*

1984MeniJo

Epäoikeudenmukaisia hyvitysmaksuja

Osmo Soininvaara kirjoitti blogissaan ns. hyvitysmaksuista, jotka hänen mukaansa pitäisi siirtää valtion budjettiin. Hän on siinä oikeassa, että maksuja, jotka käytetään kulttuurin uuteen tuotantoon etupäässä tekijöitä tukemalla, ei tulisi kerätä vanhentuneen tekniikan perusteella.

 

Valtiovalta on pyrkinyt "ulkoistamaan" osan verotusvelvoitteistaan, mitä tulee sen olettamiin epäsuosittuihin tai tunteita herättäviin tukiin, kuten tutkimus, kulttuuri ja urheilu. Niitä tuetaan mm. Veikkauksen voittovaroista. Esitetty mediamaksu, jolla rahoitettaisiin julkisen palvelun mediaa, on myös tyypillinen veroluontoinen maksu, joka tosin ei perustu vapaaehtoisuuteen, kuten lottoaminen. Mikäli tällaiset kohteet rahoitettaisiin suoraan verovaroista, joku neropatti saisi taas päähänsä syyttää valtiovaltaa sosialismista. Siksi porvarisväritteiset hallitukset suosivat tätä veroulkoistamisen periaatetta, varsinkin kun sen avulla progressiota saadaan entisestäänkin loivenemaan. Esimerkiksi mediamaksuhan olisi toteutuessaan regressiivisen veron kaltainen, joka tehostaisi porvarisunelmaa entisestään.

 

Hyvitysmaksu tai vanhentunut kasettimaksu on herättänyt närää varsinkin piraattihenkisessä kansanosassa, heissä, joiden mielestä taiteilijoiden pitäisi tehdä työnsä ilmaiseksi, ja joille näiden hengissäpysyttely-yritykset näyttäytyvät ahneutena. Ymmärrettävää kuohunta on silloin, kun veroluontoiset maksut ovat maksajalleen epäoikeudenmukaisia, kuten mediamaksu ja hyvitysmaksu tällaisenaan ovat.

 

Samaan aikaan toisaalla: myös kaupallinen media rahoittaa toimintaansa hyvitysmaksuilla, joista tosin ei metelöidä siten kuin virallisesta hyvitysmaksusta. Kaupallinen hyvitysmaksu on piilotettu tuotteiden hintoihin, ja sen piraattihenkisetkin kansalaiset maksavat mukisematta. Kaupallisista hyvitysmaksuista ei käydä debattia keskustelupalstoilla eikä valtiovalta uhraa ajatustakaan niiden poistamiseen tai korvaamiseen jollain muulla menettelyllä. Tätä piilohyvitysmaksua tosin pidetään pimennossa niin, että suuri osa kansalaisista todennäköisesti käsittää kaupallisen median siksi kuuluisaksi ilmaiseksi lounaaksi.

 

Maksut aiheuttavat erityisiä intohimoja varsinkin silloin kun niillä pyritään tukemaan kulttuuria. Olisiko niin, että Suomessa kaupallisen hömpän tukeminen koetaan monin verroin tärkeämmäksi kuin kulttuurin tukeminen?

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Jari-Matti Mäkelä

Osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä leimata heti piraatit ihmisryhmäksi, joka ei halua maksaa kulttuurista. Hyvitysmaksujen vuoksi kotimaassa ei kannata myydä hyvitysmaksun alaisia tuotteita, koska hinta karkaa voimakkaasti kannattamattoman puolelle. Esim. cd/dvd-levyissä hinnasta on yli 3/4 hyvitysmaksua ja siihen liittyvää verolisää. Myös laajennuksen alaisissa kiintolevyissä hyvityksen osuus on jo huomattava (kymmeniä prosentteja) ja teknologian kehittyessä hyvityksen osuus tulee vain nousemaan.

Hyvitysmaksu haittaa suoraan tekniikan alan maahantuojia ja myyjiä (käyttäjistä nyt puhumattakaan). Jo vuosia tallennusmedioiden suurkäyttäjät (piraatit nyt luonnollisesti, koska osaavat käyttää tervettä järkeä, joten eiköhän tällä logiikalla piraatit tässä aja yhteistä asiaa, koska eivät ole maksuja itse tähän astikaan maksaneet) ovat tilanneet tuotteensa ulkomailta, joka hyödyttää lähinnä ulkomaisia nettikauppoja ja kuriiripalveluita ja valtioita, koska Euroopan talousalueella ALV maksetaan kaupan maahan. Hyvityksen maksavat lähinnä nettikauppoja yhä välttelevät uuden tekniikan käyttöönottoon maltillisesti suhtautuvat iäkkäämmät henkilöt.

Hyvitysmaksusta irti kiemurtelu on työn takana, ja esim. pienyrittäjälle kyseenalaista kannattavuudeltaan, mikäli työajalleen laskee arvoa. Yksityinen ostajahan ei pääse maksusta mitenkään irti, vaikka kuinka vannoisi tallentavansa omia tuotoksiaan medialle.

Maksun liittyminen yksityiseen kopiointiin on jo aikoja sitten menettänyt yhteytensä. Esim. DVD-elokuvien suojaus (joka on käytännössä kaikissa kaupallisissa dvd-levyissä) on ns. vahva, joten sen kiertäminen on laitonta, joten yksityistä kopiointia ei voi edes tapahtua. Jos ostat download-palvelusta esim. musiikkia, palvelu antaa kuunteluoikeuden kappaleeseen esim. ilman drm-suojausta. Jos tämän netistä ladatun kappaleen ainoan kopion tallentaakin cd-levylle tai ulkoiselle kiintolevylle (tai maksun laajentuessa ties minne), eikä pidä muita kopioita kappaleesta, kappaleen valmistaminen edellyttää hyvitysmaksun maksamista, vaikka kyse on samanmoisesta ostoksesta kuin perinteisen cd-levyn kohdalla, jossa fyysinen media tuotetaan tehtaalla prässäämällä ja ilman hyvitysmaksuja.

Jos tietokoneessa käyttää esim. RAID 1 -järjestelmää vikasietoisuuden parantamiseksi, laitteen käytettävissä oleva tallennuskapasiteetti ei kasva eikä pienene yhtäään, mutta (tällä hetkellä ulkoisista) kiintolevyistä menee kaksinkertainen hyvitysmaksu, eikä yksityiskäyttäjä voi puolustautua tässä mitenkään. Jos käyttää erilaista tiedostojärjetelmää, tallennuskapasiteetti muuttuu, mutta hyvitysmaksu menee edelleen "potentiaalisen" kapasiteetin mukaan hinnoilla, jotka ovat täysin hatusta vedettyjä. Maksun kohdentaminen ei myöskään toimi edes sen hyvitysmaksun piiriin kuuluvan sisällön kohdalla.

Maksua on myös kaavailtu laajennettavaksi niin, että sä käsittää kaikki tietokoneet (tällainen järjestelmä on käytössä muistaakseni Saksassa). Vastaava kaupankäyntiä haittaava ilmiö tapahtui muistaakseni Hollannissa, jossa järjestelmä haittasi kokonaisten tulostinmallien myyntiä maassa (http://www.hp.com/hpinfo/abouthp/government/ww/gib...). Tulevaisuudessa uhan kohteena ovat myös puhelimet ja kamerat flash-muisteineen. Pian käy niin, ettei digitaalikameraan voi ostaa muistikorttia, josta ei mene hyvitysmaksua, vaikka kameralla ei voisi toistaa mitään kulttuurin tuotosta. Tässä kohtaa pitäisi jo hälytyskellojen soida, että ammutaan hyttystä risteilyohjuksella. Näitä konflikteja joka tapauksessa on syntynyt ja syntyy lisää, koska digitaalinen tallennusmediahan ei ota mitään kantaa teoriassa siihen, millä laitteella sitä käytetään ja mitä se voi sisältää.

Ainakin omasta mielestäni hyvitysmaksusysteemi on täysin järjetön jo siitä syystä, että se ei ole viaton kulttuurintukimuoto, vaan tuhoaa kotimaisen toimisto- ja kodintekniikan alan kaupan liikkeitä ja kannustaa ihmisiä protestoimaan siirtämällä rahaa ulkomaille. Tätä väitettä ei tarvitse edes arvuutella sen enempää, koska haitallisuudesta *on* näyttöä ulkomaissa (hp-linkki yllä). Se myös vääristää ihmisten ostoskäyttäytymistä epämääräisellä hinnoittelulla (X gigaa kulttuuria kiintolevyllä maksaa Y euroa ja X gigaa kulttuuria DVD-levyllä Z euroa, missä Y on erisuuri kuin Z). Poistetaan nyt aluksi hyvitysmaksujärjestelmä käytöstä ja maksetaan maksu verovaroin. Tämän rahavirran tulevaisuus on täysin eri kysymys, eikä sitä pitäisi sitoa tähän ongelmalliseen rahastusmekanismiin. Ei tämä hyvitysjärjestelmä ole edes hyödyllinen antamaan mitään statistiikkaa ihmisten kulttuurin käytöstä, koska mitään statistiikkaa ei sillä kerätä, joten rahojen tilitys myöhemmin sisällön tuottajille ei vastaa mitenkään käytöstä perittyjen maksujen spektriä.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

En tiedä mistä yhteydestä olet kommenttisi copypastannut, koska ainakaan omaan juttuuni se ei vastaa mitenkään.

Jos lukisit kirjoitukseni, ymmärtäisit, että en (kulttuurityöntekijänäkään) ole hyvitysmaksun puolestapuhuja, vaan kannatan kulttuurin tukemista mieluummin verovaroin.

Ei minulle kannata perustella hyvitysmaksun järjettömyyttä ja epätarkoituksenmukaisuutta. Minua kiinnostaa taiteilijoiden toimeentulo nykyisessä ja tulevassa vapaan kopioinnin maailmassa. Ja lisäksi taiteen ja kulttuurityön jatkuminen, myös ammattilaisena.

Mielenkiintoista jutussasi on, että ilmoittaudut piraattihenkiseksi, joka ei vastusta kulttuurista maksamista. Et kuitenkaan käsittele asian tuota puolta vastauksessasi. Sellainen juuri panee epäilemään, että piraatteja ei vähääkään kiinnosta taiteentekijöiden toimeentulo, eli toisin sanoen kulttuurin säilyttäminen elävänä.

Korjaa, jos olen väärässä.

Jari-Matti Mäkelä

Viittasin edellisellä eniten tuohon 3. kappaleeseen, jossa yksinkertaistat ongelman ja koitat saada piraattien väitteet näyttämään naiivina ja perusteettomana teinien räksytyksenä. Selvästikään tästä ei ole kyse, vaan ongelmat maksuista koskettavat erityisesti uuden tekniikan kauppoja ja epäsuorasti koko valtiota. Myöskään 4. kappaleesta ei oikein käy ilmi, koitatko puolustaa paremmin tuotteiden hintoihin kätkettyä hyvitysmaksua vai mitä.

Sanot, että maksua ei tulisi kerätä vanhentuneen tekniikan perusteella. Mistä vanhentuneesta tekniikasta on kyse, kun hyvitysmaksua ollaan koko ajan laajennettu nimenomaan uusimpaan teknologiaan, jota se ei vielä kata. Kuten sanoin, selvä yhteys digitaalisen taiteen tallentamisen ja median tyypin välillä on jo tyystin kadonnut tekniikan kehittyessä, vaikka paperilla hyvitysmaksua ehkä perustellaankin niin. En minä näe mitenkään, että hyvitysmaksuun voisi liittää adjektiivia 'vanhentunut'. Se on yhtä huono kuin aina ennenkin. Esimerkiksi 80-luvulla tallensin omia basic-ohjelmiani Commodore 64:lla c-kaseteille ja käytin vhs-kasettia mansikkamaalla lintujen karkoittamiseen. Kumpikaan ei hirveästi liittynyt taiteentekijöihin.

Tuosta ulkoistuksesta olen vaan sitä mieltä, että kyse on puhtaasti poliittisesti kikkailusta, jolla saa rahavirtojen epäselventämisellä minimoitua ihmisten närkästymistä. Minähän kirjoitin, että kannatan nyt ainakin alkutoimiksi hyvitysmaksun siirtämistä verovaroin maksettavaksi. Näin siksi, että hyvitysmaksun vahingollisuudesta suomalaiselle yrittämiselle pääsisi eroon mitä pikimmin. Sen jälkeen voisi pohtia tätä maksamista verovaroista. Näiden kahden niputtaminen vain pidentää käsittelyaikaa.

Mitä näihin veroluonteisiin maksuihin tulee, ensi töiksi hyvitysmaksujen yhteen kasvaneen tilityskoneiston voisi purkaa ja ottaa siitä irti ne hyvitysten tilittämiset, jotka tukevat tasa-arvoa, esim. tarjoamalla kuuroille/sokeille sisältöä. Lopunkin hyvitysmaksun kohdentamista voisi kehittää. Jättäisin tämän pohdinnan kulttuurialan ihmisille. Ei kyse ole siitä, etteikö piraateilla olisi mielipidettä rahojen kohdistamiselle. En vaan usko, että mielipiteet tyyliin "suomalaista action-leffaa ja heviä voisi tukea, oopperan ja teatterin tuet kokonaan poistaa" uppoaisi sinuun. Ehkä siis on ihan hyvä, että piraatit ovat hiljaa tästä asiasta, johon harvalla Suomessa edes riittää kompetenssia.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Pahoittelen, kesti hetken vastata tuonne oman blogini puolelle vaalikiireiden vuoksi.

http://k4rv1n3n.puheenvuoro.uusisuomi.fi/62969-pir...

Edelleen, piraatit eivät halua tappaa taiteen tekemistä. Haluamme taiteen tekijöiden saavan palkkionsa oikeudenmukaisesti, ilman veronkaltaista hyvitysmaksuja tai pääasiassa nuoriin kohdistuvia tekijänoikeusjärjestöjen terrorisakkoja.

Toimituksen poiminnat