Ajasta aikaan Silmästä silmään

Kansan kahtiajako: kiusaajat ja kiusatut

  • Tämä on saatava loppumaan.
    Tämä on saatava loppumaan.

Olen aiemminkin pöyhinyt suomalaisten maailmanmestaruutta kiusaamisen ”jalossa” lajissa ja esittänyt siihen myös historiallisia syitä, esim täällä. Kansan kahtiajakoja on monenlaisia, ja kiusaajatyyppien ja kiusattujen (sekä tietysti sivustakatsojien) jakolinja on niistä yksi vahvimmista. Kouluaikana saamme ”kasteen” tähän lajiin, ja jotkut meistä kehittyvät mestareiksi niin kiusaamisessa kuin siitä selviytymisessä. 

Aikuisiässä kiusaamiskulttuuri kytkeytyy kiinteästi yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen asemaan – tai kuviteltuun sellaiseen. Kuvitellulla näkyy olevan vahvempi vaikutus. Jos koet olevasi jonkun ryhmittymän (vaikkapa nuoret, naiset, maahanmuuttajat jne) yläpuolella, sinulla on oikeus tölviä näitä mielin määrin, koska kiinni jääminen ja rangaistus ovat epätodennäköisiä. Mikäli rangaistus kuitenkin tulee, se katsotaan poliittiseksi ajojahdiksi, sananvapauden rajaoittamiseksi ja jopa suomalaisten perusarvojen häpäisyksi.

Viikonloppuna somea kuohutti Helsingin Sanomien Lontoon kirjeenvaihtajan Annamari Sipilän kolumni, joka käsitteli yliopisto opiskelijoiden etuoikeutettua asemaa. Otsikoksi oli valikoitunut: ”Voi raukka­parkaa – hän on yliopisto-opiskelija”. Sipilä pyrkii satiirisin keinoin kertomaan, miten yliopisto-opiskelijoiden vaatimukset olojensa parantamiseen ovat säälittävää ja naurettavaa ruikutusta. Rasismistyyppisellä logiikalla hän niputtaa yksittäistapaukset koskemaan kaikkia opiskelijoita.

Vakituisessa työsuhteessa elelevä epäilemättä hyväpalkkainen lontoolaisrouva siis pilkkaa opiskelijoita siitä, että nämä eivät tyydy elämään puutteessa ja jopa köyhyydessä mielenterveytensä kustannuksella. Moni asia opiskelussa on paremmin kuin Sipilän mahdollisena opiskeluaikana, mutta työelämä on muuttunut perusteellisesti, mikä on johtanut opiskelijan kuin pettävällä suolla liikuskeluun, epävarmaan tulevaisuuteen ja mielenterveysongelmien räjähdysmäiseen kasvuun.

Kirjallisen ilmaisun ammattilaisena tekee mieleni ojentaa toista ammattilaista, joka kyllä hallitsee näppärän sanailun – jopa niin taidokkaasti, että ryväs hyväosaisia hahmoja Alexander Stubbista Suvi-Anne Siimekseen ylistää twitterissä estottomasti Sipilän kolumnia. Arno Ahosniemi puolestaan hehkuttaa kolumnistia: ”Hänen nerokkuutensa sivaltaa laiskanpulskeat syöttöporsaat pieniksi viipaleiksi ”. Mutta satiirista ja sarkasmista Sipilä ei ymmärrä yhtään mitään. Satiiri toimii vain jos sen kärki osoittaa vallanpitäjiä ja vähempiosaisiin osuessaan se muuttuu silkaksi kiusaamiseksi. Juuri näin käy Sipilän pannukakuksi läsähtäneelle kolumnille. Pitäessään linjansa hän kaiketi irvailee seuraavaksi vammaisille, vanhuksille, lapsille ja työttömille – mitä puuhaa on jo toki tehokkaasti hoitanut J. Sipilän hallitus.

Ainokainen kiitos Annamari Sipilälle myönnettäköön siitä, että kolumnin reaktiot somessa ja muualla mediassa nostattivat esiin kansalaisten pinnanalaisen kahtiajaon: edelleen on valtavasti kiusaajia – ja kiusattuja. 

Pitkä maailmanmestaruuden perinne elää ja voi hyvin. 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Katsot siis lukukausimaksut Suomessa välttävien, opintotukea ja asumislisää sekä tukea ruokailuun ja liikkumiseen saavien opiskelijoiden olevan kiusattuja?

Ja niiden, jotka edelliset tukimuodot suurimmalta osin järjestelyn hyväksyen kustantavat olevan kiusaajia?

Oikeita koulukiusaamistapauksia ja niiden seurauksia melko läheltäkin seuranneena katson kiusaamisrinnastuksesi olevan ala-arvoinen.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Rakennat ns. olkiukon. Mitään tuommoista en väitä. Taisit lukea jutun huonosti tai vain haluamasi osat siitä.

Pointti on HS-kolumnissa, joka nostatti esiin jyrkän kahtiajaon erityisesti somessa.

En kylläkään ymmärrä, mitä tarkoitat opiskelun kustantajilla. Tarkoitatko että väittäisin kaikkien muiden kuin opiskelijoiden olevan kiusaajia? Minäkin kustannan, vaikka kiistän olevani kiusaaja.

Ei oikein aukene.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Blogisi käsittelee paljolti opiskelijoita. Lisäksi viittaat Anna-Mari Sipilän kolumniin, jossa hän ruotii opintojensa ja opiskeluaikaisten maksujen osalta kustannettujen opiskelijoiden elämää ja sinä viittaat useisiin (oikeasti tai kuvitellusti) paremmassa taloudellisessa asemassa oleviin vähintään epäsuorasti kiusaajina.

Sen vuoksi esitin nuo kysymykset. Mikäli asia ei ole kuten kysymyksissäni kysyn, täytyy todeta, että kirjoituksesi logiikka ei toisenkaan lukemisen jälkeen kovin hyvin auennut. Täynnä epämääräistä vihjailua lähinnä.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #3

Lähtökohtasi on nähtävästi se, että opiskelijaelämä on pelkkää kevýttä kenttäviihdettä. Tosiasiat puhuvat toista, vaikka saattaahan olla joitain tapauksia, joita ei sovi kuitenkaan yleistää. Olennaista opiskelun rasittavuudessa ei ole itse opiskelu, vaan sitä ympäröivä yhteiskunta.

Luepa vaikka toinen blogikirjoitus aiheesta tässä lehdessä: http://vinkuukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278146-o...

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #4

Ei, nähdäkseni opiskelijaelämä ei ole pelkkää kevyttä kenttäviihdettä eikä sen mielestäni sitä tulekaan olla.

Sinäkin siis katsot itse opiskelun (vaikkapa nyt matematiikan tai fysiikan maisteritasoisten opintosisältöjen sisäistämisen) rasittavuuden olevan luonnollinen, "pakettiin" kuuluva asia, jota on hieman vaikea mitenkään välttää.

Lisäksi kun huomioimme Suomen olevan voimakkaan valtionsubvention vuoksi opiskelijan kohtaamien opiskeluaikaisten kustannusten osalta yksi keveimmistä maista sekä maailman kaikkialla muuttuneen osaamistasolta edellytettävien seikkojen osalta yhä vaativammaksi, mihin kiusaamisena suoraan tai epäsuorasti nähtävissä oleviin, ympäröivässä yhteiskunnassa (Suomessa) esiintyviin opiskelijoita rasittaviin tekijöihin viittaat?

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #9

Viittaan kaikkeen muuhun kuin rahaan, joka näkyy olevan monen ajattelun keskiössä.

Toki opiskelijan taloudellinen asemakin on keskimäärin köyhän tasolla – vaikka rikkaitakin varmasti löytyy.

Viittaan työelämän koventumiseen ja epävarmuuteen työntekijän/opiskelijan kannalta. Viittaan yhteiskunnan kylmentyneeseen ja koventuneeseen ilmapiiriin ja kilpailuun, joka ei usein ole reilua – työelämässä (ja elämässä) pärjätäkseen on oltava ulkoisesti pätevä, siis sosiaalinen ja siisti, ja on ehdottomasti vältettävä omaa ajattelua, ts on toteltava. Näistäkin on tietenkin säännön vahvistavia poikkeuksia.

Opiskelijan tulevaisuudennäkymät ovat hämärän peitossa – toisin kuin muutama kymmenen vuotta sitten, jolloin opiskeltiin yleensä varmaa, elämänmittaista uraa kohti.

Jos pääset lukemaan Hesaria, kannattaa lukea myös vastaveto Sipilän onnettomalle kolumnille. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006167110.html

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #11

"työelämässä (ja elämässä) pärjätäkseen on oltava ulkoisesti pätevä, siis sosiaalinen ja siisti"

Sosiaalisuuden osalta olen kohdannut työpaikoilla useita vähemmän sosiaalisia työntekijöitä ja tiedän työpaikkoja (esim. koodausfirmat), joissa työskentelevistä ehkä jopa valtaosan voisi katsoa olevan epäsosiaalisia.

Monissa muissa tehtävissä kuitenkin keskustelutaidoilla eli lopulta informaation välittämiseen liittyvillä taidoilla on suurempi merkitys. Sosiaalinen lörpöttely sikseen - se kuitenkin osaltaan kohottaa henkistä hyvinvointia, mutta informaation välittämisen osalta suomalaisilla todennäköisesti on ollut keskimääräistä enemmän työsarkaa, mikä on saattanut aiheuttaa monille paineita. Kuitenkin esim. tietojohtamisen näkökulmasta näissä asioissa on vain tapahduttava niin johtaja-, esimies- kuin myös työntekijätasolla muutos.

Siisteyden osalta voisi sanoa, että se on verraten vähäinen korjattava asia jos kohta kovin monella sen suhteen olennaisia ongelmia edes on.

"ja on ehdottomasti vältettävä omaa ajattelua, ts on toteltava"

Joissain tehtävissä (esim. tuotekehitys ja muu kehittämistyö) kykyä uusien ajatusten ja ideoiden tuottamisen jopa edellytetään. Toisissa, enemmän suorittavissa tehtävissä painottuu taas se, että työntekijät toimivat mahdollisimman hyvin "pelikirjan" mukaan. Sooloilua ja omaa ajattelua ei voi noin vain toteuttaa ilman seurauksia.

Siinä kuitenkin on johtajilla Suomessa huomattavasti parannettavaa, että enemmän kuuntelisivat suorittavan tason kavereiden mielipiteitä ja kehitysideoita asioista, paneutuisivat palautteisiin ja antaisivat joko vastineita niihin tai mahdollisesti muuttaisivat pelikirjan yksityiskohtia esitettyjen ideoiden ja palautteen pohjalta.

"Opiskelijan tulevaisuudennäkymät ovat hämärän peitossa"

Tässä kyllä viittaat jo hyvin läheisesti rahaan. Entiset kehittyvät maat ovat viime vuosikymmeninä parantaneet yhteiskuntiensa toimintaa ja osaamistasoa huomattavasti, ja Suomi keikkuu nykyisellään jossain kärkimaiden siinä ryhmässä, joka on lähimpänä keskikastia.

Miksi Suomi ei ole kyennyt kehittymään samassa määrin kuin esimerkiksi Ruotsi, Hollanti, Tanska ja Itävalta - se onkin hyvä kysymys. Nopeasti ja karkeasti esittäen kolme syytä: johtamisen taso keskimäärin korkeintaan tyydyttävää, osaamistaso heikentynyt (tippunut muiden kelkasta) ja liian korkeiksi muodostuneet, julkisen sektorin aiheuttamat kustannukset monissa eri kohdin.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Minusta tämä on ihan selkeää tekstiä. Millaiset lasit pitää ihmisellä olla, että osaa noin väärin lukea?

Joko olet tahallinen väärinymmärtäjä tai ideologian ja uskonnon sumentama.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

En ole ollenkaan yllättynyt, että sinuun blogikirjoituksessa esitetty "puhe" uppoaa kuin veitsi sulaan voihin. Syyn taisit pitkälti alitajuisesti ottaa esille jälkimmäisessä virkkeessäsi.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #10

Tarkoitatko että luetun ymmärtämiseen tarvitaan ideologisia ja sumentavia silmälaseja?

Tuohon logiikkaan ei edes minun ymmärrykseni yllä.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #12

Kyllä, tarkoitin pitkälti juuri tuota, että sinulle lukemasi ymmärtäminen oli helppoa, koska reseptorisi ovat niin voimakkaasti ehdollistuneet suodattamaan (hyväksymään tai hylkäämään) tajunnanvirtaa ideologiasi sumentamina.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #14

Tuo logiikka tekee kyllä sumeuden maailmanennätyksen.

Onnea!

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #17

Ymmärrän kyllä, että touché :)

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Miten voi vältellä lukukausimaksua, jos sellaista ei ole?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

En tiedä, miten 'vältellä' kun en sellaisesta kirjoittanutkaan.

Sen sijaan suomalainen opiskelija välttää lukukausimaksut, mikäli suorittaa opintonsa Suomessa esimerkiksi USAn sijaan.

Lisäksi kiitos Manulle niin huikeasta, sanoisinko "vasemman puolen tyypillisesti" vinoutuneesta kontribuutiosta keskusteluun.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #26

Haluaisitko Suomeen lukukausimaksut?

Mitä tulee tähän henkilöön menevään vasemmistolaisuuteen, niin olen entinen kokoomusaktiivi, toiminut kunnallisjärjestön hallituksessa jne.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #30

Kun koville ottaa, niin kokoomuslainenkin käy kommunistista.

YLEssä toimittaja Petri Sarvamaata haukuttiin kommunistiksi niin kuin kaikkia yleläisiä. Seuraavana vuonna hänet valittiin mepiksi kokoomuksen listoilta.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #31

Olemme kommunisteja kaikki, kun oikein katsotaan...

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #30

Haluaisin Suomeen lukukausimaksut myös kotoperäisille opiskelijoille.

En tiedä, mistä se kertoo, että sinä otit esille vasemmistolaisuuden, seuraavissa kommenteissa vilahtelee näköjään jo myös kommunistia. Itse käytin vain ilmaisua "vasemman puolen tyypillisesti", jaksamatta edes katsoa profiiliasi.

Tuollaiset vinoutuneet, keskustelua sivuraiteille vievät kommentit kuten sinun ensimmäisesi ovat kokemukseni mukaan tyypillisiä eritoten vasemmalla laidan edustajien suunnalta, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö niitä voisi käyttää myös äntinen kokoomuslainen tai äntinen stalinisti.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #33

...tai nykyinen kokoomuslainen tai nykyinen persu.

Pata kattilaa soimaa.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #33

Miksi haluaisit lukukausimaksut myös kotoperäisille opiskelijoille?

Jätetään nämä muut asiattomat väitteesi huomiotta ja pysytään asiassa.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #35

Koska uskon, että se olisi askel terveellisempään suuntaan hyvinkin monessa eri mielessä, muun muassa opiskelun arvostuksen ja valtiontalouden kannalta. Keskimäärin 2000 €/ lukuvuosi riippuen pääosin ehkä opintoalasta jne. voisi olla hyvä alku kokeilla.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #36

Karsisi köyhät heti kättelyssä.

Sekö olisi tarkoitus?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #38

Oli hiukan vaikea uskoa, että heittäisit tuollaisen kliseen ainoana kommenttina, retorisen kysymyksen lisäksi.

En usko, että karsisi köyhiä "heti kättelyssä", sillä ihmiset alkaisivat suhtautua opintoihin investointina itseensä eikä vain "nuoruusvuosien elämänvaiheena" tms. Ja investoinneilla on usein sellainen luonne, että niiden eteen joutuu näkemään vaivaa tai niistä joutuu maksamaan.

Jos ajatellaan, että keskimäärin opinnot kustantaisivat tuon 2 000 €/kk, niin opintojen aikana maksettavaa kertyisi karkeasti 10 000 € verran. Jos sitä varten joutuisi ottamaan lainaa, olisi se korkeintaan kymmenesosa tyypillisestä asuntolainasta tai puolet autolainasta, ja ihmiset selviävät niistäkin. Lisäksi veroaste keventyisi jo tuonkin vuoksi jonkin verran (karkeasti arvioiden min. 400 milj. € verovähennysvara) ja todennäköisyydet uusille investoinneille Suomeen olisivat korkeammat.

Toisin enemmän omavastuuta toki muihinkin järjestelmämme elementteihin, ei pelkästään opiskeluun. Kuten sen, että lakkauttaisin nykymuotoisen ansiosidonnaisjärjestelmän. Mutta nyt puhuttiin siis pelkästään lukukausimaksuista.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #41

Kliseet ovat usein kliseitä siksi, että ne ovat totta.

Niin nytkin.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #36

Onneksi tällaisia kokeiluja ei suunnitella ja se on mielestäni terveellistä monella tapaa.
Eikö sinua nololta heitellä noloja väitteitä ilman perusteluja?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #39

"Eikö sinua nololta heitellä noloja väitteitä ilman perusteluja?"

Sanoo henkilö, joka aloitti tämän keskusteluhaaran täysin sivuraiteille menevällä kommentillaan, pyysi myöhemmin pysymään asiassa jne.

Mutta ei nolota, koska katsauksesta tulisi sen verran pitkä, ettei etenkään tähän keskusteluketjuun kannata laittaa. Lisäksi olen huomannut, että on lähes yhdentekevää, yritätkö perustella asiaa tietyn "stänssin" omaaville ihmisille.

Jotenpa vastasin vain esittämiisi kysymyksiin.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #42

Eiköhän jokainen, joka opiskelee yliopistossa tai korkeakoulussa tms. arvosta opiskeluaan. Vaikkei siitä perittäisikään lukukausimaksua. Perhepiirissäni olevat opiskelijat ovat mahdollistaneet opiskelunsa työn teolla, kassoilla, tarjoilijoina jne. Sinä haluaisit heille parinkuukauden työjakson vuodessa lisää 2000 € lukukausimaksulla. Eikö olisi parempi, että opiskelijat valmistuvat nopeasti ammatteihinsa, eivätkä joudu tekemään vuosien ajan hanttihommia rahoittaakseen opiskelunsa?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #43

Omien opintojeni ajoilta en voi todeta kaikkien arvostaneen ilmaisia opintojaan siinä määrin, että olisivat ottaneet ne riittävän tosissaan. Paljon oli asennetta "numeroilla ei väliä - pääasia että paperit saa ulos", jossa 'numerot' voi hyvin kääntää myös osaamistasoksi.

En todellakaan pidä hyvänä ajattelua, jossa nuoria itseisarvoisesti patistetaan mahdollisimman nopeaa opintoputkeen ja valmistumaan. Olen suositellutkin oman kokemukseni pohjalta, että mikäli tuntuu itselle tarpeelliselta (ei esim. omat kiinnostuksen kohteet vielä selvillä), niin pitää reilusti välivuoden tai useamman vaikkapa niitä hanttihommia tehden. Uskon olevan pitkällä tähtäimellä myös kansantalouden kannalta hyödyllisempää sen, että väli-/työvuosien fiksuunnuttamat ja näkemystä keränneet nuoret aloittavat ja suorittavat opintonsa sen sijaan, että itseisarvoisesti vain patistetaan koulun penkille.

Eihän sillä sinänsä olisi väliä, miten ehdottamassani lukukausimaksullisessa mallissa ne lukukausimaksut kustantaisi. Joku voisi olla kerännyt sukan varteen töitä tekemällä, mutta uskoakseni useampi turvautuisi opintolainaan, josta ylempänä kirjoitan. Toisaalla olen esittänyt, että tietyn tulo-/varallisuustason alittaville ("köyhille") myönnettäisiin lainaan valtiontakaus.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #46

On kyllä vaikea kuvitella, miten lisääntyvä rahanmeno motivoisi opiskelemaan.

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

Sipilän kolumni oli kaikessa ylimielisyydessään inhottava ja inhottavaa oli myös se innokkuus, jolla kultaoksalle elämässään jo päässeet sitä hehkuttivat.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Sipilän kolumni oli todella ala-arvoinen. Satiiri, joka suuntautuu heikompiosaisiin tai syrjittyihin on anteeksiantamattoman typerää.

Ahosniemen twiitti alittaa kyllä kaikki rimat.

Pinnan alta pulpahti todellinen myrkkytynnyri, kun alhaisimmat totuudet joistakin ihmisistä purskahtivat kaikkien nähtäville.

Kiusaamista – todellakin!

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Sipilä heitti naamallemme karun (todellisen?) kuvan yhteiskunnan tämänhetkisestä ilmapiiristä. Hänen omin sanoin: "Suomesta on tullut kova ja kylmä maa, jossa kaikkein vähä­osaisimmat on jätetty heit­teille."

Mutta Sipilä tarkoittikin tuolla ilkkua kaikkia meitä hölmöjä, jotka olemme tuota mieltä.

Kuvaa vielä paremmin ilmapiiriä.

Ja reaktiot kuvastavat keskustelukulttuurimme tilaa.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

" "Suomesta on tullut kova ja kylmä maa, jossa kaikkein vähä­osaisimmat on jätetty heitteille." "

Tähän sopiikin mielestäni osuva toteamus, jonka mukaan pehmoilu väärissä asioissa johtaa lopulta kovaan yhteiskuntaan.

Pehmoilu väärissä kohdin Suomessa tosiaan on taidettu jo vuosikymmenten ajan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomessa opiskelijoiden tukijärjestelmät ovat hyvässä kunnossa, kuten ovat Britanniassakin.

Ehkäpä suoriutumistaso on nykyiseltään katsoen monille liian vaativa ja stressaava monien nykypäinän tottumusten lisäksi ( lähinnä somen käyttö ). Silti yliopistoihin on moninkertainen määrä halukkaita niin Suomessa, kuin Britanniassakin opiskelumahdollisuuksiin verraten.

Britanniassa on jopa 450.000 ulkomaista opiskelijaa ympäri maailman, jotka hyvin mielellään maksavat kalliit vuotuiset lukukausimaksutkin.

Eli tilanne nyt tuskin on kovin järkyttävä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kaikki on suhteellista, ja varmaankin juuri tukijärjestelmät ovat parempia kuin monessa muussa maassa.

Mutta tässä kyse ei ole taloudesta vaan siitä, onko yhteiskunta kunnossa, jotta opiskelijalla olisi motivaatiota antautua sen rattaaksi.

Somehuomio on kyllä paikallaan. Opiskelijan (kuten muidenkin) havaintomaailma on somen myötä niin pirstoutunut ja kirjava, että vanhaa kunnon keskittymistä on nykypäivänä vaikea tavoittaa.

Ainakin yksi asia, joka oli ennen paremmin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kuinka paljon opiskelijaan vaikuttavat sitten tulevaisuuden menestymisen / työpaikan epävarmuus, vaatimusten alituinen kiristyminen, tulevaisuuden ennustetut uhkakuvat ja vastakkain asettelun kärjekäs lisääntyminen, jotka ovat ehkäpä aiheettoman paljon esillä opiskelijan arkipäivässä median taholta ?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #19
Käyttäjän kirstityoton kuva
Kirsti Era

Sanoisin, ettei Annamari Sipilä ja häntä nuoremmat ja varsinkaan me 70-luvulla opiskelleet tiedä, millaista on opiskelijoiden nykyinen hiostaminen ja rajoittaminen. Opintotukeen vaadittuja suoritusmääriä on nostettu siitä lähtien kun opintoraha saatiin, tiedekunnan saati opinahjon vaihtamista on vaikeutettu pikku hiljaa. Kuitenkin samaan aikaan ylioppilaita pakotetaan hakemaan opiskelupaikkaa heti - riippumatta siitä, onko heillä selvää ammattihaavetta lukion jälkeen. Silloin tulee helposti virheratkaisuja yhteiskunnan ja sukulaisten painostaessa tai "koska kaverikin haki sinne", mutta virheitä ei enää niin vain oikaistakaan, pitää ensin tehdä kandintutkinto (=HuK/LuK). Et pääse edes pyrkimään, kun HaRekissa on tieto aiemmin myönnetystä opiskelupaikasta.
Saati miten tilannetta pahentaa pääsykokeiden poisto ja pyrkiminen yo-todistuksella, jolloin lukioaikainen hiillostus voimistuu yhä.
Minunkin tietoni ovat jo 11 v takaa, ja koulutuksessa ainoa pysyvä ilmiö on muutosmyllerrys.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Sipilän satiiri on purevaa, analyysi viiltävää.

Loukkaantuminen joka suuntaan viljeltävästä ivasta herättää ihmetystä. Ihmiset kokevat kiusaamista joka paikassa. Herkkänahkaisuus pilaa jopa luovuutemme.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Mutta joku roti se pitää olla talkkunansyönnissäkin.

En kyllä nähnyt Sipilän pläjäyksessä mitään analyysia. En viiltävää enkä purevaa.

Taitavaa sanankäyttöä kylläkin. Sellainen on omiaan lumoamaan lukijansa, ellei tämä ajattele nenäänsä pidemmälle.

Soveltaakseni Paasikiven lausetta: nainen puhuu hyvin mutta paskaa.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Loistoteksti, jaoin sitä useammalle taholle. Kommenttisikin loisteleikse. Kumma kyllä monen kiusaajattaren puhetta jotkut uskovat, vaikka hän puhuisi paskaa huonosti. Ääriliikkeissä sitä on paljon, jopa niitten "rauhan"liikkeissä isketään voimalla, jos uhri ei ole sitä lahkoa. Yleensä selkään tai niskaan. Mihinkä se yksi ääripunainen kirjailija löikään Lassi Nummea tämän ollessa Kirjailijaliiton pj? Nummella ei juuri ollut vihamiehiä, mutta tuolla yhdellä oli käsi valmiiksi nyrkissä.

Opiskelijoistakin kirjoitat hyvin. Myös minulla olisi asiasta yhtä ja toista sanottavaa, mutta ehkä sitten toisen kerran. Tai katsotaan. Joka tapauksessa yliopistojen ilmapiiri on äitynyt hirmuiseksi. Ja miksei myös median ja yhteiskunnan.

Onneksi on kirjailijat. Sellaiset kuin sinä ja Nummi, tarkennan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kyllä, olet oikeassa tuon Paasikivi-sovelluksen osalta. Sipilä puhui paskaa, joka taholle. Monet närkästyivät, kun paskasade osui tuulettimeen siinä kulmassa, josta sai silmilleen.

Nenäänsä kauemmas ajattelevat närkästyivät niin paljon, että kirjoittivat närkästyksensä ääneen. Nenäänsä asti ajatteleville tämä kaikki on mukavaa viihdettä.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #28

No joo.

Jotenkin se vaan vertaantui siihen, että joku aikuinen ilkkuu vieraalle lapselle.

Ei sellaista erkkikään jaksa kuunnella. Enkä osaa sitä oikein viihteenäkään pitää, huumoriton olio kun olen.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila Vastaus kommenttiin #29

Kyllä ne nuoretkin ilkkuu aikuisille..

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) eduskunta-avustajan Petra Laitin Twitter-viesti.

Laiti kommentoi Twitter-viestillään viime perjantaina julkaistua Yleisradion toimittaja Sanna Ukkolan blogikirjoitusta.

”Ukkolan esiinnostamat ’sananvapauden rajoittamisesta’ huolissaan olevat henkilöt Röyhkä, Krohn, Syrjä, Saisio, ovat 60–70-vuotiaita. Kaikella kunnioituksella (Pantse Syrjää lukuunottamatta), se ei ole ikäluokka, jota minä kuuntelisin yhteiskunnallisen kehityksen tiimoilta.”

Petra Laitin Tosin poisti Twitteristä kirjottamansa mielipiteen vanhemmista ihmisistä, sekä pahoitteli kirjoittamaansa.

Mutta viesti (mielipide) oli jo mennyt perille.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #37

Kaikenikäiset osaa olla typeriä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski
Käyttäjän juholeppanen kuva
Juho Leppanen

No jos kerran opiskelu on niin valtavan kurjaa, miksi sitten tuhannet nuoret vapaaehtoisesti pyrkivät yliopistoihin? Olisiko syynä se, että anteliaasti subventoitu tutkinto takaa pääsylipun parempaan elämään? Korkeasti koulutetuilla menee kaikkien tutkimusten mukaan jokaisella elämän alueella paremmin kuin vähän koulutetuilla.

Ja miksi muuten on niin, että maksuttoman opiskelun Suomessa tutkintojen suorittaminen kestää melkein kolmikymppiseksi asti, kun taas sellaisissa maissa, joissa maksetaan lukukausimaksut, valmitutaan nopeammin? Olisiko asioilla joku yhteys?

Toimituksen poiminnat