*

1984MeniJo

Suomalainen media ja vallan nuoleskelu

  • näin...
    näin...
  • ...vai näin?
    ...vai näin?

On ollut sietämätöntä katsella, miten vallan vahtikoira on Suomessa muutaman viime vuoden ja vuosikymmenen aikana alentanut itsensä vallan seurakoiraksi. Olen yrittänyt löytää syitä poliittisen journalismin rappiotilaan, ja uumoilen, että kaupallisen valtamedian osalta kyse on rahasta tilanteessa, jossa viestimet kilpailevat toisiaan ja itseään kuoliaiksi. Niillä lienee hysteerinen tarve osoittaa vallan linnakkeille salonkikelpoisuuttaan, ja siitä syystä valtiaat – joihin voi laskea hallitusvallan lisäksi maan todellisen valtiaan: talouseliitin – saavat nukkua yönsä rauhassa täysin riippumatta siitä, mitä ovat päivällä tehneet.

 

Kaupallisen median kohdalla tuon saamattomuuden voi jotenkin ymmärtää vaikka ei missään tapauksessa hyväksyä. Se varoo – edelleen hysteerisesti – suututtamasta ketään sellaista, joka kiinnostaa rahoittajaa, mainostajaa, toisin sanoen mainonnalle alttiita kansalaisia – siihen kriittisesti tai välinpitämättömästi suhtautuvien suuttumuksesta ei taida olla niin väliä. Tuloksena on enimmäkseen latteaa höttöä, josta perusteellinen tutkiva journalismi, saati vallan vahtikoiruus, pysyttelee loitolla. Poikkeuksiakin on, mutta ne ikävällä tavalla vain vahvistavat säännön.

 

Yleisradion kohdalla ymmärtämys sen velttouteen suhteessa poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin on joutunut kovalle koetukselle. Yleisradion päättäjien ajatuksenjuoksua voi ehkä jotenkin hahmottaa, vaikka sitä ei voi hyväksyä edes sen vertaa kuin kaupallisen median kohdalla. Ylessä luultavasti ajatellaan samoin kuin kaupallisessa mediassa: raha puhuu – sen annetaan puhua. Ja raha merkitsee Ylen tapauksessa Suomen kansaa, jota pitäisi miellyttää niin, ettei se suuttuisi. Mutta käsitys ”kansasta” on Ylessä yhtä stereotyyppinen, kapea ja oikaistu kuin markkinoinnissa – kansa kuvitellaan yhtenäiseksi ja yksimieliseksi joukkioksi, ja toiminta sovelletaan sen harhan mukaiseksi, että milloin miljoona, milloin satatuhatta, tuhat, tai joskus jopa pari-kolme ihmistä tarkoittaa ”Suomen kansaa”. Suomessa on kuitenkin yli viisi miljoonaa yksilöä, mikä näkyy markkinahenkisiltä valtiailta ja medialtakin kokonaan unohtuneen.

 

Kummassakin tapauksessa kaupallinen ajattelu syrjäyttää itse sisällön ja journalismin ytimen: totuuden esilletuonnin. Totuus kerrotaan sellaisena ja siten rajattuna tai väritettynä, jollaisena se kuvitellaan miellyttävän sitä tärkeänä katsottua osaa maksajista. Kertomatta myös jätetään paljon tietoa, jonka pelätään ravistelevan kansan oletettua yhtenäisyyttä.

 

Olen ilmeisesti niin vanhanaikainen kansalainen, etten tule koskaan hyväksymään yleisön kosiskelun nousemista mediassa tärkeämmäksi kuin tosiasiat ja totuus, vaikka ne eivät maksavaa yleisöä miellyttäisikään. Siksi johtopäätös on ahdistava: maassamme (ja epäilemättä muuallakin) elää suunnaton määrä ihmisiä, jotka haluavat mieluummin, että heille valehdellaan kuin puhutaan totta varsinkin, kun totuus sellaisenaan ei satu miellyttämään. Saman johtopäätöksen – tietäen tai tiedostamattaan – ovat tehneet kauppiaat ja markkinoitsijat, ja heidän vanavedessään poliitikot ja muut vallanpitäjät, erityisesti talouseliitti.

 

Koska tänään mainonta sekä sen johdannaiset ja seuraukset valtaavat arjestamme niin totalitaarisen lohkon ja riistävät aistimuksistamme jo leijonanosan, voi ajan henkeä hyvällä syyllä kutsua fiktioksi. Vaatii ankaria ponnisteluja nähdä tuon fiktiomuurin yli ja hälventää todellisuutta hämärtävää sumuverhoa silmien edestä varsinkin, kun media ei siinä auta kuin satunnaisesti, enemmänkin päin vastoin. Heittäytyminen mukavaan satumaailmaan on tehty niin houkuttelevaksi, että vastenmielistä ponnistelua mieluummin moni jää sinne lillumaan – jopa tietäen sen kaiken harhaksi ja siihen liittyvän taloudellisen (ja henkisen) hyväksikäytön.

 

Kaupallinen media hyödyntää meitä siten, ettemme voi siihen kovinkaan helposti vaikuttaa, sillä sen voitot näkyvät rahassa ja menevät omistajille, usein ulkomaille. Ja omistajan sana puhuu. Yleisradion ”voitto” on sen sijaan henkistä laatua, paljon rahaa arvokkaampaa, ja sekin menee omistajille – koko Suomen kansalle, meille. Tuon voiton takaamiseksi ja jalostamiseksi meidän pitäisi tehdä kaikkemme. Ensimmäisenä olisi murrettava kaupallinen ajattelu yhteisesti omistamamme Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnassa ja palautettava se perustehtävänsä äärelle: vallan vahtikoiraksi.

 

Miksei suomalaisessa mediassa poliitikkoja panna vastuuseen kuten sivistysmaissa tehdään? Tässä hyvä esimerkki siitä, miten laadukkaassa journalismissa toimitaan (=saadaan toimia) suomalaisen poliitikon edessä:

 

https://www.youtube.com/watch?v=2tqn9BrpEkA

 

Vai pitääkö haastattelijan olla ulkomaalainen, ettei haastateltava uhkaa marssia ulos studiosta heti kun toimittaja esittää epämiellyttävän kysymyksen:

 

https://www.youtube.com/watch?v=wb5vwG4eaNg

 

Mikseivät suomalaiset vallankäyttäjät joudu vastaamaan tekemisistään mediassa? Onko Suomen löperö media hemmotellut heidät pilalle ja tehnyt heistä tuittuilevia pikku prinssejä, prinsessoja ja draamakuningattaria?

 

PS. Tämä kirjoitus ei ole syytös niitä lukuisia toimittajia kohtaan, jotka tekevät parhaansa riippumattoman journalismin ja ajattelun eteen, mutta joiden työn kunniakkaalle suorittamiselle asetetaan jatkuvia esteitä maan ahtaassa mediailmapiirissä. Heidän sijaansa syytetyn penkille kuuluvat ne, jotka noista esteistä ovat vastuussa, keitä he milloinkin ovatkaan ja mistä syistä he milloinkin niin toimivat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

28Suosittele

28 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

Todella syvällinen ja hyvä analyysi median nykytilasta. Olen itse pohdiskellut samoja asioita ja tullut kanssasi jotakuinkin samaan loppupäätelmään. Olen ollut viimeisen parin vuoden aikana todella pettynyt YLE:n uutis-ja ajankohtaistoimitukseen, vaikka täytyy samalla myöntää, että ne sijoittuvat vieläkin mediakentässämme kärkipäähän. Liekö se kärki sitten kovasti tylsynyt...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Näinhän tuo on. Kun Ruotsista tuli hallitsemattomasti 30 000 "pakolaista", niin asia oli kutakuinkin ok., eikä Ruotsin valtio (aivan selkeästi yhteistyössä hallituksemme kanssa) järjestäessään jotosta käynyt ainakaan hybridisotaa Suomea vastaan. Nyt kun Venäjä dumppaa muutamia satoja "pakolaisia" mm. erinäisistä suurvaltapoliittisista syistä työttömiksi jääneitä vierastyöläisiään Lapin rajaylityspaikkojen kautta, niin se käykin hybridisotaa Suomea vastaan, testaa toimintakykyämme jne..

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Aika merkillinen kuvitelma tuo, että Ruotsi olisi "ulkomaa" samassa mielessä kuin Venäjä. Ei tietenkään ole, sitä EU ja Schengen juuri merkitsevät.

Ei Venäjä käy hybridisotaa jotakin "Suomea" vastaan vaan Euroopan unionia.

Käyttäjän rover kuva
Veikko Virta

Me monet epätäydelliset ihmiset, olemme joutuneet hyväksymään sen, että totuuksia on enemmän kuin yksi.
On jotenki suuremmoista, että Janne on löytänyt absoluuttisen totuuden. Tämä innostanee myös meitä muita totuuden etsijöitä vai oliko ajatus, että me kaikki kannattaisimme Jannen totuutta?

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Kiitos kommentista, Veikko V.

En kylläkään hahmota, mistä oikein puhut.

Omasta mielestäni nimittäin kritisoin voimakkaasti mediassa vallitsevaa yhtä totuutta. Mutta oletin että lukija käsittää sanomattakin, että totuus on suhteellinen.

Nykyään se on tosin sitä todempi mitä paremmin se menee kaupaksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Mikä on totuus?
Onko totuuksia vain yksi?
Vai onko niitä monta?
Jos on yksi totuus, niin voiko olla myös toinen, erilainen totuus?

Vai olisiko niin ettei totuutta ole, tai sitä ei ole ainakaan löydety?

Totuus on kuin joku jumaluus,
jota kukaan ei ole nähnyt
mutta jonka jokainen osaa mielessään kuvitella
ja siksi jokaisen ihmisen totuus poikkeaa vähän tai enemmän muiden totuuksista,

Vai onko niin ettei totuutta ole, kaikki totuudet ovat vain kuvitelmaa.

Joka tapauksessa, päättäjiä pitäisi arvostella lujasti, sillä ne ovat tehneet tyhmyyksiä ja tekevät koko ajan lisää.

Myös politikkojen arvostelijoita pitää arvostella, eli mediaa. Blogisti on siinä asiassa ihan hyvällä asialla, sillä arvostelijat ovat usein väärässä, he ovat kritiikissään liian löysiä, tai liian ankaria ja arvostelevat vääriä asioita.

Politikkojen ja politikkoja arvostelevien arvostelijoiden, (kuten blogisti), arvostelijat suuntaavat arvostelunsa väärin, arvostelevat asioita joilla ei ole merkitystä ja jättävät tärkeät asiat arvostelematta.

Ei tämä arvostelijoiden arvosteleminenkaan kovin helppoa ole, tämäkin voi mennä ihan pieleen.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Ajatuksia herättävä kirjoitus, Janne Kuusi. Olen aivan samaa mieltä, että median tekeminen voisi olla parempaa. Missään se ei ole täydellistä, ei myöskään Suomessa.

Mainitset tekstissäsi sanat tosiasiat ja totuus, jotka nähdäksesi jäävät yleisön kosiskelun varjoon. Koska tämä jää vähän ilmaan, voisitko täsmentää tätä jollain tavalla? Onko jokin tärkeä asiakokonaisuus tai näkökulma, joka jää kertomatta?

Mediassa työskentelevien toimittajien työtä täydentää tänä päivänä erinomaisella tavalla yleisön tekeminen, kuten tämäkin bloggaus osoittaa.

Terävästi havainnoivat kansalaiset ovat tämän päivän "skuuppaajia", eli uutisten kertojia siinä missä toimittajatkin. Tietoa saadaan uusia kanavia pitkin, mikä asettaa uusia vaatimuksia lähdekritiikille, mutta otaksun, että aika harva loppujen lopuksi ihan puppua uskoo.

PS. Kiitos noista Youtube-linkeistä. Kiinnostavia haastattelupätkiä!

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Kiitos kommentista, Markku H.

Totuudesta ja sen suhteellisuudesta onkin tuossa ylempänä pientä polemiikkia, ja ymmärrän nyt myös sen, että käsitettä olisi pitänyt avata jo kantatekstissä.

Kun puhutaan tosiasioista, sellaisesta mitä tapahtuu, ei tietenkään voi kuvitella että siitä kertominen olisi objektiivisesti täydellistä, vaan kyse on aina valikoinnista. Mutta on paljon sitä fiktiivistä "totuutta", kuvitelmaa, haavetta ja uskoa, jotka kerrotaan totuutena. Viime aikoinahan on nähty viljalti perättömiä uutisia, joiden tarkoitus on vahvistaa joidenkin uskoa asiaansa ja täydellistää heidän maailmankuvaansa fiktion avulla.

Mutta absoluuttisen totuuden ja uskon välinen raja on veteen piirretty. Siksi valtamediassakin tuo valikoiva kerronta on nähdäkseni johtanut uskon ylläpitämiseen. Puhutaan vaikkapa taloudesta, se on monessa yhteydessä katsottu pysyvän koossa uskon avulla. Markkinat reagoivat, suuttuvat tai ovat tyytyväisiä – ikään kuin kyseessä olisi jonkinlainen inhimillinen olio. Ei ole. Kyse on ihmisten (joita nykyään kuluttajiksi kutsutaan) uskosta talouteen, joka rapautuessaan rapauttaa myös markkinat. Koska talous katsotaan nykyään niin merkittäväksi elämän osa-alueeksi että sen kautta tarkastellaan lähes kaikkea, myös valtamedia on kritiikittä yhtynyt tuohon taloususkontoon, ja saarnaa sitä nyt kuin yhdestä suusta talousvaltiaiden kanssa. Tällöin talouden fiktio- ja uskontoluonteesta ei pukahdeta, vaan esim raha esitetään totena, vaikka hyvin tiedetään että se on vain vaihdon väline. Todellisuus piilee aikaansaannoksissa, mitä raha ei ole.

Toinen esimerkki: valtamedia ajaa Suomea länsimaiseen arvoyhteisöön monin tavoin, niin talouden, kulttuurin kuin sotilaallisen puolustuksen suhteen. Hanke edellyttää totuuden käsittelyä kauniisti sanottuna valikoivasti. Toisin sanoen, kun viestimellä on jokin päämäärä, jota se ajaa, sen on kerrottava totuudesta vain agendaan sopivat osat ja hyljeksittävä niitä sopimattomia. Toki useimmat median edustajat kiistävät tämän, mutta vain mediaa seuraamalla asia käy selville kenelle hyvänsä.

Totuus on niin laaja aihe, että siitä saisi kirjoitettua monta kirjaa, joten tässä yhteydessä on tyydyttävä vain noihin esimerkkeihin.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kirjoitat mm näin; "Olen ilmeisesti niin vanhanaikainen kansalainen, etten tule koskaan hyväksymään yleisön kosiskelun nousemista mediassa tärkeämmäksi kuin tosiasiat ja totuus, vaikka ne eivät maksavaa yleisöä miellyttäisikään."

Mitä ilmeisimmin kuulun samaan seuraan. En kerta kaikkiaan ymmärrä YLEn uutisoinnin ja useita ajankohtaisohjelmien antia. Miksi ne ovat omissa silmissäni toimittajan aatemaailman sävyttämiä, eikä pohjaudu perusteelliseen tausta-aineiston esiin tuomiseen. Lehtien uutisointeihin olen jokseenkin aina suhtautunut varauksella. YLEn pitäisi kuitenkin noudattaa tosiasioihin perustuvaa tuotantoa joka suhteessa, eikä koskiskella osaa kansalaisista heitä miellyttäen. Miksi pakkoveroa maksamme. jos emme saa sille vastinetta?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Olen edelleen sitä mieltä, että Suomessa tehdään pääosin korkeatasoista ja itseään korjaavaa journalismia, mutta on hyvin muodikasta olla siihen journalismiin epämääräisen pettynyt. Ainahan korjattavaa piisaa, mutta ongelma on pikemminkin muuttuneet odotukset: Kaikkea pitää saada nopeasti ja kaikki vaikuttaa epäilyttävältä, sillä elämme kummallisen levottomuuden, huolen ja informaatiomyrskyn aikaa. Myös informaatiointressien.

Yksi heikko kirjoitus leimaa hektisessa menossa koko lehden kuten yksi heikko ateria ravintolan. Tyypillinen tämän ilmiön lopputulema on, että esimerkiksi Hesaria pidetään sekä liian vasemmistolaisena että liian oikeistolaisena, riippuu kuka on lukenut millaisenkin jutun.

Pidän tätä kaikkea huolestuttavana, sillä lehdistöä myös yritetään repiä, ja se on jonkinlaisen kaoottisen yhteiskunnan porstua, josta pääsee seuraavaksi kurkistelemaan pimeisiin komeroihin.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Vertaa Yle:n ja HS:n 2008 tehdyn vaalirahasotkun (n. miljoonan arvosta vaalituki-epäselvyyksiä) ja nykyisen sidosryhmien monopoli, jolla rahastetaan maahanmuutolla hyvinvoinnin kustannuksella , joka on 1,5 miljardia! vuodessa. Ei ongelmat katoaa, jos niitä pimittää vaan ne patoutuvat. Jos ei ole vastuutta politiikoissa niin se siirtyy kansaan ja kaikki alkaa "vetää välistä" laittomasti , koska se on "kansan tapa". Kuka hitossa hyötyy sellaisesta?

Jouralismin eettisyys on koskematon asia - se edistää kritiikkiä, joka taas edistää parannusta menetelmistä, joka taas edistää kehitystä ja ylläpitää talouskasvua.

Nykyinen käyttömalli vahvistaa sitä, että paisutetaan ongelmat ennen virallista sortumista , kuten supernovan aikana. Pitää ymmärtää, ettei Yle on ongelmana, vaan paska ja vastuuton johtaajakulttuuri hallituksessa, yritysmaailmassa. Jo se, että joku huijariyritys kuin Jurase Park Oy voi nousta julkisesti esiin vahistaa asian, että ei ole ollenkaan valvonta mistään.

Tarvitaan investointeja madiataloihin, jotta aitoa journalismia tehdään. Nyt sinusta ehkä tuntuu , että media käyttäytyy hyvin, mutta 5v päästä kun asioiden oikea laita tulee julki tulet huomaamaan kaikki suhteisiin perustuvat salaiset sopimukset mitä ollaan tehty Bonnnier Oy:n (Mtv3) ja YLE:n kanssa.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Mihin oikein perustat väitteesi, siis muuhun kuin mutuun? Esimerkiksi Jurase Parkista on tehty todella korkeatasoista tutkivaa journalismia : http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vantaan-ju...

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev Vastaus kommenttiin #36

Tollainen firma ei pitäisi olla edes alkuvaiheessa pystyssä, puhumattakaan että se olisi jo tossa tilassa ja manostaa vapaasti myös US-palvelussa! Yrittäjyys pitäisi perustua valvontaan eikä taparikollisuuteen kuten senttihuuhtokauppa ja vastaavat.

Ja missä on Suomen Kuvalehti tutkimassa Suomen rakennekorruptiota tällä hetkellä? En halua, että meitä nuoria syytetään siitä, että jotkut puupää johtajat ovat keinotelleet 2000-luvulla yli 12 miljardia valtiokassasta pois.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Itsekin muistan, kuinka tinkimättömän kriittisesti varsinkin Yle ja HS tarkastelivat Kekkosen poliittisia valintoja vuosina 1972–81, ja Brezhneviähän noina aikoina kohdeltiin kuin ketä tahansa BBC:n Hard Talkissa. Kyllä alas on vajottu näin 2010-luvulla.

Vai...

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi
Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Vuorelan viesti on ilmeisesti se, että koska 70-luvun journalismikin oli kritiikitöntä, niin turha vaatia että sen pitäisi jotenkin muuttua.

Kuusi mainitsee blogissaan ja kommenteissaan jo useampiakin teemoja, joihin tänä päivänä suhtaudutaan mediassa ihan yhtä kritiikittömästi kuin Kekkoseen ja Brezhneviin aikoinaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Varmasti juuri niin, eihän Vuorela suinkaan ole tarttunut blogin aloituslauseeseen: "On ollut sietämätöntä katsella, miten vallan vahtikoira on Suomessa muutaman viime vuoden ja vuosikymmenen aikana alentanut itsensä vallan seurakoiraksi."

Tapani Lahnakoski

Valtamedian yksi helmasynti on valikoiva asiantuntijoiden käyttö. Toimittaja valitsee asiantuntijansa aina niin, että vastaukset miellyttävät häntä itseään. Ei ole niin väliä onko "asiantuntija" juuri sen alan asiantuntija, mistä on kyse, kunhan vastaukset ovat haluttuja.

Energiapolitiikka on tästä tyyppiesimerkki.

Toinen, ehkä vielä tehokkaampi tapa on epämiellyttävien asioiden kuoliaaksivaikeneminen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Muutos on aina suurta ja nopeaa juuri siinä hetkessä jossa elämme. Haluamme uskoa kokevamme jotain erityistä ja merkityksellistä, joten liioittelemme juuri omana aikana tapahtuvia muutoksia. Media on aina ollut yksipuolista ja toimittajat tekevät juttunsa yleisimmin aivan samalla tavalla kuin ennenkin, hakien vahvistusta omille ennakkokäsityksilleen.

Se mikä blogissa on mielenkiintoista, on odotus Ylestä vallan vahtikoirana. Mielenkiintoinen ajatus, se kun on nimenomaan suoraan riippuvainen julkisen vallan hyväntahtoisuudesta. Lisäksi Ylelle on määritelty kansansivistyksellinen (ideologiaan pojautuva) tehtävä. Saa olla todella optimistinen odottaakseen sieltä edes objektiivisuutta, valitettavasti blogisti ei ole tässä yksin kun asiaa on mantraksi asti hoettu. Toisto ei kuitenkaan tee totuutta.

On oikeastaan naivia puhua totuudesta politiikan tai talouden kohdalla, joita suurin osa uutisoinnista käsittelee. Hieman huvittavana koin blogistin näkemyksen ettei kansa ole yksi vaan joukko yksilöitä, mutta samaan aikaan "poliittinen ja talouseliitti" ovat yhtenäisiä ryhmiä?!

Kiitos kuitenkin blogistille journalismin haastamisesta, vaikka itse osoittaisin syyttävän sormeni nimenomaan toimittajiin (ja toimituksiin) jotka nyt saivat synninpäästön. Vaikka rakastankin salaliittoteorioita, pitäisi niiden perustua johonkin näyttöön. Nyt blogistin kuvailema "ongelma" selittyy kuitenkin helpommin sillä, ettei toimitus ole ideologiasta vapaa alue.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Kiitos kommentista, Max S.

Mitä Yleisradioon tulee, sitä hallinnoi nimenomaan eduskunta, jonka pitäisi edustaa koko Suomen kansaa, eikä hallitus, jota kansa ei ole valinnut. Hallitus yrittää silti monin tavoin määritellä Ylen asemaa ja jopa ohjelmistoa, ja hallituksen piiristä löytyy aina joku mielensäpahoittaja, joka uhkailee Ylen rahoitusta, jos vallan vahtikoiraa ei saada kuriin. Aiempi lupamaksujärjestelmä olisi ehkä taannut riippumattomuuden mutta lintsareita oli niin paljon, että Yle-vero oli ainoa järjellinen tapa pyrkiä niin kaupallisuudesta kuin poliittisista suhdanteistakin vapaaseen mediaan. Mutta Ylen riippumattomuus ei ole yhtään ongelmaton, sillä nuo kumpikin taho pyrkii horjuttamaan sitä, ja siksi tuo riippumattomuuden tavoite ei ole lainkaan samantekevä suomalaisille.

Meidän, jotka maksamme sen 0–40 senttiä päivässä Ylen tarjonnasta, on toisinaan vaikea ymmärtää ettemme ole ainoita talon omistajia, vaan meitä on yli viisi miljoonaa muutakin – ja myös yli 5M muuta mielipidettä. Jos nekin, jotka Ylen tarjonnasta purnaavat laittaisivat käden sydämelle, oletan että 99% heistäkin löytää Ylestä itselleen sopivaa tarjontaa vähintään oman panostuksensa verran.

Mitä tiedonvälityksen objektiivisuuteen tulee, yksittäisen ohjelman kohdalla tasapuolisuuden vaatimus on järjetön ajatus ellei halua latistaa kaikkea ohjelmaa. Sen sijaan Ylen koko ohjelmiston tasapuolisuus on jollain tavalla taattava ja myös kohtalaisen hyvin hoidettu. Mutta uutis- ja ajankohtaistoiminta on talon näyteikkuna, ja talon monipuolinen muu tarjonta ei välttämättä ulotu sinne, ja se onkin Ylen ongelma.

Vaikka Yleisradiossa on ongelmia, isojakin, ajatus siitä, että kaikki mediatarjonta jätettäisiin kaupallisen median varaan, olisi kauhistuttava. Sitä monesti perustellaan ”ilmaisuudella”, joka on yksi järkyttävimmistä harhoista, joita meille syötetään. Mainosrahoitteinen media ei ole yhtään sen halvempaa kuin Yleisradiokaan, ja me kaikki rahoitamme sitä tietämättämme, toisin kuin Yleä. Me olemme Ylen omistajia, mutta emme omista kaupallista mediaa, jonka omistajat löytyvät usein maamme ulkopuolelta.

PS. en väitä että talouseliitti olisi sen yhtenäisempi ryhmä kuin Suomen kansakaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kiitos, muodostin kuvan että esitit eliitillä olevan jokin yhteneväinen agenda...

Ylen osalta en ainakaan itse ole sitä ajamassa alas, kunhan ymmärtävät että heidän kuuluu täydentää kaupallista mediaa eikä kilpailla sen kanssa. Tositelevisiota saamme varmasti riittävästi muutenkin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Yksi iso asia mistä media vaikenee täysin on liittovaltiokehitys, joskus mainitaan nopeasti sana integraatio selittämättä sen enempää vaikka kyse olisi euroalueen kaikkien pankkitallettajien yhteisvastuusta jossa suomalaiset olisivat pelkkiä häviäjiä. Miksi Euroopan liittovaltiosta ei uskalleta keskustella jos Suomi on demokratia?

Kirsi Rosengrén

Näyttää siltä, että media on jopa nostanut itsensa valtaan, ja ohjailee poliitikkoja ja yleistä mielipidettä omien agendojensa mukaan. Yksittäiset toimittajat käyttävät lehteään tms. omien poliittisten intressejensä ajamiseen.

Media ei ole tiedon- ja uutistenvälittäjä, vaan poliittinen toimija.

Hyvä blogi!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Hienoa, että kehut blogia vaikka näyttäisit päätyneen täysin eriävään näkemykseen median ja erityisesti toimittajien rooleista. Kiitettävää avarakatseisuutta, jota soisi esiintyvän Puheenvuorossa enemmänkin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Mediakritiikki on aina tarpeellista. Neljännesvuosisata sitten tein sitä työksenikin. Erityisesti olen aina ihmetellyt sitä, miksi valtionrahoituksella toimivan välineen pitäisi valita ohjelmistonsa osittainkaan kaupallisin perustein.

Kuten Max Stenbäck oikein havaitsi, en kuitenkaan pidä nostalgiaa kritiikkinä. Alustuksen ensimmäinen kappale tuntuisi tosiaan viittaavan sellaiseen kuvitelmaan, että joskus on ollut paremmin.

Blogisti kirjoittaa: "valtamedia ajaa Suomea länsimaiseen arvoyhteisöön monin tavoin, niin talouden, kulttuurin kuin sotilaallisen puolustuksen suhteen".

Ainakaan itselleni ei ole tullut mieleen, että Suomi ei kuuluisi länsimaiseen kulttuuriin. On se kuulunut, 800 vuotta. Talous- ja sotilasjärjestöjen nimeäminen "arvoyhteisöiksi", jotenkin kulttuurista riippumatta, on vähän löysää, mutta menköön.

Kysyn kuitenkin, onko jollakin medialla oikeasti näihin asioihin "valtaa", kun jokainen voi nappia painamalla löytää verkosta kaiken maailman, kielitaidosta riippuen kirjaimellisestikin "maailman", näkökulmat. Onko median kriittisyys vähentynyt paljonkin vuoden 1994 jälkeen?

Eiköhän ammattimaisesta journalismista löydy melko helposti kovin monenlaista suhdetta Euroopan kehitykseen.

Käyttäjän ReijoMatilainen kuva
Reijo Matilainen

Linkeistäsi päätellen olemme päätyneet erilaisia polkuja myöden samanlaiseen johtopäätökseen.

Ensimmäisen linkkisi mukaisen rasistiksi leimaamisen oma lehdistömme taitaa hyvin ja ahkerasti. Useat poliitikkomme näitä "kaikki heille heti ja vieläkin lisää"-poliitikkoja lukuunottamatta ovat saaneet lehdistössä ja tv-mediassa ainakin vihjailuja rasistisuudestaan, tilanteesta riippuen.

Toisen linkkisi haastattelun satuin itsekin näkemään, ja ongelma siinä oli ettei toimittaja kyennyt tajuamaan, että kansliapäällikön valinnan perusteet julkistetaan seuraavana päivänä. On kai selvää että viran hakijoiden tulee kuulla niistä ensimmäisenä virallisia teitä eikä ennakoivasti tv:stä.

Ylen asemasta Max Stenbäck tuolla ylempänä jo kirjoittikin osuvasti, eli sen lauluja laulat joka palkkasi maksaa.

Vähän tylsäksi se menee kun uutisten syvennysosat pystyy jo etukäteen näkemättä tai lukematta arvaamaan, riippuen mistä mediasta niitä lukee tai katsoo, tai että kuka asiantuntija on satuttu pyytämään haluttu näkökanta vahvistamaan.

Ainoa jolla muutosta voisi tähän tylsyyteen tulla olisi toimittajien ryhtiliike. Sitä ei ole odotettavissa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kun puhutaan mediakritiikistä niin silloin pitää ilman muuta kehua Erkki Saksan mainiota "Maailman sanojen vankina"-ohjelmaa. Siinä oli poweria, jossa moni (pää)toimittaja sai tarvittavaa kyytiä.

Kaipaan sitä ohjelmaa ja minun puolestani Ruben Stillerin "pressiklubi" joutaisi jo roskakuoppaan. Stillerin ohjelmassa toimittajat haastattelevat toimittajia (aina niin piristävä vaihtoehto, eikö?) ja joku politrukki saa siinä sitten olla mukana, lähinnä puudelina..

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Mukavahan tuota "Maailman sanojen vankina"-ohjelmaa oli tehdä. Sain siitä kenkää samana päivänä, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. En ollut ymmärtänyt vastustaa liittymistä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tuskin ymmärrät vieläkään?

T. yksi niistä 43%:sta, jotka ymmärsivät äänestää vastaan

Käyttäjän OlliPorra kuva
Olli Porra

Hyvä kirjoitus. Raha todella ratkaisee ja tekee nöyräksi. Media on riippuvainen liike-elämän mainosrahoista, mutta poliitikkomme myös säätiöitten tukieuroista, tuhansista jopa kymmenistätuhansista euroista.

Suomen miljardeja euroja vuosittain maksava turha kaksikielisyys on maailmalla ihmetystä herättävä kummajaisuus. Se, niin kuin vieraitten kielten riittävässä opetuksessa hyvin tuhoisa pakkoruotsikin, pysyy vuosikymmenestä toiseen vain isonrahan voimalla. Muodollisesti Ruotsin-vallan piti loppua jo 207 vuotta sitten, mutta todellisuudessa maamme on edelleen monessa suhteessa kuin Ruotsin siirtomaa.

Raha ratkaisee niin tiedonvälityksessä kuin politiikassakin.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Onneksi voimme vielä katsella ja kuunnella muiden maiden uutisointia. Ylen uutisointi on niukkaa verrattuna vaikkapa Saksan tai Ranskan uutisointiin.

Ylen poliittinen hallintoneuvosto asettanee suitsia toimittajille, jotka ovat ammattitaitoisia, mutta joutuvat 'luottamuksen' nimissä sanataiteilemaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ylen poliittinen hallintoneuvosto asettanee suitsia toimittajille, jotka ovat ammattitaitoisia, mutta joutuvat 'luottamuksen' nimissä sanataiteilemaan."

On se hyvä että vähän pannaan suitsia suuhun. Muutenhan meillä olisi pian verovaroin kustannettu yleisradio jonka uutisointi olisi MV- tasoa.

Tosin jotkut veronmaksajat voivat olla sitä mieltä että MV- taso olisi sopiva, mutta en minä ainakaan sitä tasoa haluaisi, ei varmaan moni muukaan.

Rima on oltava korkealla kun kyseessä on veronmaksajien rahoilla kustannettu media. Joissaki tapauksissa rima kyllä roimasti alitetaankin, esimerkiksi sellaisten ohjelmien kohdalla kuin puoli seitsemän, ja onhan niitä vastaavia. Nimet ei tule mieleen kun en seuraa, eikä kiinnosta seurata.

Ajankohtaisohjelmat ovat kyllä hyviä, tai ainakin yrittävät olla, sen kyllä huomaa.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

MV -nettilehti toimii omassa kategoriassaan, siihen en puutu.

Olen käynyt vuosia sitten Ylen -uutisstudiolla, jossa tulin tietoiseksi, että uutiset seulotaan työryhmässä. Eli, arvioidaan ja priorisoidaan, joka onkin tarpeen, sillä uutisille varattu aika on lyhyt.

Kaipaisin kuitenkin laajempia katsauksia myös uutissaralla, ei vain ajankohtaisohjelmien keskusteluvirityksillä, joissa useimmiten samat 'naamat' pääsevät ääneen.

MOT -lienee ainoa selkeästi tutkivaa journalismia tuottava ohjelma. Siitä pisteet Ylelle.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #32

"MOT -lienee ainoa selkeästi tutkivaa journalismia tuottava ohjelma. Siitä pisteet Ylelle."

Eiköhän tämäkin ohjelma välillä mene vähän niinkuin riman alittaen. Onhan siellä ollut hyviäkin ohjelmia, kuten sekin joka kyseenalaisti ilmastonmuutoksen. Toki tällaisiakin ohjelmia saa olla, joskaan ne eivät välttämättä lisää oikean tiedon määrää ja voivat levittää jopa väärää tietoa.

Niistä turhista ohjelmista tuli tässä mieleen vaikkapa tämän yhden Hintikan ohjelmat. Niitä on muitakin vastaavia tekeleitä. Ne voisi hyvin jättää kaupalliselle medialle ja säästää veronmaksajien rahat.

Kaikenlaisten tosi- TV ohjelmien yli pitäisi vetää henkselit heti. Ohjelmat jotka käsittelevät satiirin keinoin poliittisia toimijoita ja muitakin julkkiksia olisivat minun mielestäni kyllä sopivaa aineistoa YLE:lle

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #34

Samaa mieltä yhdentekevästä hömpästä, vaikka Ylessä perustellaan sitä niin, että osa veronmaksajista nimenomaan haluaa (vain?) sellaista vastinetta verovaroille.

Mutta kun sanot: "Ne voisi hyvin jättää kaupalliselle medialle ja säästää veronmaksajien rahat." olet väärässä. Sillä tavalla eivät näet rahat säästy, sillä me rahoitamme mainosrahoitteisen median siinä missä Ylenkin – ensinmainitun huomaamattamme. Lisäksi menetämme sen teoreettisenkin mahdollisuuden omistajan vallankäyttöön kun ohjelma siirtyy Yleltä mainospuolen maksettavaksi. Kaupallinen media – juuri se sama, jonka me rahoitamme – päättää asioistaan ilman että meillä on niihin nokan koputtamista.

Mutta silti kannatan hömpän siirtämistä Yleltä kaupallisille. Kaupallinen media (tai mainostaja, joka rahoittaa sitä meidän rahoillamme) tarvitsee mainonnalle altista yleisöä, jollaista hömppäväki paljolti on.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Meiltä puuttuvat kriittiset politiikan toimittajat. On vain yleistoimittajia, joiden skaala on ruokaresepteistä monimutkaisiin, poliittisiin lehmänkauppoihin. Ei heistä monestakaan ole haastamaan politiikan pelimiehiä.
Muuten tietoa kyllä on tarjolla, kunhan vaivautuu vähän hakemaan. Tabuja ei enää ole, kuten oli vuosina 1956-1980. Siinä aikahaarukassa ei jumalauta pilkattu Kekkosta eikä sanottu pahaa sanaa Neuvostoliitosta. Jos siihen sortui, oli katseltava uutta ammattia.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Tämä on juurikin yksi syy miksi aloitin kirjoittaa muutenkin blogia. Eettinen tutkiva journalismi on demokraattisen valtion kulmakivi. Ilman sitä lainsäädäntö on turha, jos se on räätälöity tai ei valvottu.

https://sibilpolitical.wordpress.com/

Matias Ahtopelto

Tapani Lahnakoski osuu asian ytimeen. Media valitsee sellaiset "asiantuntijat" joiden "totuudet" sitä miellyttävät. Jo toimittajien kysymykseen sisältyy haluttu vastaus.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Jostain kumman syystä pakkaavat olemaan aina samoja henkilöitä tiettyjen asioiden asiantuntijoina. Aivan kuin maassa ei olisi muita saman alan asiantuntijoita. Tietysti siitä syystä kun toimittajat tietävät saavansa heiltä mieluiset vastaukset ja kannanotot.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Joissakin asioissa näin varmaan käy. Joskus harvoin syy saattaa olla mainitsemasikin, kun on kyse esimerkiksi taloudesta tai muista uskonnollisista kysymyksistä. Useammin, varsinkin oikeissa tieteissä, on kyse siitä, että lausunnon saamisella on kiire, eivätkä monet asiantuntijat halua esiintyä julkisesti, kiireessä varsinkaan. On kysyttävä sellaiselta, joka vastaa, vaikka olisikin suomalainen.

Marja Sannikka

Moi! Kehottaisin sinua tutustumaan ohjelmaani Marjan Vallassa, ellei se jo ole tuttu. Minä ainakin yritän parhaani mukaan vaatia päättäjiltä myös vastauksia ainaisen paasaamisen sijaan. Jaksot löytyvät sekä Yle Areenasta (http://areena.yle.fi/1-2773882), että You Tubesta (https://www.youtube.com/playlist?list=PLrYlxReXi00...). Tulevana torstaina vieraakseni tulee keskustan eduskuntaryhmän pj Matti Vanhanen, otan mielelläni vastaan kysymysehdotuksia!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Juu, Marja, vain sinä olet parhaillaan ainut piristävä poikkeus säännöstä! Nautin muun muassa siitä miten panit Ville Niinistön tosi tiukalle. Jatka tuota rataa!

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Kiitos kommentista, Marja S ja tsemppiä hiillostukseen.

Minua ainakin kiinnostaisi tietää, mikä on Vanhasen analyysi suomalaisesta korruptiosta. Jos hän kiistää korruption olemassaolon tai vähättelee sitä (muualla on näkyvissä isommat numerot), häneltä pitäisi tivata niin pitkään, että mies ymmärtää joko valehtelevansa tai sitten elävänsä aika kaukana suomalaisesta todellisuudesta. Tai sitten aivan liian lähellä.

Tätä varten pitäisi tietysti hakea esimerkkejä, joita Suomesta kyllä löytyy. Vanhasen pitäisi myös nähdä erinomainen elokuva Jättiläinen, joka kertoo siitä, miten korruptio hiipii luontevasti ja salakavalasti suomalaiseen yritys- ja viranomaistoimintaan, esimerkkinä Talvivaara.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Marja Sannikka, olen katsonut muutaman ohjelmasi ja ollut jokseenkin tyytyväinen haasteteltujen tenttauksista, mutta joskus olet antanut periksi kun et saanut pyydettyä vastausta kysymykseen. No, politiikot ovat synnynnäisiä kiemurtelijoita. Melkein kaikki.

Vihje ohjelmaasi varten. Jos suinkin mahdollista, niin demari vaikuttaja tenttiin euroon viennistä (Paavo Lipposen projekti). Miksi ei kansalaisten annettu äänestää tuosta? Miksi SDP ei ota nyt esille suoraan sitä millä tavoin meillä toteutetaan tarpeellinen devalvointi? Tässä video Lipposen ja Niinistön sekä Esko Ahon eduskunnassa pitämistä puheenvuoroista; https://www.youtube.com/watch?v=Diu6dY6x6sM

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

HEP! Marja - otappa väliin joku joka ei "pidä valtaa" vaan todellakin haastaa sitä! Minä olen yksi sellainen -

http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2106...

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Marja Sannikka!

Pyytäisin Vanhasta selvittämään mitä hallitus tulee tekemään 'taitetun indeksin' eläkeläisiä köyhdyttävän vaikutuksen suhteen?
Miksi sitä ei korjata, vaikka sillä olisi elvyttävä vaikutus, eikä itse työeläkkeiden 180 miljardin €uron pääomaan tarvitsisi koskea lainkaan? (Rahat tulevat ulkomailta kuten tässä selvitetään):

http://henry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206423-elake...

Blogin alemmasta linkistä pääset Kimmo Kiljusen selvitykseen tästä aiheesta (video):

http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/kimmo...

Etkäteen kiittäen, Henry

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Kiitos Janne - olen sinua joskus haastanut mutta tässä en haasta vaan olen samassa rintamassa. Suurin mahdollinen pettymys minulle omassa missiossani yrittää muuttaa omaa isänmaatani on ollut juuri suomimedia.

Miten on mahdollista että se on noin täysin munaton!?

Tämänpäiväisessäni kerroin taas mitä se meininki on ollut tässä viime aikoina. Järkyttävää vaikka itse sanonkin ja aivan varmasti sanon -

http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2106...

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Nykyisessä systeemissä maksajaa tuskin löytyy markkinavoimilta, niin on valta annettu velkaantumisen kautta pörssikeinottelijoille. Viime vuosien hallitukset ovat olleet kykenemättömiä lopettamaan velkaantumista.On valittava ,joko nykyinen kriisiytynyt systeemi ja kilpajuoksu kohti pohjaa tai rakennettava uusi tasapainoisempi talous- ja yhteiskuntajärjestelmä, tässä on yhteiskuntasopimus neuvottelijoilla ja hallituksella ratkaiseva rooli . Viime mainittu tarkoittaa pohjoismaisen yhteisvastuuseen perustuvan mallin päivittämistä nykyaikaan.Tupokin on tulojakoa, ja siinä on ollut kohtuuton tulonsiirto hyvintoimeentuleville liitoille sekä aloille, matalapalkka alat ovat jääneet kauas jälkeen.Tämä kaikki tarkoittaa myös talouden sääntelyä – markkinataloutta nykyisen keinottelutalouden sijaan. Nykyistä pääomien siirtelyn vapautta on rajoitettava ja tuloeroja tasattava. esim. 6 h tunnin työpäivään siirtymistä, joka lisäisi työllisyyttä. Kansantalouden kiertokulkuun ei tällä työttömyysasteella, saada riittävästi kulutuskysyntää eikä verokertymää ole tarpeeksi, jotta julkiset palvelut voitaisiin niillä rahoittaa, nyt työttömyys ja sen ongelmat nakertaa kansantalouden kasvua, joka heikentää kokonaispääoman tulosta, ja velkaannuttaa valtiota ja kuntia, myös kotitalouksien velkaantuminen näkyy kulutuskysynnässä. Vaikia yhtälö kun viime vuosina ei positiivistä tulosta ole tullut, vaan velkaa on jouduttu ottamaan noin 10-mijardia vuodesa, Valtion omaa puskurirahastoa ei keinottelijoita vastaan ole kertynyt. Hallittu suunnanmuutos nykytilasta näyttää epätodennäköiseltä, kilpajuoksu jatkuu, niin kauan kuin olemme tarpeeksi suossa, ja kansakin alkaa tajuta missä mennään,osa päättäjistä sen jo tietävät !

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

En ole oikeastaan juuri mistään kohdasta eri mieltä, mutta kommentin suhde avauksen aiheeseen askarruttaa. Oletko nyt sitä mieltä, että tuosta ei mediassa keskustella, vai miksi innostuit asiasta juuri tässä ketjussa?

Huomasin, että olet julkaissut saman tekstin myös omana avauksenasi, ja kommenttina muihinkin ketjuihin.

Toimituksen poiminnat