*

1984MeniJo

EU ja Neuvostoliitto

  • Maailma muuttuu, muuttuuko ihminen?
    Maailma muuttuu, muuttuuko ihminen?

Euroopan ja Venäjän välinen nokkapokka ja euron kriisi kertovat EU:n elävän historiallisesti samanlaista vaihetta, jota Neuvostoliitto kävi viimeisinä aikoinaan läpi.

 

Ennen kuin tietty osa lukijoista polttaa hihansa, kerron ensin mistä on kyse: Neuvostoliittoa pidettiin kasassa siten, että rakennettiin tarina sen talouden toimivuudesta, vaikka totuus oli toinen. Neuvostoliiton alkuperäinen tarkoitus – kansakuntia yhdistävä, rauhaan ja kansalaisten hyvinvointiin panostava keskusjohtoinen valtioliitto – oli hiipunut eliitin hyödyntäessä kansan hyväuskoisuutta ja työtä omiin etuihinsa, ja valtamedia (etunenässä Pravda, suom. Totuus) saarnasi yhtä totuutta, joka kertoi maalla ja kansalla menevän aina hyvin tarkoituksena yhtenäistää neuvostokansaa. Kun fiktion ja todellisuuden välinen ero repesi kestämättömäksi, koko rakennelma tietysti romahti.

 

EUn tarkoitus on olla kansakuntia yhdistävä, rauhaan ja kansalaisten hyvinvointiin panostava keskusjohtoinen liittoutuma. Yhteisen rahan, euron, myötä kehitys kohti liittovaltiota on vääjäämätön – muuten yhteisvaluutta ei voi toimia, mikä on totuus vaikka ei tietenkään se virallinen. Neuvostoliiton ”Kommunistisen” Puolueen tapaan EU:ssa liikepankit ja yksityiset suuryhtiöt ovat muodostaneet eliitin, joka hyödyntää eurooppalaisten hyväuskoisuutta ja työtä omiin etuihinsa. EU-eliitin tavoitteena on, että vanhat valtionrajat hiipuvat eivätkä uudet rajat ole maantieteellisiä vaan perustuvat omistukseen. Euroopan valtamedia saarnaa yhtä totuutta – se on rakentanut yhtenäisen tarinan eurotalouden ja EU-byrokratian toimivuudesta, vaikka totuus on toinen.

 

Neuvostoliitossa kansan parissa muodostui rinnakkaistodellisuus, kun valtaosa kansalaisista alkoi ymmärtää, että totuus on aivan muuta kuin virallisesti kerrottu, lopulta täysin vastakkainen. Tuo kansalaistodellisuus loittoni niin etäälle virallisesta totuudesta, että valtamedian propagandan voimin pystyssä pidetty korttitalo hajosi.

 

Jos siirtäisimme Neuvostoliiton EU-nykypäivään, elettäisiin nyt suurin piirtein NL:n 1970-luvun loppuvaihetta: kansalaiset ovat jo alkaneet vakavasti epäillä hallitsijoiden ja valtamedian saarnaamaa totuuskuvaa. Se mitä EU:ssa tapahtuu seuraavaksi, on toki valtiaiden päätettävissä, mutta koska valtiaat on täysin kahlittu talouseliittiin, EUssa käy samoin kuin Neuvostoliitossa: eliitin ja kansan edut erkanevat niin kauas toisistaan, että maahan (EU:ta voi pian kutsua maaksi) muodostuu kaksi todellisuutta. Eliitti vetoaa ”talouden realiteetteihin” ja saa numeroilla uunotetut hallitsijat tekemään päätöksensä niiden mukaan, ja valtamedian riippuvuus talouseliitistä saa sen kertomaan virallista totuutta, jolla kansa pyritään pitämään yhtenäisenä. Päätarinaan liitetään myös fiktiiviset ulkoiset uhkat, joita toistamalla kansaan lietsotaan pelkoa, ja niitä hyväksikäyttämällä pyritään ohjaamaan kansa yhteisrintamaan, konsensukseen. Numeromagiaa faktana syöttämällä korostetaan tarvetta ikuiseen talouskasvuun, joka edellyttää kansalta ikuista vyönkiristystä – toisin kuin eliitiltä.

 

George Orwell kirjoitti aikanaan neuvostotyyppisestä totalitarismista, mutta Aldous Huxley kertoi Uljaassa Uudessa Maailmassa toisentyyppisestä totalitarismista, konsensuksesta, joka on neuvostototalitarismia tehokkaampi siksi, että me teemme sen itse. Tarvitaan vain näennäinen sananvapaus, niin kansan enemmistö kuvittelee ajattelevansa itsenäisesti.

 

Kun EU Neuvostoliiton tapaan väistämättä hajoaa euron osoittauduttua fiktiiviseksi fiaskoksi ja todellisuuden loitonnuttua virallisesta tarinastaan riittävän pitkälle, voi vain toivoa, että romahdus ei johda yhtä järkyttävään kaaokseen kuin Neuvostoliiton hajoaminen 15 erillisvaltioon aikanaan johti.

 

Jo parinkymmenen vuoden kuluttua EU:n hajottua noin 28 erillisvaltioksi me muistelemme hymähtäen ja naureskellenkin sitä, miten olemme voineet vain hetkeä aiemmin uskoa tähän kaikkeen, miten ihmeessä me saatoimme pitää valtamedian talous-, euro-, EU-, Nato-, USA-, Kreikka-, Venäjä- ja Ukraina-uutisointia pravdana, miten demokraattisesti valitut edustajamme saattoivat uskoa samanlaiseen fiktioon, kuin mihin Neuvostoliitossa uskottiin ennen sen hajoamista. Miksi meidän piti sivuuttaa Neuvostoliiton karmea esimerkki ja syöksyä suin päin samanlaiseen syöveriin?

 

Historiattomuus, aikamme syöpä.

 

http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/73758-concordia-satan

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

27Suosittele

27 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (70 kommenttia)

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Keskeinen konkreettinen (!) osoitus suomalaisesta ja eurooppalaisesta "pravdasta" on se, että rahaa pidetään edelleenkin todellisena, sellaisena, jolla on vastine todellisuudessa, ja työn todellisten tulosten sijaan pyritään rahalliseen tuottoon.

Reaalitalous muodostaa eri lähteiden mukaan 0,1 - 5 % maailman kokonaistaloudesta, ja siksi melkein koko talous muodostuu fiktiivisestä rahasta, jolla ei ole muuta vastinetta todellisuudessa kuin täysin epärealistinen toive sen muuttumisesta todelliseksi. Vaikka (hypoteettisesti) kykenisimme tekemään satakertaisesti työtä nykyiseen verrattuna, sekään ei auttaisi, sillä finanssitalouden pelivelat maksetaan pieneltä osin reaalitaloudesta pumppaamalla (vrt Goldman-Sachs, Morgan Stanley ym), mikä aiheuttaa toistuvia lamoja ja talouskatastrofeja, mutta suurelta osin pelivelat maksetaan lisälainalla, ja siksi fiktiivinen rahamäärä kasvaa jatkuvasti reaalimaailman ulottumattomiin.

Valtamedian hiljaisuus tämän faktan suhteen (jota sillä ei sentään ole kanttia kiistää) kertoo miten sidoksissa se on talouseliittin, jonka liiketoimille tuon tosiasian "paljastuminen" suurelle yleisölle, siis eliitin rahoittajille, olisi tuhoisaa.

Siksi myös se, että pankit luovat rahaa tyhjästä, kiistetään julkisesti edelleenkin. Yleinen harhakäsitys pankkitoiminnasta onkin siksi se, että pankeilla olisi myöntämiensä lainojen verran omaisuutta. Se on kuitenkin silkkaa valetta.

Henry Ford, kapitalismin isä mainitsi aikanaan: "It is well enough that people of the nation do not understand our banking and monetary system, for if they did, I believe there would be a revolution before tomorrow morning."

Ja Ford lausui sen vieläpä aikana, jolloin reaalitalous muodosti yli 90 % kokonaistaloudesta. Nyt kun sen osuus on enää sadas- tai ehkä vain tuhannesosa, autot eivät vieläkään roihua kaduilla.

Hyvin on valtamedia tehtävänsä hoitanut...

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Virkistävää kun joku tajuaa erotella reaalitalouden ja "johdannaistalouden" toisistaan. Vaikka reaalitalouden osuus taloudesta on pieni, niin reaaliomaisuus... siis se konkreettinen omaisuus mihin jollakin on määräysvalta, muuttuukin finanssikulissien romahdettua taloudellisen ja sotilaallisen voiman kulmakiveksi. Yhtäkkiä osat ikään kuin vaihtuvat.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mielenkiintoista ja asiallista podintaa Kuuselta. Vain yksi asia menee pieleen: Koska raha on täysin mielikuvituksen varassa oleva "olento", "reaaalitalouden" rahallista arvoa ei ole olemassa. "Reaalitalouden" osuus on siis rahassa mitattuna tasan nolla (0). Reaalimaalimassa reaalitaloudella on van käyttöarvo, tai okeastaan lyhyesti "käyttö". Sen arvo on kuvitteellinen eikä ole mitattavissa muuten kuin tasolla kyllä/ei.

Rahasta täällä enemmän: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123703-raha...

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #35

Voihan sen noinkin ilmaista, totta on että raha itsessään ei ole minkään arvoista, vaan se on luottopaperi, jos paperi edes enää lainkaan. Todennäköisesti lukija ymmärtää sepustuksestani kuitenkin sen, että rahalla on luottoa eli siitä odotettavaa vastinetta reaalitodellisuudessa vain pieni murto-osa siitä, minkä verran sitä väitetään ja kuvitellaan olevan. Tuon lainarahan, jota siis ei ole siis kaskinkertaisesti olemassa, olisi muka tarkoitus realisoitua, mitä ei koskaan tule tapahtumaan.

Finanssitalous on tuplasti fiktiivistä: rahalla, jota ei ole olemassa, on reaalimaailmassa vastine, jota ei ole.

Surrealistit harrastivat taiteessaan samanlaista puuhastelua kuin nykyiset investointipankit, jotka nähtävästi jatkavat dadaistien perintöä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Surrealismi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dada

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #37

""... rahalla on luottoa eli siitä odotettavaa vastinetta reaalitodellisuudessa vain pieni murto-osa siitä, minkä verran sitä väitetään ja kuvitellaan olevan. Tuon lainarahan, jota siis ei ole siis kaskinkertaisesti olemassa, olisi muka tarkoitus realisoitua, mitä ei koskaan tule tapahtumaan...""

Tämä on asiallinen muotoilu. Spengler esitti saman suunnilleen näin: "Kun rahamagnaatti merkitsee koordinaatistoonsa rahasumman, se muuttuu reaaliseksi ja vääristää koordinaatiston voimaviivat niin että todellisuus vääristyy rahan painoarvon mukaan."

Meidän pitää myös muistaa, ettei talouskoordinaatistoon sijoitettuja raha-arvoja punnita vain olemassaolevia "omaisuusarvoja" vasten, vaan nimenomaan tietyn taloussysteemin toiminnallisia edellytyksiä vasten.

Nämä ehdot taas eivät reaalitodellisuudessa ole sellaisia numeromaagikkojen kuvittelemia ja numeerisen näennäiseksaktiuden pötevöittämiä lukuarvoja tai suhteita, joita esimerkiksi yhteisvaluutta euron kohdalla on yritetty säätää. Kuten esimerkiksi valtionvelan prosentuaalinen suhde BKT:een.

Ne ehdot ovat jotain reaalista. Ja ne ovat paljon erilaisempia eri maissa kuin mitä taloususkontonsa kaikenkattavuuteen luottavat talousmiehet edes pystyvät kuvittelemaan. Heidän paradoksinsa on juuri tuo, että he kokevat numeeristamisen "objektiivisuutena", vaikka heidän ajattelunsa on reaalimaailmasta yhtä kaukana kuin surrealistinen taide tai dada.

Kysymys jota ei toistaiseksi ole tarpeeksi tai ollenkaan nostettu esiin on se, onko talousmagnaattien koordinaatistoihinsa merkitsemillä rahasummilla ylimalkaan mitään laillisuutta. Jos numeerisen rahan suhde reaalimaailmaan ei ole pelkästään epäpätevä, vaan jonkin "talouden" reaalisiin toimintaedellytyksiin nähden suorastaan tuhoisa, voiko tuollainen rahamanipulointi olla legitiimiä, laillista?

Kysymys taloususkonnosta, talousajattelumme uskonnollislaatuisista ominaisuuksista ja numeerisen objektivaation puuttuvasta todellisuudenhallinnasta laajenee näin kysymykseksi siitä pitäisikö tämän uskonnon uhreja suojella. Siis suojella jollain lailla. Luvallasi linkkaan:

http://alkonkassalla.blogspot.fi/2015/07/velkojen-...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #37

Der point minja:

"rahalla on luottoa eli siitä odotettavaa vastinetta reaalitodellisuudessa vain pieni murto-osa siitä, minkä verran sitä väitetään ja kuvitellaan olevan. "

Rahalla ei ole reaalimaailmassa vastinetta edes pientä murto-osaa. Rahalla EI OLE reaalimaailmassa vastinetta. Raha on 100 % lupaus, jolla on yhteisön takaus. Lupaus siitä, että sillä ehkä joskus saa jotain johonkin hintaan, ehkä.

PS: Kun yhteisö vetää pois takauksnsa, raha lakkaa olemasta. Historian esimerkit puhukoot puolestaan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Valtamedian toiminta Suomessa muistuttaa kyllä neuvostoliittolaista esikuvaa. Ukrainan tapahtumien myötä sen viimeiset uskottavuuden rippeetkin ovat kaikonneet.

On käsittämätöntä, miten tyynesti suomalaisyleisö ottaa median yksipuolisuuden nimenomaan suhteessa EU:iin. Tai ehkäpä he äänestävät hiljaisesti jaloillaan ja lompakoillaan, mistä kertoo median talousongelmat ja sen hysteerinen tarve tehdä olettamaansa yleisöä miellyttävää sisältöä. Ja media olettaa maksavan kansan niin tyhmäksi, että uutisoinnin taso on mitä on, eli ei mistään kotoisin. Poikkeuksia tietysti löytyy.

Tuo median arvio yleisön tarpeista ja mielihaluista osuu kuitenkin vähemmistöön, ja siksi se saa syyttää kriisistään pääasiassa itseään.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Luulenpa kuitenkin että median laatutasoon vaikuttaa ainakin sen kaupallisella puolella mainostajien halut – mainostajiltahan rahoitus enimmäkseen kerätään. Mainonta kohdistuu tietenkin sille altteimpaan kansanosaan, ja siksi mainostajan kannalta on turhaa tehdä esimerkiksi tutkivaa journalismia, koska vähemmällä vaivalla ja halvemmalla saa aikaan enemmän myyntiä. Mainostettavan tavaran ym. myynnistä on tullut kaupallisen median päätavoite.

Se että Yle on langennut samaan ansaan on pöyristyttävää. Mutta se selittyy katsomalla talon johdon poliittisia näkemyksiä. Ne ovat aika lailla analogisia mainosrahoitteisen median idean kanssa, joten tuloksena saamme mitä olemme tilanneetkin: umpikaupallisen median.

Totuuden kanssa sillä ei ole paljoakaan tekemistä (ellei tarkoiteta sitä Pravdaa...)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Mark, miksi verovaroilla toimivan YLEn pitäisi tehdä yleisöä miellyttäviä uutisia?

Huomasinkin, että Janne oli tuohon jo vastannut. YLE:n uutistoimittajat eivät siis välitä yleisöstä mitään, vaan työpaikan säilymisestä, sillä uutisten täytyy miellyttää YLEn johtoa.

Mielipide sekin mutta paljon on toisenlaisiakin mielipiteitä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ylessä vallitsee markkinauskovaisuus nykyisen kokoomusjohdon ohjaamana. Kun demareista päästiin eroon talon johdossa, kokoomus selitti että nyt loppuvat poliittiset nimitykset, ja nimitti paikalle ammattijohtajan – kokoomuksen miehen, joka kokosi pian ympärilleen mieleisensä johtoryhmän samanlaisista "ammattilais"kokoomuslaisista kuin on itsekin.

Saattaa olla että joku salaliittoteoreetikko otaksuisi tuon peiteoperaation syyksi sen, että Ylen ohjelmisto on tarkoitus kaventaa yhtä ohueksi kuin kaupallisten tv-kanavien, jotta voidaan kysyä, miksi verovaroja käytetään samaan höttöön kuin kaupalliset jo tekevät. Niin että eiköhän yksityistetä sekin puulaaki, niin päästään veroista. Sen tilalle tulee eräänlainen mainosvero, jota me kaikki maksamme jo nyt kaupallisesta tv- ja kaikesta muustakin mainosrahoitteisesta toiminnasta – huomaamattamme, pyytämättä ja yllättäen joka kerta kaupassa asioidessamme. Ja joka on paljon suurempi kuin Yle-vero.

Tästä syystä myös Yle noudattaa varsinkin uutisissaan linjaa, joka kertoo varsin rajallisesti todellisuudesta. Samaan tapaan kuin kaupallinen media.

Ehdotan vallankumousta kokoomus-Ylessä, jonka omistamme me, koko Suomen kansa – eivät pelkät kokoomuksen kannattajat. Eivätkä pelkät demarit. Tai muut poliitikot.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #22

Niinpä, muistellaan kaiholla Reporadion aikoja, jolloin uutis- ja ajankohtaisohjelmat käsittivät sellaisiakin helmiä kuin "Näin naapurissa".

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #24

Eipä olisi pahitteeksi nytkään tämän suomalaisen valtamedian Venäjä-propagandavyöryn keskellä nähdä jotain todenmukaistakin kuvausta Venäjästä – ei tietenkään samalla tavalla nuoleskellen kuin Neuvostoliiton aikoina, vaan poikeeuksellisesti totuudenmukaisesti.

Mauri Skön Vastaus kommenttiin #24

Nykyään mv-lehdestä ja rähmispossusta saa lukea ajankohtaisia uutisia "Näin länsinaapurissa".

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #22

Vaalit on käyty ja pulinat pois. On luojan lykky, että vasemmisto ei enää "elvytä" Suomea lainarahalla, kuten Kreikassa on tehty.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #32

"On luojan lykky, että vasemmisto ei enää "elvytä" Suomea lainarahalla"

Minä nyt vasemmistolaista nähnytkään, mutta pidän oleellisena järjenkäyttöä eikä siihen pankkien tukeminen kuulu. Luoja varjelkoon meitä tältä oikeiston suunnitelmataloudelta.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #33

Antti Rinne ja Paavo Arhinmäki ennen vaaleja olivat valmiit jatkamaan velanottoa, "koska se tällä hetkellä on niin edullista".

Markku Niemelä Vastaus kommenttiin #34

Kukas niin on sanonut ettei me velkaannuta enään vaikka nämä toimet on tehty? elääkö kaikki unissa?

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

On EU muistuttanut jo pitkään monessa suhteessa Neuvostoliittoa. Ja samalla ideologisella päättäväisyydellä EU-eliitti yrittää pitää paskan koossa ja naureskelevat niille, jotka ennustavat EU:n tuhoa. Varmasti jos joku olisi vuonna 1982 väittänyt, että Neuvostoliittoa ei enää kymmenen vuoden päästä ole, olisi hän saannut (parhaassa tapauksessa) räkäiset naurut naamalleen ja leimattu ihan hulluksi. Totuus vain on se, että nykymenolla ei EU selviä pitkään. Euro alkaa olemaan jo tiensä päässä ja sitä myötä luultavasti Euroopan unionikin. Mutta mitä sitten sen jälkeen? Oppiiko ihmiskunta vieläkään, että omat unelmat eivät välttämättä ole yhteneviä todellisuuden kanssa? Luultavasti ei. Eiköhän vielä riittä niitä, joiden mielestä maanosa voitaisiin yhdistää yhden lipun alle.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Niinpä. Idässäkin romahti. Eikä ensimmäistä kertaa. Länsirintamalta ei mitään uutta.

Mitään numeeristaloudellista asiahallintaa ei voi olla olemassa. Numerotalous on vain kasvottoman kaikkivoivan rahan muodostama totalitaristinen koneisto, jonka rattaisiin kaikki ovat joutuneet.

Ei ole olemassa mitään toimivaa "raha-auktoriteettia", joka voisi "panna talouden kuntoon". Ja yhteisvaluutta euron suhteen tämä tilanne on nyt täysin toivoton. Siitä huolimatta ja juuri siksi että numeerisen kattotason toimijoita ja "auktoriteeteiksi" itsensä identifioivia keskittymiä on useita.

Troikka kiitää jälleen, ja korkealla. Gogolin kirjassa tehtiin kauppaa kuolleilla sieluilla, jotka vielä odottivat henkikirjoissa ja kansisssa alaskirjaustaan. Kirja päättyi runokuvaan, tai pikemminkin pilakuvaan taivaalla kiitävästä uljaasta Venäjän troikasta. Aivan samanlaisella gogolilaisella ivalla voidaan nyt puhua siitä troikasta joka esittää Kreikalle talouskurivaatimuksiaan ja tekee tosiasiassa kauppaa jo kuolemaan tuomittujen kreikkalaisten sieluilla.

Kreikan kansanäänestys onkin ainoalla oikealla tavalla tulkittuna vain indikaattori, joka kertoo, miten kaukana ylikansallisen taloustotalitarismin koneisto on kansallisvaltion kansalaisten jokapäiväisestä elämästä. Kansanäänestys paneekin numerotalouden muodossa toteutuvan totalitarismin ja demokratian, ehkä toistan: demokratian vastakkain.

Ja tekivätpä numerotalouden toimijat, yhteensulanut raha- ja pankkijärjestelmä, eurobyrokraatit tai euromaiden hallituksia edustavat poliittiset pukarit mitä tahansa, ehkä toistan tämänkin: mitä tahansa, mitään mahdollisuuksia ratkaisevasti hallita "talouskaaosta" ei tosiasiassa ole.

Kaikista toimenpiteistä huolimatta numerot menevät menojaan, eikä niitä menoja tule kukaan koskaan "maksamaan takaisin". Eurovaluutta tulee jatkossakin kokemaan yhä vain rankempia romahduksia ja kriisejä.

Poliittiset takinkääntäjät ovat kohta ympäripäissään pyöriessään ympäri omaa häntäänsä eli tekemiään lupauksia paetessaan. Se on todellakin naurettava naytelmä.

Harvoin ovat tärkeilevämmät herrat hyörineet yhtä tyhjän päällä. Numerot ovat onttoja, vailla sisältöä, eikä niistä voi oikeasti päätellä sisältöihin päin. Hirveitä lainakaupan häkkyröitä pitäisi pitää pystyssä, estää täydellinen pysäys, rysäys ja romahdus.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Numeromagia on todellakin vallanpitäjien keinovalikoiman keskeisin väline näin taloususkonnon aikakaudella. Se että raha on niin kuin se lasketaan, on kyllä tiedossa, mutta siitä huolimatta rahaan ja talouteen uskotaan kuin peruskallioon. Tuollaista mustan näkemistä valkoiseksi kutsutaan uskonnoksi.

Ja se nykyinen virallinen ja pakollinen valtionuskontomme on toden totta taloususkonto.

Oikkonen, luvattasi linkkaan tähän kirjoituksesi aiheesta:

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

On ymmärrettävää, että rauha Euroopan Unionin jäsenvaltioiden kesken on toisarvoinen arvo, varsinkin jos se on saavutettu jäsenvaltioiden vapaaehtoisen liittymisen - ja kansallisten päätöksentekomekanismien tuottamana. Rauha on ihan yhtä tylsää, kuin pörssikurssien seuraaminen.

EU:n ja Neuvostoliiton vertaaminen toisiinsa samankaltaisina on ajatuksellisesti henkinen rikos. Neuvostoliitto haki rajansa ja sisäiset käytäntönsä väkivallalla ja imperialistisen olemuksensa vuoksi oli koko ajan valmiina hyökkäämään. Ihmiset Neuvostoliiton alueella eivät äänestäneet liittovaltion suunnasta, toisin kuin EU:n kansallisvaltioiden kansalaiset.

Siinä missä Neuvostoliitto alisti kansoja ja valtioita hirmuvallalla, EU ottaa vastaan vain siihen halukkaita ja äänestyttää. Siinä missä Neuvostoliitto harjoitti sisäistä terroria, EU ei sitä harjoita. Siinä missä Neuvostoliitto uhkasi naapureitaan (vrt. Venäjä), EU ei sitä tee.

EU:n jäsenvaltiot eivät ole sotineet jäsenyyksiensä aikana keskenään, eivätkä ne ole hyökänneet unioniin kuulumattomiin maihin. Mutta rauhahan on tylsää.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Se, että on ovelampi ja paremmilla välineillä varustettu, ei tarkoita, että olisi jotenkin parempi. Väkivalta on raskasta ja resurssisyöppöä touhua ja sille asetetaan aivan liikaa painoarvoja arvioitaessa lopputulosta. Ei tarvita mitään terroria (vielä), kun valehdellaan. Se, miten tosissaan eliitti on liittovaltion kanssa, nähtäneen siinä kohtaa, kun se uhkaa kaatua.

Ja se uhkaa tehdä juuri niin, jos ja kun kusetus paljastuu. Silloin, jos valtaapitävät eivät kykene edes väkivalloin pitämään sitä kasassa, sitä nopeammin kohti uutta.

Mutta ei se mikään loppu ole. Sieltä se nostaa taas päätään vähän ajan päästä. Venäjälläkin haikailevat jo Stalinin aikoja.

Ette te äänestä mistään suunnasta. Teidän äänestämänne pari hassua meppiä päätyvät esittämään suosituksia" komissiolle tai olemaan byrokraatin kumileimasimena.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Muistutan vain, että EU:n perustuslaki-ehdotus kaatui kansanäänestyksissä Ranskassa ja Irlannissa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Muistaakseni Venäjän johdossa ei missään vaiheessa 1980-luvulla ollut sellaista vahvaa mielipidettä, että noille köyhille ja vähän epäonnistuneille Liettualle ja Moldovalle pitäisi pikimmiten järjestää Lixit ja Moxit, ettei Ber... ei kun Moskovan tarvitsi enää niitä tukea.

Käyttäjän MiikkaLehtoaho kuva
Miikka Lehtoaho

"EU:n jäsenvaltiot eivät ole sotineet jäsenyyksiensä aikana keskenään" - Eivätkä sotineet EU:n syntymistä edeltävään reiluun 40 vuoteen. Syy taitaa olla enempi siinä, että ainakin kahdeksi sukupolveksi saatiin kaaliin 1900-luvun alun todella tuhoisien, jälkimmäisen sodan yhteydessä myös hyvin raunioittavan sodan viesti: ei kannata, ei kannata.

"eivätkä ne ole hyökänneet unioniin kuulumattomiin maihin."

Tämähän ei pidä paikkansa.
Balkanilla, Afganistanissa, Irakissa ja Libyassa on ollut useita EU-maita "operoimassa". Tosiasiassa juuri N-liiton häviäminen kartalta ja voimatekijänä maailmassa - EU:n synnytysponnisteluiden kanssa kovin samanaikaisesti! - on kiihdyttänyt ns. kolmansien joko geopoliittisesti tai resurssien suhteen arvokkaiden ja ilmeisesti myös alisteisuuden suhteen vastahakoisten maiden joutumista läntisten humanitääristen interventioiden kohteiksi.

Erityiseti tästä sotaisuudesta ja pommittamisinnosta on myös seurannut, että Välimeri on muuttumassa yhä hurjemmaksi surmanloukuksi. Paatti toisensa jälkeen huojuu kohti "turvallista" Eurooppaa. Eurooppa linnoittautuu?

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

EU:n natomaat (lähes kaikki ovat) ovat mukana nato-operaatioissa, mutta se ei olekaan mikään EU-päätös. Jos EU olisi pystynyt luomaan omat puolustusvoimat, asia voisikin olla toisin. Kun siihen ei lähivuosina pystytä, Suomenkin kannattaisi liittyä Natoon.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #13

Jos Eurooppaan tosissaan haluttaisiin lisää vakautta, turvallisuutta ja "kilpailukykyä" (mitä se sitten tarkoittaakin), pitäisi välittömästi aloittaa valmistelut ja neuvottelut Venäjän saamiseksi jäseneksi niin Euroopan Unioniin kuin NATOonkin.

Mutta sitähän tosiasiassa nimenomaan EI haluta. Putin esitti EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamista ensimmäisellä presidenttikaudellaan. Vastaus Unionin komissiolta oli tyli: EI KOSKAAN.

Ja tuloksen näemme nyt.

Jari Rauhala

Monesta äänekkäästä suusta on kuulunut, miten liittyminen mm. Natoon ja EU:hun on ollut kaikille vapaaehtoista (myös itse äänestin -mediauskovaisena- kyllä). Tosin en tiennyt että suuret lehtitalot olivat tehneet sopimuksen uutisoida liittymisestä EU:hun vain myönteistä. Silloinen kritiikki josta voi tänäkin päivänä lukea on hyvin toteutunut. Maa meni rimaa hipoen läpi. Miten lie vapaaehtoisuus muualla?
Rauhassa voi sanoa: Erikoista "vapaaehtoisuutta"- Euroon liittyminen oli ilmeisesti, noilla kriteereillä, super-vapaaehtoista.

EU-asian paljasti 2010 päätoimittaja Pekka Karhuvaara (IS).

Mennyt vuosi mm. Nato(-Venäjä) uutisten ympärillä on aika täsmällinen peilikuva edellisestä. Kriitikot saavat pari prosenttia palstatilaa (Pravdassa:) ja/tai ovat sen lisäksi trolleja.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Täsmälleen noin.

Karhuvaara katui tekoaan Iltalehden silloisena päätoimittajana, ja paljasti (toki sen jälkeen kun hänellä ei enää ollut sidoksia) Aatos Erkon ja Sanoma Oy:n masinoineen koko kaupallisen valtamedian mukaansa kertomaan EU:sta vain myönteisiä puolia ja salaamaan ei-puolen argumentit – mm sen, että EU-jäsenyys merkitsee samalla yhteisvaluuttaa, jota kansa enemmistö tuolloin vastusti. Valheita julkaistiin sen sijaan surutta, kuten esim Sauli Niinistön vakuuttelu siitä, että EU-kyllä 1994 ei merkitsisi yhteisvaluuttaan suostumista. Mutta sama mies yhdessä Paavo Lipposen kanssa totesikin sitten vaalien jälkeen että kyllähän se juuri sitä merkitseekin, kun pykäliä oikein tarkasti tutkii ja tulkitsee, eikä mitään kansanäänestyksiä eurosta näin ollen tarvita.

Jotain hyvin kuvaavaa on siinä, että tuo Suomen kansan katalasti pettänyt mies on nykyään tasavallan presidenttinä.

Useakin EU-puolustaja on myöhemmin kiitellyt tuota valtamedian petosta, mm. Pertti Salolainen myönsi täysin avoimesti että EU-jäsenyys saatiin läpi puliveivaamalla ja median propagandan avulla. Vuotta ennen EU-kansanäänestystä liittymistä puolsi matalimmillaan vain vähän toistakymmentä prosenttia suomalaisista, ja vuoden propaganda-aallon tuloksena sitten se rimaa hipoen -kyllä-tulos. Aika moni jätti myös äänestämättä, koska tosiasioita oli mahdoton erottaa valheista joita syydettiin estotta hankkeen läpiviemiseksi.

On totta että Naton suhteen valitsee nyt samantapainen tilanne. Emme tiedä emmekä taida koskaan saada tietääkään, onko media tehnyt vastaavanlaisen sopimuksen Nato-propagandasta. Siltä se pahasti kuitenkin näyttää. Kun kansan kusetus onnistui kerran, miksei se onnistuisi uudelleen?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Arvostan toki sitä, että Rauhala kerran toisensa jälkeen myöntää olevansa vähän tyhmä ja tekevänsä päätöksensä sen mukaan, mitä joku päätoimittaja käskee.

Arvelisin kuitenkin, että esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa ei pidetä ihan samanarvoisina "vapaaehtoisuuksina" "liittymistä" Neuvostoliittoon vuonna 1940 ja liittymistä Euroopan unioniin vuonna 2004.

Voipa olla jopa niin, että edes Puolassa, Tshekissä ja Unkarissa ei suhtauduta ihan samalla tavalla siihen, miten Varsovan liitto tuli vapaaehtoisesti auttamaan ja siihen, miten Nato on tullut auttamaan.

Jari Rauhala

Vuorela tässä vitsi piileekin, tai itseasiassa kaksi.

Honecker ja Caucesku plus muut johtohenkilöt, itäisessä Euroopassa olivat takuuvarmasti Varsovan Liiton /Neuvostoliiton kannalla ja tietenkin puoluvirkailijat ja muut sidosryhmät. Kuka sitä tavallista kansaa kuuntelee, kun itsellä ja omilla ryhmillä on mittaamattomat edut -se riittää- ja media vielä samalla puolella.

Vitsin toinen osa piilee jo Etelä-Amerikassa. Nicaragua, Honduras jne eivät taida sen nempää tykätä Usa:n antamasta "avusta", kuin mainitsemasi NL:n. Suomi ei ole rinnastettavissa kumpaankaan ryppääseen, perusteli asiaa millä tavalla tahansa jompaa kumpaa hyväksi käyttäen.

Muuten myös meillä taitaa johtohenkilöt, hallituksista riippumatta, olla vahvasti kallellaan erilaisiin "hyvää" tuoviin liittoihin. Uskon että heille ne tuovat hyvää, jos mediaan on luottaminen, kuinka tärkeää on mm eurossa ja EU:ssa pysyminen tai supervarma turvallisuus Natossa?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #28

Olit ikään kuin kommentoivinasi omaa huomiotani Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Tshekistä ja Unkarista.

Et kuitenkaan edes sivunnut asiaa, vaan höpisit omiasi Itä-Saksan, Romanian, Nicaraguan ja Hondurasin pomoista.

Jari Rauhala Vastaus kommenttiin #31

Kommentoin antamaasi käsitystä. Korjaa jos olen väärässä. Otin huomioon vastauksesi Kuusen kirjoittamassa isossa kuvassa. Olet Naton kannalla, ehkä euron ja EU:n.

Ne joille myös rautaesiripun takana oli systeemistä itselle etua ja eivät halunneet luopua saavutetuista eduista kannattivat olemassaolevaa järjestelmää. Kuusi kuvaa hyvin järjestelmien perusrakenteita.

Ymmärrän että on helpompi yleistää vaikka Suomi, Puola, Viro tms. yhdeksi mielipiteeksi, kuten media, poliitikot+kannattajat tekevät sanoessaan että se ja se on suomelle hyväksi.
Mikä ero entiseen itään, kun valtaapitäjät ja heidän kannattajansa eivät halua muutosta sekä haluavat turvautua siihen suurvaltaan, jonka politiikkaa säilyttää heille edut?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #31

Kuusi kuvaa erittäin huonosti järjestelmiä. Yhdyn Eero Pyykkölän näkemykseen, että vertailu on ajatusrikos. Neuvostoliittoon ei liitytty vapaaehtoisesti: se oli Venäjän johdon rakennelma imperiuminsa järjestämiseksi eikä "rauhaan ja kansalaisten hyvinvointiin panostava keskusjohtoinen liittoutuma", joka muka olisi alkanut valtioliittona ja kehittynyt liittovaltion suuntaan.

EU kehittyy yhteisen talouspolitiikan suuntaan, eikä mikään prosessi voisi olla julkisempi. Se on kirjattu Maastrichtin ja Lissabonin sopimuksiin.

EU-kansalaisten selvä enemmistö kannattaa EU:n olemassaoloa. Luuletko, että 1980-luvulla sama vastaus olisi Neuvostoliitossa saatu missään Venäjän ulkopuolella?

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #39

Kun täällä ajattelusta oikein rikolliseksi syytetään ihan 1930-luvun Saksan ja Neuvostoliiton malliin, on kaiketi jotain vastattava, vaikka epäilen että vastauskin luetaan samalla vesihanhenselästä-intensiteetillä kuin kantateksti on selvästi luettu.

Ymmärrän että kun tunnetasolla uskoo euroon ja EU:iin ja vihaa Neuvostoliittoa, on järkipuhe aika turhaa ja ymmärrys rajallinen, kuten uskonnoissa yleensä on tapana. Mutta sanotaan nyt vaikka edes sen verran, että kansalaisten vapaaehtoisuus on hyvin suhteellista, ja vapaus on täysin suhteellinen käsite.

Ja jos voimia vielä riittää kehotan lukemaan uudelleen kantatekstistä sen kappaleen Orwellin ja Huxleyn totalitarismikäsityksistä.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #40

Et ilmeisesti hyväksy sitä peruseroavuutta Neuvostoliiton ja Euroopan Unionin välillä, että toinen oli pakollinen liittovaltio ja toinen vapaaehtoisten kansallisvaltioiden liitto?

Kirjailijana oleminen voi olla fiktiivisen suoltamista.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #42

Ja hyvä esimerkki on tämä vapaaehtoinen ja tasapuolinen Kreikka kriisin ratkaisu näytelmä jossa siis kaikki yhtä vastaan on sitä vapaaehtoisuutta. Älä kuitenkaan selitä mulle, että ainahan velat on maksettava. Yksi toisensa perään on todennut Kreikan olevan maksukyvytön, kuitenkin sille tarjotaan lääkkeeksi lisää velkaa vielä kovemmilla ehdoilla. Jos taas kyse olisi vapaasta tahdosta, niin keskusteluja käytäisiin yhdessä siitä, miten voidaan turvata yksittäisten Kreikkalaisten hätä ja turvata heidän turvallinen terveydenhoitonsa.

Jari Rauhala Vastaus kommenttiin #39

Ymmärrän Vuorela että kaikille ei ole rikos, mitä aiaemmin kirjoitin siitä, että isot lehtitalot sisäisellä sopimuksella manipuloi kansan mielipidettä 1995. Onkohan se Super-Demokratiaa, kun euroon liittymisen kohdalla ei sitä edes tehty. Keskusjohto vain pakotti. Sen sijaan osa puhuu "vapaaehtoisuudesta". Kiinnostavaa.

Tuo systeemi on osalle "rauhaan ja kansalaisten hyvinvointiin panostava keskusjohtoinen liittouma".

Kumman tuttua tekstiä huomioiden todellisuus.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Jegor Gaidarin kirja: Imperiumin tuho kertoo NL:n viimeisistä vuosista ja mihin se kaatui.

http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1414205945495

Neuvostoliiton ajautuminen Leonid Brežnevin "pysähtyneisyyden aikaan" on tuttu tarina. Gaidar asettaa sen laajempaan yhteyteen ja pelkistää neuvostojärjestelmän tuhon kyvyttömyydeksi ruokkia oma väestö. Suurvalta oli riippuvainen uudismaiden säästä ja öljytuotannon tasosta. Edes öljyn tuotannon lisääminen ei kyennyt ratkaisemaan elintarvikekriisiä.

Venäjä oli maailman suurin viljan viejä vuonna 1913, mutta Neuvostoliitosta tuli lopulta maailman suurin viljan tuoja.

Stalinin pakkokollektivisointi palautti maaorjuuden. Sitä seurannut varallisuuden siirto maalta kaupunkeihin oli mittakaavaltaan ennennäkemätön maailmanhistoriassa.

Sen aiheuttama tuho tuntuu yhä, sillä myös Putinin Venäjä on pakotettu tuomaan ruokaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Neuvostoliitolla ja EU:lla oli/on luonnollisesti erojakin, mutta oleellisimpana samankaltaisuutena pidän kansalaismielipiteen väheksymistä ja eliitin tietoista ja systemaattista linjausta jota propagoidaan kansalaisille ainoana vaihtoehtona. Erimielisten leimaaminen (populisti/kansanvihollinen) on myös molemmille tyypillistä. Halla-ahon saama tuomio oli pyrkimys näyttää ettei puolueiden pidä arvostella virallisia linjauksia, näitä virallisen totuuden vastaisia näytösoikeudenkäyntejä oli Neuvostoliitossa paljon.

Käyttäjän ErkkiSeppnen kuva
Erkki Seppänen

Mielenkiintoinen vertailu. Onhan se ilmiselvää, ettei tämä toimi eikä voi toimia, mutta varsinkin Suomessa ihmiset arkailevat muutoksia. Eikä se nyt mikään ihme ole, jos ajatellaan miten 90-luvun laman myllerryksessä pistettiin surutta rehelliset pienyrittäjät ja palkansaajat pää pölkylle kärsimään eliitin puolesta. Jospa tällä kertaa kolahtaisi ylhäälläkin?

Käyttäjän JuhaDubbe kuva
Juha Dubbe

Kirjoituksesta tulee mieleen Oswald Spenglerin kirjoittama "Länsimaiden perikato". Hän pohtii teoksessaan juuri sitä, miten totuus ja ajattelu irtaantuu konkreettisesta todellisuudesta ja alkaa elää omaa elämäänsä lakaten lopulta vastaamasta todellisuutta kehityksen edetessä. Ihmiset ja yhteiskunnat alkavat elää omissa maailmoissaan ja tuhoutuvat toimiessaan riittävän pölhöllä tavalla käytännön asioiden hoidossa. Spengler tarkastelee tätä ilmiötä eri yhteiskunnallisten alojen ja toimintojen - tieteiden ja taiteiden näkökulmasta historiassa; miten rappio näkyy niissä. Kyse on toistuvasta ilmiöstä, joka on näyttäynyt sivilisaatioiden historiassa kautta aikojen. Nyt sitten olemme itse ehkä kohta syöksymässä kuiluun oman kulttuurimme osana. Muistelen, että keittiön kova arvostus ja vatsanpalvonta olivat eräitä rappion merkkejä - ei ihan etäisin ajatus meidänkään ajastamme! Korkeakulttuuria! Heh!

Jouni Järvinen

Hyvä vertaus. Eu:ssa mennään hyvillä aikeilla hel*ettiin Neukkula 2.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Eikö kukaan ole lukenut edes Jegor Gaidarin kirjaa Imperiumin tuho? Hän on silminnäkijä, oli keskeinen henkilö muutoksessa ja pystyy kertomaan mistä tuho johtui. Loppui rahat ja ruoka!

Meillä EU:ssa on rahaa ja on ruokaa. Rahaa on jaettavaksi köyhille miljardeja. EU on parasta mitä Suomelle on tapahtunut, kaikesta huolimatta!

EU on valtavan vaikea hallita, ongelmat ovat ja tulevat olemaan suuria mutta se on joka tapauksessa historiallinen hanke. Vain se voi pelastaa Euroopan isommilta toimijoilta. Itsenäisinä pieninä valtiona meidät niellään hetkessä. Mitä parempaa olisi tilalle? Putinin Venäjäkö?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Miksi EU:n tilalle pitäisi löytyä mitään vastaavaa?

Miten olisi itsenäisyys? Kuka meidät silloin muka nielaisisi ja miksi?

Vai oletko lukenut liikaa Ilta-Sanomien pelottelu-uutisia? Nehän menevät hyvin kaupaksi, sillä pelko myy.

Ei itsenäisyys tarkoita myöskään eristäytymistä, kuten jotkut kuvittelevat. Yhteistyötä voi näet tehdä ihan omista lähtökohdista niin, ettei mikään taho pakota ja ohjaile päätöksentekoa.

Käyttäjän MattiAalto kuva
Matti Aalto

Itse asiassa Janne Kuusen ajatukset Euroopan Unionista vaikuttavat hyvinkin oikeaan osuvilta, esim. lainaus hänen omasta kommentistaan:
"Keskeinen konkreettinen (!) osoitus suomalaisesta ja eurooppalaisesta "pravdasta" on se, että rahaa pidetään edelleenkin todellisena, sellaisena, jolla on vastine todellisuudessa, ja työn todellisten tulosten sijaan pyritään rahalliseen tuottoon."

Kirjoitus kommenteineen kuvaakin hyvin sitä että läntisessä Euroopassa vallitsee omistussuhteisiin perustuva luokkayhteiskunta joka on kehittynyt yhä enemmän reaalitaloudesta irtaantuneeksi finanssikapitalismiksi.

Pääosin vertaukset ovat analogisessa mielessä hyvin onnistuneita - mutta vain analogisessa mielessä, ei kehityshistoriallisessa mielessä.

Aikoinaan evoluutioteorian alkuvaiheilla, darwinilaisen teorian muodostuessa, tässä maailmassa tehtiin valtava määrä arvokasta biologista tutkimustyötä, joka ei aikansa lapsena kuitenkaan voinut ulottaa ymmärrystään sukupuista pelkän lyhyen perimätiedon ja havaintomaailman ulkopuolelle.

Vasta Mendelin perinnöllisyysteorian kehittyminen ja sen synteesi darwinilaisen tieteen kanssa synteettiseksi evoluutioteoriaksi loi mahdollisuuden kehityksen kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen, ymmärrykseen jota ei ollut Mendelillä eikä Darwinilla.

Niinpä voidaan sanoa että Janne Kuusen vertaukset ovat yhtä hyviä ja onnistuneita kuin pussihukan ja suden analogian vertailu - vertailu sinällään on oikein hyvää ja onnistunutta, huolimatta siitä että pussihukat ovat läheisempää sukua kenguruille kuin susille.

Vaikka Neuvostoliitto ja Euroopan Unioni ovat useilta kohdiltaan analogisia, syntyhistorialtaan ja sukupuultaan ne eivät kuitenkaan ole lainkaan samanlaisia, yksi on luokkayhteiskunnan hylkäämisen kehityspolulta ja toinen luokkayhteiskunnan tiivistymisen kehityspolulta.

Tuure Nyqvist

EUn valuviat olivat olemassa jo "esileikkivaiheessa". EUlla ja Venäjällä on kyllä eroa kuin päivällä ja yöllä, mutta yhtä EUn valuvikaa venäläisetkin hyödyntävät jo tottuneesti:

Financial Timesin mukaan Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselborn on varoittanut Saksaa muuttamaan kantaansa joustavammaksi.

Kas kummaa, merkittävät veroparasiittivaltiot osallistuvat muiden mukana, vaikka niissä nautitaan ilmeisesti ainakin Euroopan korkeimmista tuloista / sierainpari keinottelemalla ja siipeilemällä muille valtioille kuuluvilla vero€uroilla.

Veroparasiittivaltioiden tulisikin huolehtia kaltaisensa ketkuilija Kreikka jaloilleen muilta kuppaamillaan vero€uroilla.

Veroparasiittivaltiot ja alueet ovatkin suurin kummallisuus. Miten mm. EUssa on mahdollista olla valtioita ja alueita, jotka saavat elää toisten kustannuksella?

Tähän on vain yksi vastaus, myös koko EU on edelleen hyvin korruptoitunut, joten eipä ihme, että asialle ei tehdä mitään.

Ilmeisesti on myös niin, että jos haluat pyrkiä johonkin vähänkin merkittävämpään asemaan julkisella (?) tai yksityisellä (suljetulla ja salatulla) sektorilla, sinun tulee vihkiytyä ja vannoa uskollisuutta luotettavalla tavalla mm. veroparasiiteille ja vastaaville tavaksi tulleille järjestelyille.

On siis kyse globaalista järjestäytyneestä rikollisuudesta, jonka seurauksena mm. Suomen valtio menettää vuosittain jopa enemmän verotuloja, kuin ns. kestävyysvaje vuosittain on.

Veroparasiittivaltioiden ja niiden tarjoamien rikollisten ja veronsa maksavia terrorisoivien veronkiertopalveluiden, sekä kaiken finanssikeinottelun seurauksena menetetään merkittävä osa yhteiskunnan ensisijaisesta tehtävästä, hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä.

Arveluttaa myös todella paljon, tekeekö edelleen korruptoitunut EU toisen, edelleen hyvin korruptoituneen USAn kanssa lehmänkauppasopimuksen ison rahan, ((Jo nyt 1% omistaa 0,5 (puolet) kaikesta Telluksemme varallisuudesta)), eduksi.

Mitä tapahtuu tälle saastalle? Putsataanko se kokonaan pois, vai annetaanko sen muhia "mattojensa" alla yhä suuremmaksi tunkioksi, jolle mahtuu sitten kiekumaan vähintäänkin kaikki veroparasiittikukot ja niiden "kanaset" (lue hyödyntäjät) kotkottamaan?

Ja tietenkin olisi mielenkiintoista mm. tietää, minkä verran Veroparasiittivaltiot -kysymystä on käsitelty Financial Timesin sivuilla?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tämä kannattaa kaikkien katsoa:

https://www.youtube.com/watch?v=TSngJmYPBCE

Tuollaista potaskaa Lipponen ja Niinistö puhuivat sen jälkeen kun olivat katalasti pettäneet Suomen kansan väittäessään, että kyllä-ääni EU-vaaleissa 1994 EI salli Suomen siirtyvän yhteisvaluuttaan ilman asiasta päättävää kansanäänestystä. Vaalin jälkeen kun Suomi liitettiin EU:iin tämä sankaripari sitten kytki Suomen euroon ilmoittaen että se kyllä-äänihän EU-kansanäänestyksessä tarkoitti kyllä myös yhteisvaluutalle.

Toinen näistä valehtelijoista on nyt tasavallan presidentti. Kertoo paljon suomalaisten masokismista ja taipumuksesta itsepetokseen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Aivan loistava tuo YouTube-pätkä. Lipposen ja Niinistön lausunnoissa ei näin 17 vuoden kuluttua ole mitään hävettävää. Ahollahan ei ollut muuta sanottavaa kuin se, että yhteisvaluutan oloissa ei kukaan voi yksinään devalvoida. Ei tietenkään. Tämän instrumentin menettäminen on koko yhteisvaluutan perimmäisiä tarkoituksia.

Toki Aho oli oikeassa huomauttaessaan siitä, että jälkikäteen varmasti harmitellaan joitakin päätöksen arvaamattomia seurauksia. Lyön kuitenkin vetoa, että yksikään kepulainen ei olisi vuonna 1998 uskonut euron olevan vuonna 2015 niin houkutteleva, että siitä pitää väkisin yrittää potkia köyhimpiä pois.

Mihin perustuu tämä legenda, että Lipponen ja Niinistö olisivat luvanneet yhteisvaluutasta kansanäänestyksen? Sen pätkän haluaisin nähdä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

"Tämän instrumentin menettäminen on koko yhteisvaluutan perimmäisiä tarkoituksia."

Tuota noin – pidätkö sinä sitä jotenkin positiivisena asiana? Jos, niin miksi?

"Legendasta" puheen ollen, Sauli Niinistö toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana 1991-1995. Sen pöytäkirjassa (PeVL 14/1994): ”Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen puolelta on jäsenyydestä neuvoteltaessa todettu, että talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää valtiosäännön mukaan eduskunnan myötävaikutusta. Tähän viitaten valiokunta katsoo, että liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumistaosallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen.”

Kun eduskunta käsitteli EU-liittymislakia, 18.11.1994 äänestettiin Esko Seppäsen tekemästä ponnesta: "Eduskunta edellyttää, että Suomen mahdollisesta liittymisestä Rahaliiton kolmanteen vaiheeseen päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen perusteella…” Eduskunta hyväksyi tämän ponnen äänin 151 jaa – 43 ei. Niinistö, sekä myös Paavo Lipponen, äänestivät ponnen puolesta, eli siitä että eduskuntaan tuodaan erillinen lakiesitys kun euroon liittymisestä päätetään. Perustuslakia olisi siis pitänyt muuttaa, mutta sitä ei tehty, vaan Suomi kykettiin euroon laittomasti. koska perustuslain muutos ei olisi mennyt eduskunnassa ja vielä epätodennäköisemmin kansanäänestykasessä läpi. Sellainenhan järjestettiin useissa EU-maissa.

Eduskunnan pöytäkirjoistä tämä "legendaksi" kutsumasi asia käy ilmi täsmällisesti. Valitettavasti tuohon aikaan kaikkea ei kuvattu ja tyrkätty YouTubeen, jota ei ollut vielä olemassakaan, mutta jos näet vähän vaivaa virallisten pöytäkirjojen kaivamisessa, sieltä löytyy YouTubeakin kiinnostavampaa faktaa.

Mm. (PeVL 14/1994, UaVM 9/1994, HE 135/ 1994) Lisäksi äänestäjille lähetetty virallinen tiedote sisälsi tiedot, joissa vakuutettiin että EU-kyllä-ääni ei merkitse yhteisvaluuttaa. Pertti Salolainen kertoi Nykypäivä-lehden haastattelussa (24.3.2005): ”Onneksi markan katoamisesta ei puhuttu ... Jos silloin olisi sanottu, että markka häviää, olisimme takuulla hävinneet kansanäänes­tyksen".

Että näin syntyi "legenda"

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #53

Toisin sanoen: Mitään lupausta kansanäänestyksestä ei, tietenkään, ollut. Sellainen ei kuulu suomalaiseen perinteeseen.

Mitä taas tulee rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtymisen viemiseen erikseen eduskuntaan, juuri siitä tilanteestahan tuossa näyttämässäsi pätkässä on kyse. Äänestysnumerotkin mainitaan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #57

Perustuslakimuutosta ei tehty, ja siksi euroon siirtyminen oli laiton.

Ennen vaaleja 1994 EU-kiimaiset lupasivat maat ja taivaat kun unioniin liitytään, koska kannatus oli niin alhaalla. Ja siksi äänestäjiä vakuutettiin, että kyllä-ääni ei merkitse yhteisvaluuttaa (Niinistö ja Lipponen). Pitihän heidän kommentoida vastahankaiselle kansalle ei-leirin varoitteluja yhteisvaluutasta. Niitä varoitteluja jotka ovat aika täydellisesti sittemmin toteutuneet.

Aika monta muutakin lupausta rikottiin sen jälkeen kun niukka enemmistö liittymiselle oli median keskinäisen propagandasopimuksen avittamana saatu. Yhteisvaluutasta ja muustakin EU-negatiivisesta välteltiin puhumasta mediassa, sillä se olisi kaatanut kyllä-kiimaisten asian.

Ja jos väität että mediapropagandalla ei ollut (ja on edelleen) vaikutusta "itsenäisesti" ajattelevan kansan päätöksiin, se on pelkkää puppua. Tiedot päätöksiensä pohjaksi ratkaiseva osa kansalaisista kun saa pääsääntöisesti valtamediasta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #58

Vuosia jatkuneessa urputuksessa on se totuuden ydin, että hallitus jätti noudattamatta vuoden 1994 ponnen kehotusta erillisesta lakiesityksestä. Tulos oli sama tiedonantomenettelyllä, jossa äänestettiin hallituksen luottamuksesta. Sekä teoriassa että käytännössä kyseessä oli äänestys rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtymisestä.

Suomen liittymisestä euroalueeseen ensiaallossa päätettiin 17.4.1998, kun eduskunta äänesti hallituksen 24.3. antamasta tiedonannosta. Äänestystulos 135-61 sinetöi siirtymisen markasta euroon. Hallituspuolueet säröilivät äänestyksessä kolmen vasemmistoliittolaisen, kahden vihreän ja yhden sosiaalidemokraatin verran.

Jos oppositio olisi voittanut, euroon siirtymistä olisi hyvin voinut venyttää vaikka tähän päivään asti. Ruotsin liittymissopimus Euroopan unioniin on aivan sama kuin Suomen. Ruotsi on yhä matkalla euroon, aika pitkällä matkalla näköjään kylläkin.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #59

"Sekä teoriassa että käytännössä kyseessä oli äänestys rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtymisestä."

Miksi sitten kansaa harhautettiin ennen EU-äänestystä? Vastauksen tajuaa lapsikin: vain valehtelemalla kansan niukka enemmistö saatiin uunotettua liittymisen taakse. Silloin demokratia muodollisesti ottaen toteutui, vaikkakin suorastaan rikollisin keinoin. Periaatteessa kansalle valehtelemisen olisi pitänyt mitätöidä vaalitulos, sillä suuri osa kansasta pantiin tietoisesti äänestämään silmät sidottuina ja väärän tiedon valossa.

Mitä yhteisvaluuttaan ja EU-vaaleihin tulee, ks yllä lainaamaani Salolaisen haastattelua Nykypäivässä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tässä toistuu taas se, mikä ei vieläkään ole näköjään mennyt kovaan kansalliseen kalloomme.

Vastaapa ystävällisesti:

Kysyttiinkö kansanäänestyksessä 1994:

"Kannatatoko jäsenyyssopimuksen hyväksymistä nyt neuvotellussa muodossa"

VAI

"Kannatatko Lipposen ja Niinistön kertomaa tulevaisuudenkuvaa Suomen jäsenyyden seurauksista"

???

Yhteisvaluutasta on nimenomaisesti sovittu jo nk. Maastrichtin sopimuksessa. Se siis oli osa "nyt neuvoteltua sopimusta".

Minkä muun sopimuksen hyväksymistä kannatat vains en perusteella, että joku toinen kertoo sen olevan OK?

Käyttäjän askokorpela77 kuva
Asko Korpela

Neuvosto-EU
Enpä ole aikoihin pimeämpää ja tyhjänpäiväisempää juttua US palstoilla lukenut. Mikä hämmästyttävintä: onnistut naruttamaan muutaman tavallisesti järkikommentteja kirjoittelevan peräänsä. Onneksi kuitenkin jokunen puhuu asiaakin kuten aina valpas Jouko Heyno ja Leo Mirala. Vaikka onkin EUn hallinnossa vanhan N-liiton piirteitä, on sentään selvä pyrkimys jättää taakse monin tavoin turmiollinen kansallisvaltioideologia ja kaikin voimin pykyttää tervettä markkinatalouden toimintaa. Markkinataloudessa kuluttaja on kuningas ja rahan valta pelkkää harhaa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ikävä sinulle, että toisin kuin väität, tästä keskustelusta teitä "narutettujen" ulkopuolisia löytyy vain muutama. Näiden argumentit kertovat joko uskovaisuudesta, jonka kanssa ei voi keskustella järkiperustein – tai sitten Heynon edustamasta pilkunn****sesta, joka takertuu sanamuotoihin ja vaatii ekskteja ilmaisuja ilmiöille jotka ovat suhteellisia – siis niuhottaa enimmäkseen turhasta. Rahasta sinällään hän on oikeilla jäljillä – siis eri mieltä teidän muiden "ei-narutettujen" kanssa – mutta haluaa nähtävästi jostain aivan muusta syystä opponoida.

Uskovaisuudesta kertoo se, että nimeät "järkikommenteiksi" vain ne kommentit jotka ovat kanssasi samaa mieltä, mutta joiden perusteluissa enimmäkseen ei ole mitään järkeä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Hupaisasti kirjoitettu.

Mutta ihan mielenkiinnosta: milleköhän "suhteelliselle" olen perännyt eksaktia?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #61

Anteeksi nyt vaan, mutta haluat nähtävästi että sinut ja sinänsä ansiokas blogikirjoituksesi mainitaan kaikessa rahaan liittyvässä kommentoinnissa. Ellei sanamuoto ole sama kuin blogissasi, rupeat ärhentelemään.

Kaikki on suhteellista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"kaikin voimin pykyttää tervettä markkinatalouden toimintaa."

Mitäs markkinataloutta se on kun euromaiden veronmaksajat maksoivat pankkien satojen miljardien saatavat, Kreikan ollessa maksukyvytön? Kansallisvaltioissa ei tällaista talouden irvikuvaa harrastettu. Et taida tosiasiassa löytää positiivista sanottavaa EU:sta ja eurosta kuin valehtelemalla.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Mitäs markkinataloutta se on kun euromaiden veronmaksajat maksoivat pankkien satojen miljardien saatavat"

Olen samaa mieltä Jarmo, tämä olisi tietenkin pitänyt hoitaa markkinatalouden säännöillä. Nyt valitettavasti otettiin sosialistinen menetelmä käyttöön ja lopputulos on sen näköinen. Hommaa voidaan verrata vaikka suomalaiseen Sossu-järjestelmään. kun fyrkat on loppu, käydään hakemassa lisää sossusta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tuo yhteiskuntakehityksen vaihe on nimeltään valtionkapitalismi, jossa voitot ovat yksityisiä, mutta tappiot lastataan veronmaksajien kontolle. Tämä vaihe on kapitalistille ja muille puliveivareille se herkullisin, kun todellista riskiä ei ole – kansa maksaa pahimmatkin törttöilyt ja pelivelat.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Tuo yhteiskuntakehityksen vaihe on nimeltään valtionkapitalismi, jossa voitot ovat yksityisiä, mutta tappiot lastataan veronmaksajien kontolle."

Mark, suomalaiselle talousjärjestelmälle sääntelytalous olisi mielestäni parempi nimitys. Sääntelyllä hoidetaan niin, ettei voittoa synny ollenkaan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #65

Voittoa tuntuu silti syntyvän ihan veroparatiiseihin asti kiikutettavaksi, jotta verottaja ja sääntelijä ei pääsisi käsiksi siihen.

En minä mikään Suomen byrokratian puolestapuhuja ole, ja tiedän ihan hyvin, että niitä ongelmia on. Mutta se että voittoa ei muka Suomessa onnistuisi tekemään on lapsellista marinaa, jota legendaa toistamalla yritetään kaiketi saada aikaan entistäkin verotuksenvastaisempi ilmapiiri.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ikinä en ole kuullut "valtionkapitalismista". Valtiokapitalismi oli Preobrazhenskin suunnittelema systeemi Neuvostoliitossa. Valtiomonopolistiseksi kapitalismiksi on joskus nimitetty tätä finanssikapitalismin nykyvaihetta. Sääntelytalous kuvaa samaa systeemiä toisesta näkökulmasta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #66

Valtionkapitalismi tai valtiomonopolistinen kapitalismi – sama asia. Ei niuhottaminen ja pilkunn****minen muuta itse asiaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #68

Jos olisit sanonut vaikka, että nykyistä finanssikapitalismin vaihetta voitaisiin kutsua valtionkapitalismiksi, se olisi osoittanut ajattelua. Mutta sanoit: "Tuo yhteiskuntakehityksen vaihe on nimeltään valtionkapitalismi." Se osoittaa vain, että yritit muistella, mitä opintosihteerisi joskus käski sanoa. Etkä oikein muistanut.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #69

Toimituksen poiminnat