*

1984MeniJo

Mikä ihmeen populismi?

  • Mikä ihmeen populismi?

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) on tehnyt tutkimuksen aiheenaan populismi. Yksityiskohdat voi jokainen tsekata ilinkistä mutta pääsanoma hahmottuu siitä selkeänä: nykyhallinnon kritiikki on populismia, poliittisen ja taloudellisen eliitin toiminnan arvostelu on populismia, maahanmuuttopolitiikan kritiikki on populismia, globalisaatiokritiikki on populismia, taloudellisen eriarvoisuuden vastustaminen on populismia, EU-kritiikki on populismia, yhteisvaluutan arvostelu on populismia jne jne.

 

Yksi kuvaava detalji: ”Puoluekannoittain tarkasteltuna populismi puhuttelee etenkin perussuomalaisia äänestäviä, mutta vähemmän kokoomusta äänestäviä. SDP:tä, vasemmistoliittoa ja vihreitä äänestävät ovat keskimääräistä taipuvaisempia egalitaristiseen populismiin

 

Summa summarum: lähes kaikki, mikä on vastoin tutkimuksen teettäjän kapeaa ja oikeistolaista maailmankuvaa, leimataan tutkimuksessa populismiksi.

 

Tutkimus jakaa populisminsa nationalistiseen ja ”egalitaristiseenalaosastoon. Nationalistisella tarkoitetaan kansallismielisiä, siis mm. maahanmuuttoon mutta myös globalisaatioon ja EU:iin kriittisesti suhtautuvia, egalitaristisella taas yhteiskunnallista tasa-arvoa ajavia. Tutkimus antaa ymmärtää, että nähtävästi valtaosa kansasta kannattaa populistisia ”ääriliikkeitä”, mikäli kyselyn mutkat suoristavista ja tarkoitushakuisista kysymyksenasetteluista jotain on tulkittavissa. No, toki tutkimuksessa hienoviritteisempiäkin tulkintoja löytyy, mutta pääsanoma on selkeä: me (EVA ja kaltaisensa) olemme yhteiskuntaa rakentava ainesosa ja te, valtaosa suomalaisista, tyhmiä ajopuita, joita kaikenlaiset helppoheikit ohjailevat mennen tullen. Itse kutsuisin tuota asennetta elitistiseksi, ellei sana ”eliittikin” olisi sortumaisillaan pahis-terminologiaan.

 

Populismi on viime aikoina liittynyt seuraan, jossa yhdellä sanalla tai käsitteellä halutaan ilmaista hyvä tai paha, ja typerimmillään asiat henkilöidään hyviksiksi ja pahiksiksi – kunnon James Bond -leffojen tapaan. Muita vastaavia halki-poikki-pinoon -ilmaisuja ovat mm. vapaus, demokratia ja totuus, kaikki erittäin suhteellisia käsitteitä, mutta ne on valjastettu kuvaamaan nykymaailmassa kaikkea mahdollista hyvää. Sitten on tietysti kaikenlaisia pahiksia, kuten Trump, Putin, Al-Assad tai vaikka ISIS, Al-Quaida jne, joiden niskaan on helppo sälyttää maailman pahuus – ja kuitata kaikki ongelmat sillä tavalla suit sait. Lisäksi on tätä orwellilaista newspeakia, jonka tarkoitus on lieventää, kääntää päinvastaiseksi tai hämärtää itse asian sisältö: on "haastetta", "egalitarismia", "kilpalukykyä", "valinnanvapautta", työttömien ”aktivointia”, "yhteistoiminta"neuvotteluja ja palkkojen "tarkistuksia" yms hömppää.

 

Koska olen parantumaton mediakriitikko, sälytän yksinkertaistavan populismin (!!) synnin median niskaan silläkin uhalla, että median kritisointi koetaan nykyään kerettiläiseksi ja vanhanaikaiseksi populismiksi (!!)  – ainakin median useimpien toimijoiden mielestä. En toki vaikkapa ISISin pahuutta kiistä, mutta jopa senkin toiminnalla on syynsä, joka ei mediaa kiinnosta pätkääkään, koska sitä kiinnostaa vain tulipalo, ei palontorjunta, joka on tylsää ja kallista. Villisti roihuava tulipalo sen sijaan on jännää ja ennen kaikkea se on näyttävää ja siksi se myy. Pahoittelen taipumustani liekehtivien vertauskuvien käyttöön, mutta jatkanpa silti populistisella polullani: medialle on paljon tuottoisampaa antaa talon palaa, jopa sytyttää se itse, kuin ehkäistä paloa tai edes tunnistaa sen syttymissyytä.

 

Kaiken kaikkiaan tässä tarinoiden (viis siitä onko niillä totuuspohjaa) kyllästämässä maailmassa EVAn tuore tutkimus rakentaa osaltaan suurta yhteistä satuamme, ehyttä, kokonaista ja särötöntä maailmankuvaa, ja edellyttää meidän kaikkien riemurinnoin yhtyvän siihen, koska se on tie, totuus ja elämä. Ellei populismi-termi olisi kärsinyt täydellistä inflaatiota, nimittäisin tuota elitististä (!) tutkimusta populismiksi.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Oikein hyvä.
Fundamentalismista myös on kysymys. Fundamentalisteilla järkeily loppuu alkuunsa, esimerkiksi koraanin suuraan numero 2, mikä niellään sumeilematta.

Ääriliberalistit ovat talouden ja päätöksenteon suhteen fundamentalisteja. Sitten on kalvinistit, vapaamuurarit ja muut porukat, joita EVA ei tässä luetellut ollenkaan.

Pyydetään, että seuraavassa EVA:n raportissa analysoisivat oman porukkansa, kuinka monta veronkiertäjää ja petkuttajaa sieltä löytyy.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Saattaa olla jopa blogistilta itseltään lainattu, mutta osuva lause: nykytotuus on sitä todempi, mitä paremmin se menee kaupaksi.

Pelko myy, samoin sadut. Siksi nykyään sadutkin ovat totta.

Mitä itse aiheeseen tulee: blogin analyysi EVAn nollatutkimuksesta pitää täysin paikkansa. Aika hämmästyttävän johdattelevia kysymyksiä on esitetty ja vastauksista tehty absurdeja johtopäätöksiä.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Olet oikeassa: lause esiintyy alun perin romaanissani Vapaus, jota voin estottomasti tässä mainostaa. Sen julkaisuaikoihin uskomattomat "ennustukset" ovat käymässä ikävästi toteen, kirja kun kertoo siitä, miten Suomen käy ellei politiikan suuntaa muuteta. Eikä kirjan julkaisusta ole kuin seitsemän vuotta. Eikä politiikan suunta ole muuttunut kuin korkeintaan suoristanut kurssia kohti karikkoa.

Tuota totuus-lausetta taidan olla käyttänyt useinkin kaikenlaisissa kommenteissani.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"...nykytotuus on sitä todempi, mitä paremmin se menee kaupaksi..."

Vaikken muista tätä lausetta ennen nähneeni, olen kyllä tuota ilmiötä miettinyt. Mieleeni on tullut sellainen hypoteesi, että kyse on aivan tietyntyyppisestä markkinahengen laajenemisesta sellaiselle alueelle, jonne se ei kuulu.

Markkinahengen mukaan tavaran hinta on myyjän ja ostajan välinen asia, ja mitä hyvänsä he siitä sopivat, hinta on oikea -- määritelmän mukaan.

Nyt sitten väitteistä on tullut "tavaraa", jota "myydään" ja hinta on se määrä, missä määrin väite "ostetaan". Toisin sanoen markkinahenki on vääntäytynyt sellaiseksi, että väitteen totuusarvo on sen esittäjän ja kuulijakunnan kesken vapaasti sovittavissa. Ilman, että mikään keskuskomitea päättää siitä, onko esimerkiksi ilmastonmuutoksen tapahtuminen tosiasia vai ei.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Tuon EVAlaisen maailmankuvan mukaisesti kaupasta ja kaupankäynniastä on tullut itse tuote.

Todellinen tuote, tavara tai palvelu jne. ovat jääneet sivuosaan kun sen todellisuuden määrittelee nykyisin se, miten jokin tekee kauppansa, sama se mikä, nähtävästi. Monesti on niin, että tuote on liiketoiminnassa vain pakkopulla sitä "pääasiaa", rahallista voittoa tavoitellessa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #10

"Monesti on niin, että tuote on liiketoiminnassa vain pakkopulla sitä "pääasiaa", rahallista voittoa tavoitellessa."

Ilman muuta. Olen tuota toistellut blogikirjoituksissani lukemattomat kerrat. Liiketoiminnassa mahdollisesti syntyvät käyttöarvot ovat pelkkiä sivutuotteita. Ne eivät sinällään kiinnosta yrityksen omistajaa. Eivätkä ne oikeastaan kiinnosta työntekijöitäkään; heitä kiinnostaa vain palkka. Vieraantuminen läpäisee toimintaa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #11

Ja kun omistuksesta on tehty tärkeämpää kuin tuotannosta, niin useimmat omistajat eivät edes tiedä, mitä heidän omistamassaan pörssiyrityksessä tehdään, vai tehdäänkö mitään. Eikä edes kiinnosta tietää.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #12

Omistajat eivät välttämättä edes tiedä, minkä yritysten osakkeita omistavat, koska osakkeiden osto ja myynti on yhä suuremmassa määrin jätetty tietokoneohjelmien tehtäväksi. Nämä puolestaan tekevät myynti- ja ostotoimeksiantoja pelkän teknisen analyysin perusteella piittaamatta siitä, onko osakkeen takana mitään kouraantuntuvaa vai ei. Voi olla, että osake omistetaan vain muutaman minuutin ajan. Yli yön omistamista kutsutaan jo pitkäaikaiseksi omistukseksi.

Yhtä hyvin kauppaa voitaisiin käydä fiktiivisten yritysten osakkeilla -- aina siihen asti, että musiikki lakkaa ja katsotaan, kenelle jäi mustapekka käteen.

Ymmärrän kyllä, että jotkut haluavat tuollaista peliä pelata, mutta en ymmärrä, miksi pelin käänteistä uutisoidaan kansalle monta tuntia päivässä. Eihän tuolla pelillä ole tai pitäisi olla kansalle mitään merkitystä. Yrityksen reaalinen arvo ei riipu siitä, mikä sen osakekurssi on. Arvo ja hinta ovat kaksi eri asiaa, paitsi tietysti nykyään muodissa olevassa taloustieteen versiossa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eikös tuo EVAn tutkimus ole populistinen? Monimutkaisten asioiden yksinkertaistaminen on ollut usein populismin yksi määritelmä.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Sepä se. Tutkimus kompastuu itse kaivamaansa kuoppaan.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Paljon on populismia ja oma etu edellä näyttäis menevän.

Käyttäjän MarkoMjlnirParkkola kuva
Marko Parkkola

Media määrittää onko populismi hyvä vai paha sekä media määrittää ketkä ovat populisteja. Eihän tavan tallaaja osaisi haukkua ketään populistiksi, ellei media sitä hänelle kertoisi. Ja median kritisointi se vasta populistista onkin!

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

”Historioitsija Niall Fergusonin mukaan poliittisen populismin syntyyn liittyy – maasta tai ajankohdasta riippumatta – aina samankaltainen joukko reaalimaailman ilmiöitä. Populismin juurisyy on globalisaatio, josta lähtee liikkeelle viisi taloudellista ja sosiaalista siementä:
– lisääntynyt maahanmuutto,
– kasvaneet tuloerot,
– eliittien korruptio,
– merkittävä talouskriisi ja
– demagogian esiinmarssi.”

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2017/06/eva_r...

Tässäkin nähdään kuinka populismista löydetään syitä, jotka sitä aiheuttavat, ja samoja keinoja populistit itse voivat käyttää.

”Müllerin mielestä avoin korruptiokaan ei usein näytä haittaavan populisteja samalla tavalla kuin perinteisiä poliitikkoja. Populistithan sanovat kyseenalaistenkin keinojen hyödyttävän “meitä”, ei “eliittiä” tai “ulkomaalaisia”. Ja kun “me “ on populistien puheessa yhtä kuin “kansa”, he uskaltava olla etujen ohjaamisessa omille joukoille hämmästyttävän avoimia.”

https://yle.fi/uutiset/3-9452079

Tässä joko populisti tai populismin määrittelijä kusee omille kintuilleen ja toista se vahinko ei haittaa.

” Keskimäärin vähemmän populistisia asenteita taas löytyy muun muassa kokoomusta tai RKP:ta äänestäviltä, johtavassa asemassa olevilta, akateemisesti koulutetuilta ja EU-myönteisiltä. Egalitaristiseen populismiin keskimääräistä taipuvaisempia ovat puoluekannaltaan vasemmistolaiset ja vihreät, ikääntyneemmät väestönosat sekä naiset.”

Kuinka hyvin tuo voi pitää paikkansa, jos vihreisiin kuuluu paljon akateemisesti koulutettuja, vai kuuluuko, vihreisiin keskimääräistä enemmän ei akateemisesti koulutettuja. Voidaanko tuota yleistää tuon perusteella ja mihin suuntaan. Samoin kuin EU-myönteisyyskin on yleisempää vasemmistossa ja vihreissä, niin kuinka tätä ristiriitaista keskimääräisyyttä pitäisi ymmärtää.

Nyt kun näitä populismi käsitteitä on tässä tutkailtu, voi vain miettiä kuka tilasi ja ketä varten tämän tutkimuksen. Minkälaisen käsityksen tämän perusteella saa populismista ja siitä ketkä ovat populisteja. Ja onko populismi aina jonkun vastustamista. Itselleni on tullut sellainen näkemys, että joidenkin asioiden kannattamisessa on paljon populistisia piirteitä. Siinä mielessä, että asioiden läpiviemiseksi ei vastusteta, vaan kannatetaan, väittämällä, että se on välttämätöntä. Mutta ei tuoda esille sitä kenelle se on oikeasti välttämätöntä. Tuodaan vahvasti esille, sitä heidän ainoaa oikeata vaihtoehtoa harhaanjohdetuilla perusteluilla. Esimerkkinä voidaan pitää Kreikan tukipaketteja. Ja siihenhän syyllistyivät hyvin monet tahot, joiden ei pitäisi kuulua populisteihin.

”Eräänä pääsyynä populismin nousuun on perinteisen puoluepolitiikan kriisi. Kuten Müller huomauttaa, puoluepolitiikka tarkoittaa jo nimenä moniarvoisuutta. Yksikään puolue ei edusta koko kansaa, vaan ainoastaan omaa äänestäjäkuntaansa.
Kun populistit sanovat edustavansa ”oikeaa kansaa”, he asettuvat moraalisella argumentilla muiden puolueiden yläpuolelle, ainoaksi oikeaksi vaihtoehdoksi.

Tärkeintä on kuitenkin pitää huolta siitä, että populistien mielipide ei tukahduta kaikkia muita mielipiteitä.

Pelottavaa on se, että monet näyttävät unohtavan, mihin nationalistinen Eurooppa voi pahimmillaan johtaa, ja miksi EU alun perin perustettiin.

Nykyajan populistit ärsyyntyvät vertauksista fasismiin, mutta tosiasiassa monien retoriikka ja toimintatavat muistuttavat hyvin paljon 1930-luvun esikuvia. Eivät kaikki 1930-luvun populistidiktaattorit olleet natseja, mutta kaikki heistä vastustivat moniarvoista demokratiaa.”

https://yle.fi/uutiset/3-9452079

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Tavattoman laadutonta ajattelua tuo "tutkimus". Lähtökohtainen käsitteistö mielipidemarkkinoilta haalittua, ja käyttötapa käsiterealismia, päälleliimaamista. Muotitermeilläkö yritetään päteä?

"Talous" omaa uskonnonkaltaisen legitimaaton, josta johtuen se luo oman laillisuutensa. Nyt se näköjään yhtä luontevasti luo oman "tietellisyytensä".

"Totuus" on tosiaankin tuote tuotteiden joukossa. Kun kaikki on yksityistetty, myös "totuus" on yksityistetty.

Tuotteiden tuote, todellinen tuote, on "raha". Kirjoitin joskus 90-luvulla numeerisuudesta ja rahasta, ja tämä pätkä on sisällytetty "Narkissos-esseisiin" 2001:

""Ainoa mikä kilpailevia talousmagnaatteja yhdistää, on heidän numeerinen ajattelutapansa. He eivät tuota tuotteita, vaan numeroita eli rahaa. He eivät edes puhu tuotteista vaan tuottavuudesta. Ikään kuin koko elinkeinoelämä olisi vain lavaste, jonka olennaisin sisältö on muoto. Siis raha.

----

Nykyinen raha-ajattelumme, joka muuttaa kaiken raha-arvoiksi, toistaa hyvinkin keskiaikaista transsubstantio-oppia. Oikeastaan se on oman aikamme alkemiaa. Tietokoneen piinsiru on meidän viisasten kivemme.

Etupiirejä palvelevat talousopit taas ovat evankeliumeja, joilla vahvat ihmiset legitimoivat ylemmyytensä heikkoihin. Koska talousajattelu on uskonnon perillinen, ei ole kummastelemista siinä miten talous luo oman legitimiteettinsä. Talous nimittäin luo laillisuutensa, se ei noudata olemassaolevia lakeja. Käytännössä vahvoja taloustoimijoita ei saada syytteeseen mistään, eivätkä he tule tuomituiksi, menettelivätpä miten epäreilusti tahansa. ""

http://narkissos-esseet.net/talous.html

Andras Lahdelma

[Teknisluontoinen ilmoitus aiheen vierestä:] Oikkonen, yritin kerran kirjoittaa sinulle sähköpostia ihan sillä mielellä, että mitä kuuluu, ja huomasin, että osoitteesi on muuttunut, varmaan samalla, kun esseiden paikka verkossa muuttui myös. Minulle voi edelleen kirjoittaa samaan osoitteeseen (andras.lahdelma@mail.com), oli aihetta tai ei.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Tervehdys, Andras! Todellakin, vaihdettiin operaattoria, ja siinä yhteydessä hankin esseille oman domainin, ihan vain vakiinnuttaakseni niille osoitteen. Ajattelin vielä siinä vaiheessa jotenkin enemmänkin työstää valikoimia, ja ehkä kirjoitella siihen tyyliin sopivia uusia juttuja, mutta vuodet ja väsy painavat päälle. Palailen kuulumisiin sähköpostitse.

Se mitä tuossa yllä yritän Janne Kuuselle & co sanoa lienee se, että vaikka vuodet ovat kuluneet, minun silmissäni näyttää yhä selvemmin siltä ettemme ole juuri yhteiskunnallisessa keskustelussa menneet eteenpäin. Sisällöt eivät ole viisaampia, ehkä päinvastoin -- vaikka esimerkiksi tämän palstan ylläpitäjät ovat tehneet paljon työtä luodakseen leimallisesti asiallisemman näköisen ja tietyllä tavalla arvovaltaisemman keskustelualustan.

Sisällöissä on ehkä korkeintaan tapahtunut samanlaista ulkoista, näennäistä kehitystä. Esimerkiksi "faktojen" ja "perustelujen" perään huudetaan, mutta tosiasiaksi jää, ettei kukaan koskaan ole muuttanut eikä tule muuttamaan kantojaan yhdenkään faktan tai perustelun vaikutuksesta. Ne toimivat vain vallitsevien mielipiderintamien yhä "pätevimpinä" sementoijina.

Ja samaan aikaan yhteiskunnassa tämä niin sanottu "poliittinen korrektius" koko ajan vahvistaa otettaan. Ajatuminen totalitarismiin -- ilmianto- ja irtisanoutumiskulttuuriin -- on tosiasia. Kohta ei ole enää sitä yhteiskunnan lokeroa, ei lohkoa, jonka sisällä ei suoritettaisi puhdistuksia. -- Jopa perussuomalaiset sortuivat hetikohta jytkyn jälkeen sisäisiin puhdistuksiin, samoin tämän keskustelupalstan parhaat kirjoittajat on muutaman vuoden kuluessa ilmeisesti savustettu ulos. -- Ja päivan uutiset kertovat kuinka poliisin sisällä nyt jahdataan "rasisteja".

Yksi näennäisen faktisuuden ja asiaperustelemisen ilmentymä on, että eri intressipiirit teettävät "tutkimuksia" -- joilla ei todellakaan sitten ole muuta kuin tietynlaisen "tieteellä" auktorisoidun keskustelupuheenvuoron rooli. Jos tutkimuksen avainkäsite on "populismi", pitäisikö itkeä vai nauraa? Ikään kuin päiväperhosia naulattaisiin seinään merkkaamaan pisteitä kyseenalaisissa koordinaatistoissa.

Kirjoitin jokunen päivä sitten vihreän liikkeen historiasta, ja tuossa yhteydessä palasivat mieleeni kylmän sodan ajat, jolloin kilpavarustelukierteeseen ajautuneet suurvallat räjäyttelivät koemielessä vuoronperään aina vain vahvempia ydinlatauksia. Noiden aikojen tragedia oli se, etteivät poliitikot piitanneet maailman pätevimpien tiedemiesten "perusteluista" mitään. Siinä suhteessa mikään ei tunnu edes pitkässä juoksussa muuttuneen -- poliittiset kiihkoilijat tänäkään päivänä eivät välitä mitään mistään mikä ei heidän ikiomaan ideologiaansa ja agendaansa sovi.

Ja päinvastoin -- nyt sitten "tiedekin" on arkipäiväistetty, banalisoitu palvelemaan jotakin poliittista tai talousideologiaa. Ei ole sitä tahoa joka ei kaikissa mahdollisissa asiayhteyksissä pystyisi esittämään tukun viittauksiin joukkoon "tutkimuksia" jotka mukamas tukevat kulloistakin kannanottoa.

En tiedä voiko asialle tehdä muuta kuin todeta tilanteen ääneen. Kukaan tuskin sitäkään kuuntelee tai jää miettimään. Yhteiskunnallinen keskustelu on jokseenkin sataprosenttista ohipuhumista, paitsi silloin kun halutaan osua -- ja silloin on nykyään kyse juuri jostakin "puhdistuksesta".

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #18

Sen verran läheltä olen katsellut suomalaisen tutkimuksen tilaa, että voin luonnehtia sitä melkein läpeensä korruptoituneeksi. Hyvin yksinkertaista: yleensä tutkimuksen tilaaja tai rahoittaja hyväksyy vain ennalta määrittelemänsä tutkimustuloksen. Jos kaikesta huolimatta tulos on päinvastainen, se jätetään kylmästi julkistamatta.

Katalinta on se, että jopa Suomen yliopistoissa, joita on perinteisesti pidetty riippumattoman tutkimuksen tyyssijoina, tutkijat joutuvat käyttämään joskus jopa valtaosan työajastaan rahoituksen hankkimiseen. Ja rahoittajat edellyttävät tuloksilta mitä milloinkin. Kyynisimmät tutkijat liittävät jo rahoitushakemuksiinsa tulevan tuloksen tai vähintään sen suuntaviivat.

Ovela tutkija kykenee toisinaan ohittamaan rahoittajakarikot, joten toki pätevääkin tutkimusta tehdään, mutta parin viime vuosikymmenen aikana olen menettänyt luottamukseni melkein kaikkeen suomalaiseen tutkimukseen – tapahtui se iltapäivälehtien lukijagallupina tai yliopistotutkimuksena. Tai millä tahansa tavalla siltä väliltä.

UIlkomaisista tutkimuksista ja varsinkin niiden tulosten uutisoinnista puhumattakaan.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #19

Se että rahoittajat käytännössä sanelevat tutkimuksen raamit ja tuloksen on yksi puoli asiasta. Toinen on se että yliopistoissa on sisäistetty "poliittisen korrektiuden" paine tajuamatta miten ideologisesta tunnustuksellisuudesta on kyse.

Tälläkin palstalla vielä jokin aika sitten kirjoitellut Jukka Hankamäki on omalla blogipalstallaan julkaissut tekstin nimeltä "Monikulttuuri-ideologian propagointi aloitetaan yliopistojen pääsykokeissa" josta saa varsin lohduttoman kuvan siitä miten jo valintavaiheessa pääsykoekirjat karsivat tietyistä asioista kriittisesti ajattelevat pyrkijät pois.

Hankamäki väitteli toisen tohtorinhattunsa sosiaalipsykologiasta, aiheena G H Mead, ja hänen väitöskirjassaan on runsas kattaus sitä "minuuden" ja "identiteettien" ongelmatiikkaa jonka hallitseminen esimerkiksi elokuvatekijälle olisi "peruskauraa". (Mm. mielenkiintoinen Zizek-jakso.) -- Uusi Suomi poisti taannoin täältä Hankamäen islam-kritiikin "asiattomana", mikä maan parhaaseen asiantuntemukseen suhteutettuna sensuuritoimena lienee jo jonkinlainen poliittisen korrektiuden suomenennätys.

"Poliittinen korrektius" on syöpä. Se itää ja kasvaa kun "suurta yhteistä valhetta tunnustetaan", ja niin "talouden" opit kuin "monikultturismin" ideologiat ovat todella pelkkää raakaa etujen tavoittelua tai suuren yhteisen valheen tarvitsemaa tunnustuksellista vahvistusvinoumaa.

Toimituksen poiminnat