hallituksen eronpyynnöllä, päädyttiin hyvin kauas alkuperäisistä polunpäistä ihan uudenlaisiin maisemiin. Asiat alkoivat mennä solmuun tämän jälkeen. Ikävää suomalaisten kannalta.

Maakuntien perustaminen soteratkaisun pohjaksi on hallituskaudella muuttunut mittakaavaltaan moninkertaiseksi aluehallinnon kokonaisuudistukseksi. Sotea koskevien ongelmien ratkaiseminen on vaarassa jäädä muun kehittämistyön varjoon. Uusia lakiesityksiä on kertynyt huikea määrä. Eduskunta työskentelee useiden tuhansien sivujen parissa saadakseen varmuuden siitä, että kokonaisuus on tarkoituksenmukainen ja kansalaisten perusoikeuksia vahvistava eikä heikentävä. Lisää epävarmuutta aiheuttaa lainsäädännön kielen uudistus, jossa new public management-tyyppinen konsultti- ja visiointikieli on tullut perinteisen, täsmällisen, oikeusturvaa ja velvollisuuksia kuvaavan kielen sijaan.

Nyt ollaan kuin kerrostalon rakennustyömaalla, jossa piirustuksista ei ihan saa selvää, eikä rakennuksesta ole olemassa mitään kokonaiskuvaa. Viikko toisensa jälkeen tulee tieto uuden kerroksen lisäämisestä taloon. Kun perustuksia rakennetaan ja seiniä aletaan pystyttää, pitäisi samaan aikaan suostua jo tekemään sisustustöitä. Riskinä on, että WC viemäri sijoitetaan olohuoneeksi tarkoitettuun tilaan ja olohuone rakennuksen keskelle sijoittuvaan ikkunattomaan tilaan. Jos ja kun talo joskus valmistuu, vasta silloin tiedämme miltä se näyttää.

Talo saataneen pystyyn, jos rakentamiseen käytetään riittävästi aikaa ja rakentaminen tehdään oikeassa järjestyksessä. Jos tässä hosutaan, saadaan aikaan huojuva talo, johon ei kenenkään ole turvallista muuttaa. Ei ole kohtuullista panna lokakuussa pystyyn vaaleja, joissa valitaan maakuntiin henkilöt tätä huojuvaa kerrostaloa hoitamaan. Ajatus maakuntavaalien siirtämisestä eduskuntavaalien yhteyteen on perusteltu.

]]>
0 http://ilkkatapani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254115-huojuva-talo#comments Eduskunta hallitus Maakuntauudistus Sote Valinnanvapaus Fri, 20 Apr 2018 11:33:25 +0000 Ilkka Kantola http://ilkkatapani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254115-huojuva-talo
Tietojärjestelmät sekaisin kuin seinäkellot - Mutta Sote runnotaan maaliin http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254039-tietojarjestelmat-sekaisin-kuin-seinakellot-mutta-sote-runnotaan-maaliin <p>Nokia teki Suomelle hirveän vahingon. Se synnytti harhaluulon, jonka mukaan olemme &nbsp;mahtavia digiosaajia. Emme totisesti ole. Onnettomat koodarit takovat toimimattomia järjestelmiä, mutta digiloikista höpisevä pääministeri Sipilä ajaa Soten maaliin hinnalla millä hyvänsä.&nbsp;</p><p>Aloitetaan tästä:</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10165266" title="https://yle.fi/uutiset/3-10165266">https://yle.fi/uutiset/3-10165266</a></p><p>Potilastietojärjestelmät ovat Lahden suunnalla susia. Jo kuukausia ne ovat kirjoitelleet vääriä lääkemääräyksiä, vääriä laskuja ja takkuilleet muutoinkin aamusta iltaan ja illasta aamuun.</p><p>Potilastietojärjestelmällä on tietysti komea nimi: Lifecare.</p><p>Hyvä tavaton sentään.Lifecaren ongelmat ovat vaarantaneet potilasturvallisuuden useasti alkuvuoden aikana.</p><p>Kuka tällaisen järjestelmän on rakentanut ja myynyt? Ei, ei mikään nuorten nörttien pikayritys, vaan Tieto Oyj. &nbsp;Mikä ihmeen Tieto Oyj?</p><p>No sellainen Tieto Oyj, joka kertoo kuuluvansa maailman sadan suurimman teknologiayrityksen joukkoon. &nbsp;Siis tällainen:</p><p><a href="https://www.tieto.fi/" title="https://www.tieto.fi/">https://www.tieto.fi/</a></p><p>Tieto Oyj ei ole pikkunarikka rahallakaan mitattuna. Liikevaihto on n. 1,5 miljardia. Tässä taloustietoja:</p><p><a href="https://www.tieto.fi/sijoittajille-tieto/taloudellista-tietoa" title="https://www.tieto.fi/sijoittajille-tieto/taloudellista-tietoa">https://www.tieto.fi/sijoittajille-tieto/taloudellista-tietoa</a></p><p>Mikä on tämän blogitekstin ydinsanoma &nbsp;- &nbsp;sitähän moni tulee tivaamaan, etenkin ne koodarit, soteuskoisista kepulaisista puhumattakaan.</p><p>Tämän blogitekstin viesti on erittäin yksinkertainen ja selkeä: Sote-uudistus on järjetön, pakkomielteinen ja erittäin vaarallinen hanke, koska sitä survovat läpi ihmiset, jotka eivät ymmärrä asiasta mitään, eivät edes alkeita.</p><p>Sipilä, Rehula, Saarikko, Vehviläinen. Siinä muutama nimi.</p><p>He eivät ole missään vaiheessa ymmärtäneet, että ilman toimivia tietojärjestelmiä sote-uudistus on katastrofi ja täysin järjetön hanke. Luultavasti myös ihmishenkiä vaativa.</p><p>Jos Tieto Oyj ei kykene tuottamaan toimivaa potilastietojärjestelmää, niin kuka kykenee? Vastaus on tietysti hyvin yksinkertainen: Ei kukaan, ei annetussa eikä vaaditussa ajassa.</p><p>Hyvä muistaa, että potilastietojärjestelmät ovat vain yksi osa Sote-uudistuksessa. Sote-uudistukseen sisältyy paljon muutakin kuin terveyden/sairaanhoito, ja kaikessa siinä tarvitaan ehdottoman toimivia virheettömiä ja keskenään ongelmitta kommunikoivia tietojärjestelmiä.</p><p>Eikä niitä ole, eikä niitä tule.</p><p>Tätä ei Sipilä hallituksineen käsitä, etenkään ei kepulaisine ministereineen.</p><p>Entä miten niitä ehdottoman toimivia ja ongelmitta keskenään kommunikoivia tietojärjestelmiä oikeasti luodaan?</p><p>Hyvin yksinkertaisesti ja helposti. Ensin ohjelmia rakennetaan 3 - 5 vuotta, ja sitten niitä testataan 3 - 5 vuotta.</p><p>Niinpä Sote-uudistuksen oikea ajankohta on 6 - 10 vuoden päässä.</p><p>Jos se tehdään siinä tahdissa (pitää saada maaliin) kuin Sipilä, Saarikko, Vehviläinen ja kumppanit puhuvat niin rahaa palaa järjettömästi, käsittämättömän paljon.</p><p>Ja taatusti syntyy myös turhia ruumiita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nokia teki Suomelle hirveän vahingon. Se synnytti harhaluulon, jonka mukaan olemme  mahtavia digiosaajia. Emme totisesti ole. Onnettomat koodarit takovat toimimattomia järjestelmiä, mutta digiloikista höpisevä pääministeri Sipilä ajaa Soten maaliin hinnalla millä hyvänsä. 

Aloitetaan tästä:

https://yle.fi/uutiset/3-10165266

Potilastietojärjestelmät ovat Lahden suunnalla susia. Jo kuukausia ne ovat kirjoitelleet vääriä lääkemääräyksiä, vääriä laskuja ja takkuilleet muutoinkin aamusta iltaan ja illasta aamuun.

Potilastietojärjestelmällä on tietysti komea nimi: Lifecare.

Hyvä tavaton sentään.Lifecaren ongelmat ovat vaarantaneet potilasturvallisuuden useasti alkuvuoden aikana.

Kuka tällaisen järjestelmän on rakentanut ja myynyt? Ei, ei mikään nuorten nörttien pikayritys, vaan Tieto Oyj.  Mikä ihmeen Tieto Oyj?

No sellainen Tieto Oyj, joka kertoo kuuluvansa maailman sadan suurimman teknologiayrityksen joukkoon.  Siis tällainen:

https://www.tieto.fi/

Tieto Oyj ei ole pikkunarikka rahallakaan mitattuna. Liikevaihto on n. 1,5 miljardia. Tässä taloustietoja:

https://www.tieto.fi/sijoittajille-tieto/taloudellista-tietoa

Mikä on tämän blogitekstin ydinsanoma  -  sitähän moni tulee tivaamaan, etenkin ne koodarit, soteuskoisista kepulaisista puhumattakaan.

Tämän blogitekstin viesti on erittäin yksinkertainen ja selkeä: Sote-uudistus on järjetön, pakkomielteinen ja erittäin vaarallinen hanke, koska sitä survovat läpi ihmiset, jotka eivät ymmärrä asiasta mitään, eivät edes alkeita.

Sipilä, Rehula, Saarikko, Vehviläinen. Siinä muutama nimi.

He eivät ole missään vaiheessa ymmärtäneet, että ilman toimivia tietojärjestelmiä sote-uudistus on katastrofi ja täysin järjetön hanke. Luultavasti myös ihmishenkiä vaativa.

Jos Tieto Oyj ei kykene tuottamaan toimivaa potilastietojärjestelmää, niin kuka kykenee? Vastaus on tietysti hyvin yksinkertainen: Ei kukaan, ei annetussa eikä vaaditussa ajassa.

Hyvä muistaa, että potilastietojärjestelmät ovat vain yksi osa Sote-uudistuksessa. Sote-uudistukseen sisältyy paljon muutakin kuin terveyden/sairaanhoito, ja kaikessa siinä tarvitaan ehdottoman toimivia virheettömiä ja keskenään ongelmitta kommunikoivia tietojärjestelmiä.

Eikä niitä ole, eikä niitä tule.

Tätä ei Sipilä hallituksineen käsitä, etenkään ei kepulaisine ministereineen.

Entä miten niitä ehdottoman toimivia ja ongelmitta keskenään kommunikoivia tietojärjestelmiä oikeasti luodaan?

Hyvin yksinkertaisesti ja helposti. Ensin ohjelmia rakennetaan 3 - 5 vuotta, ja sitten niitä testataan 3 - 5 vuotta.

Niinpä Sote-uudistuksen oikea ajankohta on 6 - 10 vuoden päässä.

Jos se tehdään siinä tahdissa (pitää saada maaliin) kuin Sipilä, Saarikko, Vehviläinen ja kumppanit puhuvat niin rahaa palaa järjettömästi, käsittämättömän paljon.

Ja taatusti syntyy myös turhia ruumiita.

]]>
8 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254039-tietojarjestelmat-sekaisin-kuin-seinakellot-mutta-sote-runnotaan-maaliin#comments Digimarkkinat Juha Sipilä Nokia Potilastietojärjestelmä Sote Thu, 19 Apr 2018 06:13:15 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254039-tietojarjestelmat-sekaisin-kuin-seinakellot-mutta-sote-runnotaan-maaliin
Kotihoidon valvontaa lisättävä http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253997-kotihoidon-valvontaa-lisattava <p>Hiljattain Helsingissä on ilmennyt, että kotihoidon asiakas oli jätetty oman onnensa nojaan ja hän virui viikkoja kuolleena. Kotihoitaja ei ollut käynyt paikalla viikkoihin. Helsingin kotihoidon tila on laitettava selvitykseen. Eduskunta valmistautuu tällä hetkellä tekemään&nbsp;historiallisen sote-uudistuksen. Miten sote-uudistus varmistaa sen, että ihmisiä ei jää heitteille kuten tässä Helsingin kotihoidon vakavassa laiminlyönnissä? Kuinka monta rikosilmoitusta olisi tosiasiallisesti vireillä, jos kaikki laiminlyönnit ja puutteet kotihoidossa tulisivat päivänvaloon? Helsingin kotihoidon traagisen tapauksen lisäksi sote-alalta tulee tasaiseen tahtiin uutisia, jossa potilaiden hoitoa on laiminlyöty. Keskeinen kysymys onkin, että tuli sote-uudistusta tai ei, niin riittääkö poliittinen tahtotila siihen, että hoitoyksiköiden valvontaan ja sisäiseen tarkastukseen lisätään rahoitusta valtiovallan taholta?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hiljattain Helsingissä on ilmennyt, että kotihoidon asiakas oli jätetty oman onnensa nojaan ja hän virui viikkoja kuolleena. Kotihoitaja ei ollut käynyt paikalla viikkoihin. Helsingin kotihoidon tila on laitettava selvitykseen. Eduskunta valmistautuu tällä hetkellä tekemään historiallisen sote-uudistuksen. Miten sote-uudistus varmistaa sen, että ihmisiä ei jää heitteille kuten tässä Helsingin kotihoidon vakavassa laiminlyönnissä? Kuinka monta rikosilmoitusta olisi tosiasiallisesti vireillä, jos kaikki laiminlyönnit ja puutteet kotihoidossa tulisivat päivänvaloon? Helsingin kotihoidon traagisen tapauksen lisäksi sote-alalta tulee tasaiseen tahtiin uutisia, jossa potilaiden hoitoa on laiminlyöty. Keskeinen kysymys onkin, että tuli sote-uudistusta tai ei, niin riittääkö poliittinen tahtotila siihen, että hoitoyksiköiden valvontaan ja sisäiseen tarkastukseen lisätään rahoitusta valtiovallan taholta?

 

]]>
3 http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253997-kotihoidon-valvontaa-lisattava#comments Hoito Kotihoito Sote Terveys Valvonta Wed, 18 Apr 2018 10:32:17 +0000 Aleksi Niskanen http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253997-kotihoidon-valvontaa-lisattava
Nykyinen sote ei ole katastrofin partaalla http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253892-nykyinen-sote-ei-ole-katastrofin-partaalla <p>Pii kertaa peukalo sanotaan Saksassa, kun tehdään laskutoimitus, jossa yksi oletus on millintarkka ja toinen vahvasti sinnepäin. Arkikielessä sillä tarkoitetaan suuruusluokka-arviota. Suomessa vireillä olevan sote-esityksen kustannussäästöt nojaavat samaan logiikkaan. Valtiovarainministeriö lähtee ajatuksesta, että asetetaan tarkka kustannuskehys (maakuntaindeksi), johon vuotuiset sote-menot pistetään mahtumaan.</p><p>Kun väestö ikääntyy, on selvä, että nousujohteisille sote-menoille on hyvä tehdä jotain etukäteen. Kuinka retuperällä Suomen nykyjärjestelmä tosiasiassa on? Jättiuudistus voidaan perustella vain sillä, että sote-tilanne on nyt joko laadultaan tai kustannuksiltaan kestämätön. Mutta onko se sitä?</p><p>Ei ole. Suomen sote-menot ovat kansainvälisessä vertailussa muihin länsimaihin nähden maltilliset ja ne ovat kehittyneet 2000-luvulla suunnilleen samaan tahtiin, kuitenkin <a href="http://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=SHA">OECD:n keskiarvoa hitaammin</a>. Viime vuosien suhteellisen korkea bkt-osuus kertoo pikemmin siitä, että Suomen bkt on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana heikosti. <a href="https://thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/terveydenhuollon-menot-ja-rahoitus">Vuonna 2015</a> sote-menojen bkt-osuus kuitenkin laski ja se on alhaisempi kuin kehittyneissä länsimaissa. Terveysmenojen tuottavuutta nopeampi kipuaminen on kansainvälinen ongelma. Sitä selittää muun muassa ns. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Baumolin_tauti">Baumolin tauti</a> eikä siihen ole helppoa lääkettä. Uusi sote-esitys päinvastoin nostaisi sote-sektorin palkkoja kerralla tuottavuudesta riippumatta. Palkkaharmonisointi voi maksaa <a href="https://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2018/sote-ja-maakuntauudistuksen-palkkojen-harmonisointi-hoidettava-lailla">useita satoja </a>miljoonia euroja.</p><p>Tuoreen Health Powerhouse Indexin <a href="https://healthpowerhouse.com/media/EHCI-2017/EHCI-2017-report.pdf">raportin</a> mukaan Suomi oli ykkössijalla 35 eurooppalaisen maan kustannustehokkuus-vertailussa. Sairaanhoidon laadussa Suomi ylsi kuudennelle sijalle. Suomen sijoitus on tässä tutkimuksessa parantunut vuosi vuodelta. Suomea käytetään muun muassa esimerkkinä siitä, miten jonotusaikoja on saatu supistettua. Kyseinen tutkimus on muuttanut vuosien aikana joitain arviointikriteerejään, joiden perusteella yksittäisten maiden sijoitukset ovat saattaneet hypähdellä.</p><p>Suomen sijoitus ei ole heikko myöskään muissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Esimerkiksi <a href="https://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/health-at-a-glance_19991312">OECD</a>:n kattavassa tilastoinnissa Suomi on keskiarvon yläpuolella kaikissa terveydenhuollon laatua kuvaavissa vertailuissa. Silti meillä on kehitettävää, mutta se ei edellytä nykyisen järjestelmän &ldquo;räjäyttämistä&rdquo;. Päinvastoin, jättiuudistus on riski silloin, kun lähtötilanne on monin paikoin varsin hyvä. Alueelliset erot ovat Suomessa suuria, mikä edellyttää aluekohtaisia ratkaisuja. Moni niistä on jo pitkällä; täysin nykyisestä lainsäädännöstä käsin. Sote-tehtävät ovat siirtyneet ja siirtyvät edelleen yhä leveämmille harteille.</p><p>THL:n <a href="https://thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/terveydenhuollon-menot-ja-rahoitus">tietojen</a> perusteella Suomen terveysmenojen kasvu 2000-luvulla (vuoden 2015 hinnoin) selittyy yli 70-prosenttisesti erikoissairaanhoidon, ikääntyneiden ja vammaisten pitkäaikaishoidon ja lääkekustannusten nousulla. Terveydenhuollon hallintomenot ovat tällä aikavälillä laskeneet (!). On rohkeaa esittää, että uudistuksella päästäisiin säästöihin, kun esitys tunnistetusti lisää verorahoitteisten palveluiden käyttöä verrattain terveissä asiakasryhmissä, lisää erikoissairaanhoidon kustannuspainetta, säilyttää lääkkeiden ja terveyspalveluiden monikanavarahoituksen ja edellyttää osin uutta hallintoa.</p><p>Moni asiantuntija on myös varoittanut palveluiden integraation heikkenemisestä. Integraatio on sitä, että asiakas pääsee käsiksi yhden oven periaatteella sekä laajaan palvelukirjoon (horisontaalinen) että toimivaan hoitoketjuun (vertikaalinen). Esimerkiksi laitospaikkojen vähentäminen edellyttäisi juuri näitä. Eksoten huimat tulokset johtuvat täysintegroidusta mallista. Jonot ovat lyhentyneet ja malli on Suomen kustannustehokkaimpia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Yksilökohtaisella kapitaatiolla ei paranneta kannustimia</strong></p><p>Viime viikolla kohistiin soten korvauskriteereistä eli kapitaatiosta ja ihmisten &ldquo;profiloinnista&rdquo;. THL:n tehtävänä on tehdä korvauskriteerit terveyspalveluihin. Yksilökohtaista kapitaatiota perustellaan sillä, että sillä ehkäistään asiakasvalikointia, yli- ja alihoitoa ja voidaan esimerkiksi ottaa huomioon se, että henkilö on jo työterveyshuollon piirissä. (Jälkimmäisen huomiointi tosin voi johtaa siihen, että ihmiset siirtyvät laajemmin pelkästään julkisrahoitteiseen palveluun.)</p><p>On tärkeä ymmärtää, että kapitaatio johtaa asiakkaiden valikointiin riippumatta sen tasosta. Se johtuu siitä, että kapitaatio on kiinteä korvaus, jonka palveluntuottaja saa jokaisesta asiakkaasta, silloin kun tämä rekisteröityy. Kapitaatiossa maksetaan riskin kantamisesta, ei tutkimuksista eikä hoidosta. Tämä ei ole korvausmallin virhe, vaan ominaisuus.</p><p>Kapitaatio ei poista yli- tai alihoidon riskiä, silloin kun hoitoketju (&rdquo;vertikaalinen integraatio&rdquo;) on rahoituksen osalta katki. Näin on esitetyssä sote-ratkaisussa. Kapitaatiokorvauksen saa suoran valinnan peruspalveluista; muut palvelut kuten erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut ovat liikelaitoksen vastuulla. Paljon palveluita (sekä &ldquo;so&rdquo; että &ldquo;te&rdquo;-puolta) tarvitsevat ihmiset ovat jatkossa liikelaitoksen asiakkaita.</p><p>Kapitaatiopohjainen rahoitus ei pienennä asiakasvalikointia, vaan saattaa tehostaa sitä. Palveluntarjoaja voi yhdistellä muista lähteistä saamiaan tietoja henkilöiden riskitekijöistä ja vertailla tietoja annettuun korvaustasoon. Palveluntarjoaja voi vaikuttaa sekä palveluidensa laatuun että saatavuuteen. On varsin todennäköistä, että sote-keskuksiin syntyy eri jonoja sen mukaan, saako palvelusta lisäkorvausta vai ei. Käynnissä olevissa valinnanvapauskokeiluissa tästä on viitteitä, mutta kattavaa tietopakettia ei vielä ole olemassa.</p><p>Maailmalla on vain hyvin vähän käytännön kokemuksia yksilötasoisen terveysriskin määrittelystä ja toisaalta sen kantamisesta järjestelmätasolla. Big data on täällä jo nyt, ja kokonaisuuteen liittyy yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä. Riippumatta sote-ratkaisusta tai kapitaation laskutavasta meistä on eri rekistereissä kasvavissa määrin tietoa; myös sellaista tietoa, jolla on suorat yhtymäkohdat terveydentilaamme. Se on kiinnostavaa tietoa vakuutusyhtiöille ja sellaisille toimijoille, jotka toimivat vakuutusmarkkinoiden lisäksi myös palveluntarjoajina.</p><p>Vastuullisen politiikanteon kannalta lakikokonaisuuden käsittelyaikataulu on haasteellinen. Sote-lait olisi hyväksyttävä kesäkuun alussa. Varsinaiset valinnanvapauspilotit ovat vasta käynnistymässä eikä aikaisempiakaan kokemuksia ole vielä kunnolla analysoitu. Selvältä näyttää jo nyt, että lakikokonaisuuteen liittyy paljon sellaisia riskejä, joita on toimeenpanossa vaikea korjata ja joista monia on - Suomen soten nykytilaan nähden - turha ottaa. Asiantuntijakuulemiset ja työ eduskunnassa jatkuvat!</p><p>--</p><p>Kuvan tietojen lähde: OECD, Current expenditure on health, per capita, constant prices&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pii kertaa peukalo sanotaan Saksassa, kun tehdään laskutoimitus, jossa yksi oletus on millintarkka ja toinen vahvasti sinnepäin. Arkikielessä sillä tarkoitetaan suuruusluokka-arviota. Suomessa vireillä olevan sote-esityksen kustannussäästöt nojaavat samaan logiikkaan. Valtiovarainministeriö lähtee ajatuksesta, että asetetaan tarkka kustannuskehys (maakuntaindeksi), johon vuotuiset sote-menot pistetään mahtumaan.

Kun väestö ikääntyy, on selvä, että nousujohteisille sote-menoille on hyvä tehdä jotain etukäteen. Kuinka retuperällä Suomen nykyjärjestelmä tosiasiassa on? Jättiuudistus voidaan perustella vain sillä, että sote-tilanne on nyt joko laadultaan tai kustannuksiltaan kestämätön. Mutta onko se sitä?

Ei ole. Suomen sote-menot ovat kansainvälisessä vertailussa muihin länsimaihin nähden maltilliset ja ne ovat kehittyneet 2000-luvulla suunnilleen samaan tahtiin, kuitenkin OECD:n keskiarvoa hitaammin. Viime vuosien suhteellisen korkea bkt-osuus kertoo pikemmin siitä, että Suomen bkt on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana heikosti. Vuonna 2015 sote-menojen bkt-osuus kuitenkin laski ja se on alhaisempi kuin kehittyneissä länsimaissa. Terveysmenojen tuottavuutta nopeampi kipuaminen on kansainvälinen ongelma. Sitä selittää muun muassa ns. Baumolin tauti eikä siihen ole helppoa lääkettä. Uusi sote-esitys päinvastoin nostaisi sote-sektorin palkkoja kerralla tuottavuudesta riippumatta. Palkkaharmonisointi voi maksaa useita satoja miljoonia euroja.

Tuoreen Health Powerhouse Indexin raportin mukaan Suomi oli ykkössijalla 35 eurooppalaisen maan kustannustehokkuus-vertailussa. Sairaanhoidon laadussa Suomi ylsi kuudennelle sijalle. Suomen sijoitus on tässä tutkimuksessa parantunut vuosi vuodelta. Suomea käytetään muun muassa esimerkkinä siitä, miten jonotusaikoja on saatu supistettua. Kyseinen tutkimus on muuttanut vuosien aikana joitain arviointikriteerejään, joiden perusteella yksittäisten maiden sijoitukset ovat saattaneet hypähdellä.

Suomen sijoitus ei ole heikko myöskään muissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Esimerkiksi OECD:n kattavassa tilastoinnissa Suomi on keskiarvon yläpuolella kaikissa terveydenhuollon laatua kuvaavissa vertailuissa. Silti meillä on kehitettävää, mutta se ei edellytä nykyisen järjestelmän “räjäyttämistä”. Päinvastoin, jättiuudistus on riski silloin, kun lähtötilanne on monin paikoin varsin hyvä. Alueelliset erot ovat Suomessa suuria, mikä edellyttää aluekohtaisia ratkaisuja. Moni niistä on jo pitkällä; täysin nykyisestä lainsäädännöstä käsin. Sote-tehtävät ovat siirtyneet ja siirtyvät edelleen yhä leveämmille harteille.

THL:n tietojen perusteella Suomen terveysmenojen kasvu 2000-luvulla (vuoden 2015 hinnoin) selittyy yli 70-prosenttisesti erikoissairaanhoidon, ikääntyneiden ja vammaisten pitkäaikaishoidon ja lääkekustannusten nousulla. Terveydenhuollon hallintomenot ovat tällä aikavälillä laskeneet (!). On rohkeaa esittää, että uudistuksella päästäisiin säästöihin, kun esitys tunnistetusti lisää verorahoitteisten palveluiden käyttöä verrattain terveissä asiakasryhmissä, lisää erikoissairaanhoidon kustannuspainetta, säilyttää lääkkeiden ja terveyspalveluiden monikanavarahoituksen ja edellyttää osin uutta hallintoa.

Moni asiantuntija on myös varoittanut palveluiden integraation heikkenemisestä. Integraatio on sitä, että asiakas pääsee käsiksi yhden oven periaatteella sekä laajaan palvelukirjoon (horisontaalinen) että toimivaan hoitoketjuun (vertikaalinen). Esimerkiksi laitospaikkojen vähentäminen edellyttäisi juuri näitä. Eksoten huimat tulokset johtuvat täysintegroidusta mallista. Jonot ovat lyhentyneet ja malli on Suomen kustannustehokkaimpia.

 

Yksilökohtaisella kapitaatiolla ei paranneta kannustimia

Viime viikolla kohistiin soten korvauskriteereistä eli kapitaatiosta ja ihmisten “profiloinnista”. THL:n tehtävänä on tehdä korvauskriteerit terveyspalveluihin. Yksilökohtaista kapitaatiota perustellaan sillä, että sillä ehkäistään asiakasvalikointia, yli- ja alihoitoa ja voidaan esimerkiksi ottaa huomioon se, että henkilö on jo työterveyshuollon piirissä. (Jälkimmäisen huomiointi tosin voi johtaa siihen, että ihmiset siirtyvät laajemmin pelkästään julkisrahoitteiseen palveluun.)

On tärkeä ymmärtää, että kapitaatio johtaa asiakkaiden valikointiin riippumatta sen tasosta. Se johtuu siitä, että kapitaatio on kiinteä korvaus, jonka palveluntuottaja saa jokaisesta asiakkaasta, silloin kun tämä rekisteröityy. Kapitaatiossa maksetaan riskin kantamisesta, ei tutkimuksista eikä hoidosta. Tämä ei ole korvausmallin virhe, vaan ominaisuus.

Kapitaatio ei poista yli- tai alihoidon riskiä, silloin kun hoitoketju (”vertikaalinen integraatio”) on rahoituksen osalta katki. Näin on esitetyssä sote-ratkaisussa. Kapitaatiokorvauksen saa suoran valinnan peruspalveluista; muut palvelut kuten erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut ovat liikelaitoksen vastuulla. Paljon palveluita (sekä “so” että “te”-puolta) tarvitsevat ihmiset ovat jatkossa liikelaitoksen asiakkaita.

Kapitaatiopohjainen rahoitus ei pienennä asiakasvalikointia, vaan saattaa tehostaa sitä. Palveluntarjoaja voi yhdistellä muista lähteistä saamiaan tietoja henkilöiden riskitekijöistä ja vertailla tietoja annettuun korvaustasoon. Palveluntarjoaja voi vaikuttaa sekä palveluidensa laatuun että saatavuuteen. On varsin todennäköistä, että sote-keskuksiin syntyy eri jonoja sen mukaan, saako palvelusta lisäkorvausta vai ei. Käynnissä olevissa valinnanvapauskokeiluissa tästä on viitteitä, mutta kattavaa tietopakettia ei vielä ole olemassa.

Maailmalla on vain hyvin vähän käytännön kokemuksia yksilötasoisen terveysriskin määrittelystä ja toisaalta sen kantamisesta järjestelmätasolla. Big data on täällä jo nyt, ja kokonaisuuteen liittyy yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä. Riippumatta sote-ratkaisusta tai kapitaation laskutavasta meistä on eri rekistereissä kasvavissa määrin tietoa; myös sellaista tietoa, jolla on suorat yhtymäkohdat terveydentilaamme. Se on kiinnostavaa tietoa vakuutusyhtiöille ja sellaisille toimijoille, jotka toimivat vakuutusmarkkinoiden lisäksi myös palveluntarjoajina.

Vastuullisen politiikanteon kannalta lakikokonaisuuden käsittelyaikataulu on haasteellinen. Sote-lait olisi hyväksyttävä kesäkuun alussa. Varsinaiset valinnanvapauspilotit ovat vasta käynnistymässä eikä aikaisempiakaan kokemuksia ole vielä kunnolla analysoitu. Selvältä näyttää jo nyt, että lakikokonaisuuteen liittyy paljon sellaisia riskejä, joita on toimeenpanossa vaikea korjata ja joista monia on - Suomen soten nykytilaan nähden - turha ottaa. Asiantuntijakuulemiset ja työ eduskunnassa jatkuvat!

--

Kuvan tietojen lähde: OECD, Current expenditure on health, per capita, constant prices 

 

]]>
32 http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253892-nykyinen-sote-ei-ole-katastrofin-partaalla#comments Kotimaa Kustannukset Palveluintegraatio Sote Mon, 16 Apr 2018 12:31:27 +0000 Elina Lepomäki http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253892-nykyinen-sote-ei-ole-katastrofin-partaalla