*

1984MeniJo

Valinnanvapaus on stiiknafuulia

  • Uuskieli
    Uuskieli
  • Keisarin vaatteet
    Keisarin vaatteet
  • Orwell
    Orwell

Stiiknafuulia on sanakirjan mukaan mielikuvituksellinen (mahtipontinen) mitään merkitsemätön sana, esim. poliittiset stiiknafuuliat.

 

Stiiknafuulia on sukua keisarin uusille vaatteille ja Orwellin dystopiaromaanin 1984 kauhukuvalle newspeakista eli uuskielestä, jossa esim. keskitysleiriä kutsutaan riemuleiriksi, sotaa rauhaksi, hyökkäystä puolustukseksi jne.

 

Edes jonkun näistä ilmiöistä kuvittelisi olevan tuttu jokaiselle, mutta ilmeisesti ei, sillä valinnanvapauteen suhtaudutaan yleisesti aivan tosissaan – ikään kuin se tarkoittaisi mitä sanoo. Sillä nimellä näitä keisarin vaatteita kuitenkin kutsutaan ihan arvovaltaisenakin pidetyissä yhteyksissä ja mediassa, jopa poliittisessa oppositiossa, mikä hämmentävintä. Huomio kiinnittyy valinnanvapaus-sanan nurinkuriseen käyttöön samalla kun tiedetään, että kyse on aivan muusta: julkisten palvelujen yhtiöittämisestä, kilpailuttamisesta ja tulonsiirrosta suomalaisilta veronmaksajilta yksityiselle bisnekselle – merkittävältä osin myös ulkomaisille osakkeenomistajille talouskiertomme ulkopuolelle ja ulottumattomiin.

 

Alkuperäisenä tarkoituksena on ehkä ollutkin jonkun kansanosan vapaus valita yksityisen tai julkisen palvelun välillä, ja hankkeen asianajajat vetoavat jatkuvasti siihen, että kysyttäessä valtaosa suomalaisista haluaa valinnanvapautta. Taatusti haluaakin, kukapa vastustaisi vapautta sinällään – vastakohtana kahlehdinnalle. Mutta oikea kysymys kuuluukin, tarkoitetaanko silloin vapautta, kun puhutaan vapaudesta ja valintaa silloin kun puhutaan valinnasta. Vai onko ”valinnanvapaus” stiiknafuuliaa?

 

Sote-käsittelyn edetessä kaikkea hankkeeseen liittyvää on alettu kutsua ”valinnanvapaudeksi”, vaikka tiedetään, että tavoite on pääosin ideologinen: sen myötä sosialismia aatesyistä karttavat voisivat valita huokean yksityisen palvelun huokean julkisen sijaan, jotta heille tulisi siitä parempi mieli – siitä huolimatta että tuo yksityinen tekisi bisnestään verovaroilla, miltä seikalta on vapaus valita silmien sulkeminen. Mutta marssiiko se ideologia, jonka mukaan julkinen palvelu on aina hidasta ja jähmeää sosialismia, ja yksityinen ja sääntelemätön aina ketterää markkinataloutta, silloin voitonparaatiaan, kun sosialismi verovarojen muodossa on työntänyt rahansa myös yksityiseen bisnekseen?

 

Suurin osa yrityksistä, varsinkin pörssiyhtiöt tavoittelevat merkittävästi enemmän tuloja kuin menoja, toisin kuin julkinen toiminta, jonka tarkoitus on saada aikaan muuta kuin rahaa. Rahallinen voitto omistajille on itse asiassa osakeyhtiölain 5 § mukaan yrityksen (ainoa) tarkoitus – eivät suinkaan todelliset aikaansaannokset. Huomattava määrä verovaroja tulee tuon ”valinnanvapauden” myötä valumaan yritysten ylimääräisiin tuloihin eli voittoihin. Kilpailussa menestyminen ja samanaikainen voiton maksimoiminen yhtiöissä saavutetaan sen menoja karsimalla: palkkoja ”tarkistamalla” (newspeak) ja/tai työn laatua ”kohentamalla” (newspeak) mutta myös toimintaa rationalisoimalla ja ketteröittämällä, kunhan samalla huolehditaan siitä, että julkisten palvelujen resurssit vähenevät: julkiset palvelut toimivat tietysti sitä huonommin, mitä enemmän niiltä leikataan, ja niiden toimimattomuudesta yksityinen bisnes saa tepsivän valttikortin. Sen takeina, leikkureina, toimivat näiden yritysten etuja ajavat poliitikot eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa, ja pian yritysten poliittisiin keinovalikoimiin liittyy myös maakuntahallinto – se himmelin lisähärpäke, jonka avulla hallintohimmeleitä väitetään karsittavan ja kevennettävän. Vai ovatko ”karsiminen” ja ”keventäminenkin” orwellilaista uuskieltä? Siltä se vahvasti vaikuttaa.

 

Tietenkin on niin, että useimmat pienyritykset ja aika suuri osa keskisuuristakin toimii vastoin osakeyhtiölakia: niiden tarkoitus onkin vain tuottaa hyödykkeitä tai palveluja kansalaisille ja elättää työntekijänsä, joihin myös niiden omistajat lukevat itsensä. Sote-aloilla tällaisia yrityksiä käytetään nytkin julkisen puolen alihankkijoina, eikä ongelmaa tällöin ole. Mutta silloin kun toimitaan lain mukaan, ja verovaroilla tavoitellaan ensisijaisesti rahallista voittoa, syntyy ristiriita markkinatalouden perusajatuksen kanssa. Siitä kuvittelisi oikeaoppisen markkinatalouden nimiin vannovien älähtävän, mutta toistaiseksi siltä suunnalta ei ole kuulunut mitään. Kuuluneeko tästedeskään?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Sote-valinnanvapaus ideologiaa ajavat samat poliittisen omaetu bisneksen ammattilaiset kuin syöttötariffi/takuuhinnan tuulisähkölle aikaansaaneet tahot.

Bisneksen pyörittäminen voitollisesti julkisilla varoilla omaa etua saadakseen on tehty jo liian helpoksi. Poliittinen enemmistö muuttaa lain tulkinnan ja tieteelliset faktat oman edun mukaisiksi saadakseen julkista rahaa oman bisneksen käyttöön. (sähköntuotanto tuulivoimalla, paskalaki, Biopolttoaineiden jalostusprosessia kehittävä Chempolis, ja vielä Sote)

Perusongelma on tässä, on vaan niin paljon helpompaa väitellä elämänkaasusta CO2, ja ilmastonmuutoksesta:

http://www.worldometers.info/world-population/

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Jos elinkeinotukien viidakko karsittaisiin järkevällä tavalla, valtion ei tarvitsisi enää velkaantua ja se voisi keskittyä olennaiseen leikkaamatta siitä senttiääkään.

Vaikka voisivat valtio ja kunnat nytkin keskittyä olennaiseen rahan sijasta.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Tällä hetkellä yksityisillä asemilla on juuri sen verran lääkäreitä kuin on potilaita. Mutta kun me tautiset ryntäämme suurin joukoin sinne, niin kuin käy?

Yksityinen palkkaa tietysti uusia lääkäreitä, eikö niin. Mutta mistä niitä ottaa? Siellä sitten törmäämme niihin samoihin lääkäreihin joiden kanssa tappelimme kunnallisella puolella. Missä se valinnanvapaus sitten on?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Nyt jos vakavat ja krooniset sairaudet jätetään markkinavoimien haltuun, mitä tapahtuu kun vakuutukset ei enää kata kuluja ja rahaa ei ole käytössä kalliin hoidon maksamiseen. Markkinavoima ei toimi lääkärin etiikalla.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Lääkärin etiikka ja markkinavoimat ovat ristiriidassa sote-sotkussa, yksityinen bisnes haluaa tehdä voittoa omistajilleen mahdollisimman paljon ja yhteiskunnan velvollisuus on antaa kansalaisille verovaroilla tasapuolinen terveydenhuolto.

"Lääkärin tulee kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, oikeudenmukaisesti ja syrjimättä."

"Lääkärin tulee hoitaa potilasta tämän avuntarpeen mukaan ja asettaa palkkionsa suoritetun työn perusteella. Lääkäri ei saa tavoitella perusteetonta aineellista etua."

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos kirjoituksesta!

Valinnanvapaus on keksitty perusteluksi sote-palveluiden parantamiseen.

Tavoitteena on maakuntahallinto, joka on EU:ssa käytössä.

Maakuntahallinnossa se demokratia, joka menetettiin EU:lle, "palautetaan" kansalle.

Mutta (sitaatti kotisivultani):
"Kuntademokratia katoaa, jolloin tilalle tulee näennäisdemokratia, joka tarkoittaa ulkomaalaisten palveluidentarjoajien (lue: saalistajien) sote-laskujen kumileimasinta."

http://jormajaakkola.fi/Sote%20maakuntamalliin

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ihmettelen, kuinka kauan kansalaiset jaksavat elää tuossa valheessa, jota meille syötetään.

Toisaalta, sen verran on maailmaa tullut tahkotuksi että on käynyt selväksi ihmiskunnan valtaosan haluavan elää mieluummin valheessa kuin kokea karun totuuden. Satumaailmassa lillumisen ongelma on se, että sellainen muuttuu muka-todellisuudeksi, ja todellisuus muuttuu näille ihmisille valheeksi. Ja sellainen olotila jos mikä antaa markkinamiehille täydelliset aseet hyväksikäyttöön.

On antanut jo.

Toimituksen poiminnat