*

1984MeniJo

Kaikki blogit puheenaiheesta Aikakäsitys

Koirani on aikakone

Disclaimer: Vapaavuorossa esiintyvät tekstini ovat sanataiteellisia pakinoita. Niissä esiintyvät hahmot ja tapahtumat ovat pitkälti kuvitteellisia, kuten lukijanikin.

Siis… vähän mua hävettää tää paljastaa, mutta ei tää oo mitenkään monimutkasta: kato kullanruskee turkki — tommosta tiheetä, vedenpitävää, vähän karkeeta karvaa. Häntä on niinku saukolla, luppakorvat ja tommonen ystävällinen katse. Sillä kato silmäkulmat viittää alaspäin tuolta ulkoreunilta. Niinku ois muka surumieline. Mut ei se oo. Tai harvoin se on.

Kuinka kirjan käy?

 

En tarkoita tällä (pelkästään) omia kirjojani, vaan kirjaa ylipäänsä. Kovasti puhutaan digitaalisuuden ja visuaalisen vyöryn haukkaavan kirjan kitaansa. Kyse taitaa enemmänkin olla aikakokemuksemme totaalimurroksesta, joka on tapahtunut parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Vaikka teknologian kehityksen piti meidät vapauttaa, kiire on entisestään lisääntynyt ja sen myötä stressi, mitä on mahdotonta kuvata vapautuneisuudeksi. Vertailkaapa vaikka nykypäivän ja muutaman vuosikymmenen takaisen elokuvan leikkausrytmiä. Vauhti on kiihtynyt olennaisesti.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä