Ajasta aikaan Silmästä silmään

Työllisyys ja demokratia

  • Ratkaisu työllisyyteen?
    Ratkaisu työllisyyteen?

Poliitikot hokevat mantran lailla työllisyyden edistämistä. Edellinen hallitus piti tärkeimpänä työllisyyslukujen kasvua, mutta työn sisällöstä ei ollut puhetta: muutaman viikkotunnin työtä tekevä katsotaan työlliseksi. Ilmaista harjoittelutyötä ja sitä jopa perä perään ketjussa tekevät lasketaan työllisiksi. Foliohattuja toisilleen kaupittelevat ovat työllisiä.

Samaan aikaan valitetaan sitä, että tarpeelliseen työhön ei ole varaa, kuten terveyden-, lasten- ja vanhustenhoitoon, koulutukseen jne.

Väitetään, että tehokasta talouskasvua ja työllisyyttä ei saada aikaan demokratian oloissa. Pitää paikkansa. Esim. Kiinaa on vaikea kutsua demokraattisesti toimivaksi valtioksi. Sen työllisyys ja talous kasvaa kohisten. 

Työllisyyttä edistää globaalin talousnosteen lisäksi totalitarismi, ja demokratia taas hillitsee sitä. Mikä siis neuvoksi meille, jotka haikailemme täystyöllisyyttä, mutta olemme totuttautuneet kansalaisvapauksiin ja etääntyneet totalitarismista sekä myös viidakon lakien mukaisesta kapitalismista, joka toimii käytännössä samoin kuin totalitarismi?

Epäsäätyinen väitteeni on, että Sipilän hallituksen keinot edistää työllisyyttä – muilta osin kuin globaalin talousnosteen avittamana – ovat olleet askeltamista kohti totalitarismia. Hallitus ei päässyt hankkeessaan kovin pitkälle, koska meillä demokratia sentään jotenkuten vielä toimii, mutta yritysjohtajana Sipilä on tottunut sanelupolitiikkaan, joka ei demokratiaa tunnista. Liikevoitoille valtio ja demokratia ovat vain este ja hidaste.

Sillä onhan niin, että työllisyys saadaan hilattua jopa 100 %:iin ja sen ylikin, jos Sipilän linja vietäisiin äärimmilleen niin, että orjuus sallittaisiin. Talous kasvaisi kohisten ja samalla kaikille riittäisi töitä, kun osa kansasta suistettaisiin köyhyyteen ja pakkotyöhön.

Tällä jostakusta kenties sopimattomalla ajatusleikillä tarkoitan, että mustavalkoinen tulos tai ulos -puhe on silkkaa haihattelua. Jos tulosta haetaan Sipilän keinoilla ja tavoitellut numerot saavutetaan, onko se demokratian kannalta haluttu tulos? 

Päättäjät liikkuvat työllisyyden suhteen akselilla: totalitarismi–tasa-arvo. Jokainen voi päätellä oman poliittisen kantansa sijainnin tuolla janalla.

Mitä demokratiaan tulee, kyse on varallisuuden jaosta: media on mm. tänään ylistellyt ja kauhistellut suuryhtiöiden tuloksia ja tappioita. Talousuutisointi on kovin pinnallista keskittyessään pelkästään voittoihin. Mutta onko Finnair toiminut niin kuin sen pitää? Entä Nokia? Kone? Metso? Enkä tarkoita taloudellista tulosta vaan toimintaa reaalimaailmassa. Mokoma ei talousmediaa näy kiinnostavan.

Onko työllisyys itseisarvo? Hyödyllinen työ varmasti on, mitä tulee reaalisiin aikaansaannoksiin, mutta työllisyysnumerot eivät kuvaa todellisuutta: työn sisältöä ja toimeentuloa. Automatisaatio ja digitaalisuus vähentävät välttämätöntä ja tarpeellista työtä entisestään, mutta asetetaanko paukut yhä enenevässä määrin turhanpäiväiseen työhön ja jätetään se tärkeä ja hyödyllinen työ retuperälle – koska se ei tuota tarpeeksi voittoa?

Raha itsessään on tyhjä arpa: yksikään euro tai dollari ei ole koskaan vaihtanut kenenkään vaippaa eikä tule ikinä vaihtamaankaan. Täällä reaalimaailman puolella velvollisuutemme ei ole fiktiivisen rahan haalinta vaan kansalaisten tasa-arvo ja hyvinvointi. Kaikkien.

Siitä pöydästä nimittäin putoaa isoja murusia myös rikkaille.

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Viitsisitkö vilkaista, miten Suomessa maksettava palkkasumma muuttui v. 2015 - 2019 välillä ?

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Palkkasumma?

Jokin keskiarvoko?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ei, vaan maassa maksetut palkat kokonaisuudessaan ja sen kokonaissumman kehitys.

Sitä voi myös vertaila kaikkiin EU-maihin tai yksittäisiin muihin EU-maihin miten tahtoo, EKP:n ja Komission makrotalouden tilastoinnista.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Ok, entä sitten?

Tarkoitatko että toimet totalitarismin suuntaan ovat ok?

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #5
Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski
Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

En ymmärrä edeltävistä kommenteista hönkäsen pöläystä, mutta itse teksti tuo mielenkiintoisen näkökulman työllisyyskeskusteluun. Onko täystyöllisyys saavutettavissa? Eppäillä soppii.

Blogistilla on aivan oikea johtopäätös välttämättömän työn vähenemiseen: tulonjako. Kun kaikki huomio kiinnitetään rahaan ja liikevoittoihin, tilastokikkailusta puhumattakaan, olisi vakavasti paneuduttava työelämän rajuun muutokseen: onko edessä tuloerojen repeäminen vai tulontasaus, mikä, kuten blogisti oivallisesti toteaa, olisi myös varakkaiden etu. Tuloerojen revetessä yhteiskunta järkkyy, enkä usko että se on kenenkään etujen mukaista.

Ei edes rikkaiden.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Juu.. jatketaan julkisen sektorin palkkojen korottamista ilman talouskasvua jees...

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Niin, vaikka tuloerot maassamme kerrotaan pienemmäksi kuin monessa muussa maassa, en lakkaa ihmettelemästä sitä, miksi varakkaat ampuvat itseään jalkaan esimerkiksi vastustaessaan veroprogressiota. Luulisi kaikille olevan itsestään selvää, että yhteiseen kassaan maksavat enemmän ne, joilla siihen on varaa. Myös suhteellisesti – nykyäänhän verotuksesta alle 10% on progression piirissä.

Mitä ylipäänsä äveriäät tekevät niillä rikkauksillaan? Kasvattavat niitä?

Vanha klisee on se, että rikkauksia et voi viedä hautaan kanssasi.

Tähän rikas sanoo, että kerryttää varallisuuta perillisilleen. Mitä perilliset sillä tekevät? Kasvattavat sitä? Välittävät sen omille perillisilleen?

Mikä on, ettei alun pitäen voisi jakaa varallisuutta niille, jotka sitä todella tarvitsisivat? Sen sijaan varallisuutta säilötään hyödyttömästi. Toki osa varakkaista ohjaa varoja hyväntekeväisyyteen, mutta sellainen on aina sattumanvaraista ja kohdistuu niille tahoille, jotka osaavat "markkinoida" itseään tehokkaimmin, mihin vähävaraiset harvoin kykenevät.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Talouskasvun ja täystyöllisyyden sijaan tulisi tavoitella hyvinvoinnin kasvua.

Talous koostuu rahataloudesta ja ei-rahataloudesta. On aivan samantekevää kummalla sektorilla tuotanto tapahtuu, kunhan se on hyödyllistä.

Valtio voi rahanluontioikeudellaan aina rahoittaa kaikki yhteiskunnallisesti tarpeelliset hankkeet, joten rahapulaan ne eivät koskaan kaadu, vaikka ministeri ja kanisterit sitä aina valittavat.

--

Yleisestiottaen meillä on yhteiskuntana aivan väärät arvot ja tavoitteet: jatkuva talous-ja väestönkasvu, materialismi ja individualismi.

Näistä asioista tulisi käydä laajapohjaista yhteiskunnallista keskustelua.

Toimituksen poiminnat