Ajasta aikaan Silmästä silmään

Raha ja vaalit

  • Mitä he tietävät rahasta?
    Mitä he tietävät rahasta?

Modernin kapitalismin isänäkin pidetty autotehtailija Henry Ford lausui aikanaan: ”on hyvä, että kansalaiset eivät tunne pankki- ja rahoitusjärjestelmäämme, sillä jos he niin tekisivät, vallankumous tapahtuisi jo ennen huomisaamua”.

 

Tämä legendaarinen lausahdus palasi mieleeni kun viime viikolla juonsin Tampereella vaalipaneelia, johon poikkeuksellisesti oli kutsuttu kaikki puolueet – tosin Muutos 2011 ja mukaan ilmoittautunut kokoomus jäivät pois. Kun ehdokkailta kysyttiin pankki- ja rahoitusjärjestelmästä, oli hämmentävää, että osa heistä ei tuntenut lainkaan sen perusperiaatteita, vaan noudatti kansan yleistä tietämystä tuosta aiheesta: tietämättömyyttä.

 

Tällä hetkellä se tilanne, jonka Henry Ford jo aikanaan totesi kansalle tuntemattomaksi, on merkittävästi kärjistyneempi, sillä maailman mittakaavassa reaalitalouden osuus (sen, jolla on vastine todellisuudessa) finanssitaloudesta (jolla siis ei ole vastinetta todellisuudessa) lienee tutkijoista riippuen alle 5%, ja useiden tutkimusten mukaan jopa alle yhden prosentin. Fordin aikana suhteet olivat kuitenkin liki päinvastaiset – silloin rahalla oli enimmäkseen todellinen vastine reaalimaailmassa, ja Ford puhui tuolloin ainoastaan pienestä talouden osasta, siitä, joka tänään on kasvanut megalomaanisiin mittoihin.

 

Koska asiaa ei selvästikään kovin hyvin tunneta, selostan sen pääpiirteet – ja seuraan mielenkiinnolla vallankumouksen leimahtamista. Kun otamme pankkilainan, sitä rahaa ei ole olemassakaan, vaan pankki luo tyhjästä rahan, joka siirtyy bitteinä tilillemme. Toki pankilla pitää olla jotain todellista pohjakassassaan. Keskustelin taannoin asuntolainan yhteydessä pankkivirkailijan kanssa asiasta, ja tuolloin hän surkutteli, että EU oli juuri määrännyt liikepankkien omavaraisuusosuudeksi aiemman 8% sijaan 15% – tämä siis vain meitä tavallisia pulliaisia palvelevissa pankeissa. Juuri tämänhetkistä prosenttilukua en tiedä, koska sitä ei julkisesti kuuluteta, ilmeisesti Fordin mainitsemista syistä – ja investointipankeissa reaalinen omavaraisuusaste lienee merkittävästi alempi. Loppuja 85% ei siis ole olemassakaan, vaan sen toivotaan realisoituvan, ja se realisoituukin silloin, kun laina maksetaan takaisin. Me maksamme asuntolainamme (yleensä) työmme tuloksella, toisin sanoen reaalitaloudesta käsin.

 

Se, että pankeilla on oikeus luoda rahaa tyhjästä, ei kuulu yleistietoomme. Kun joku jättää maksamatta velkansa, pankki kirjaa luottotappion, eikä mitään todellista tapahdu, elleivät luottotappiot kasva merkittäväksi, jolloin pankin pitäisi kaatua, mutta se ei kaadu, koska valtiot (nykyään myös EU) pelastavat sen – näinhän kävi Suomessa 1990-luvulla, kun pelastusrahat revittiin reaalitaloudesta: veronmaksajien työstä ja kaatamalla laumoittain pienyrittäjiä. Tuon operaation jälkeen moni noista pankeista pakenikin euroalueen ulkopuolelle – Ruotsiin ja Tanskaan.

 

Mutta vallankumous ei syty ennen huomisaamua, koska talous- ja poliittinen eliitti ja valtamedia vaikenevat rahan todellisesta luonteesta. Se, vaikenevatko ne tietämättään vai tietäen, ei ole tiedossa. Jos tietäen, kyse on petoksesta, jos tietämättään, kyse on epäpätevyydestä – molempi pahempi. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että valtiaat antavat kansan ymmärtää totuudenvastaisesti Suomen ja maailmantalouden elävän täydessä reaalitaloudessa juuri Henry Fordin mainitsemasta syystä. Se, että kansan pimitys on näin hyvin onnistunut johtunee asian monimutkaisuudesta, ja kun eliitit pitävät kansalaisia valistumattomina, ne katsovat että on helpompi kertoa talousasioista niin yksinkertaisesti kuin mahdollista – vaikka kertomus ei pitäisi paikkansa kuin pieneltä osin.

 

Kun on seurannut median vaalikeskusteluja – joihin on kutsuttu yleensä vain eduskuntapuolueiden edustajia, eikä vahingossakaan päästetty haastajia näiden kanssa tekemisiin – näkee selvästi, että talousasioista puhutaan enimmäkseen pieneen vähemmistöön jäävän reaalitalouden pohjalta, tietysti siksi että se on ymmärrettävämpää kuin puhua finanssitaloudesta, siitä, joka peittoaa reaalitalouden nykyään mennen tullen.

 

On epäselvää kuinka moni eduskuntapuolueiden ehdokkaista ei tunne pankki- ja rahoitusjärjestelmäämme ja kuinka moni heistä vain jättää kertomatta tietämänsä. Epäselvää se on siksi, että valtamedia ei tivaa sitä heiltä.

 

Miksi? Tapahtuisiko vallankumous nyt, jos kansa tietäisi rahan tyhjästä luomisesta niin kuin se pankki- ja rahoitusjärjestelmässämme toimii? Epäilen, koska juuri sillä tyhjästä luodulla rahalla ostetaan nyt yhteiskuntarauhaa. Rauha ja hyvinvointi ovat meillä vain lainassa.

 

Kysymys kuuluu, kuinka pitkään se voi jatkua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (64 kommenttia)

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Häkellyttävintä tässä on se, että talouttamme pidetään yllä fiktion voimin.

Taloushan pysyy kasassa uskon voimalla, ja kyse on aika pitkälle uskonnosta. Taloususkonnon papisto on ollut viime aikoina ahkerasti äänessä mediassa, nyt kun kansan uskoa pyritään vahvistamaan ja anekauppaa käydään turuilla ja toreilla...

Ja sunnuntain kirkollisvaalien jälkeen nähdään, miten papit ja piispat ovat saarnoissaan onnistuneet.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Usein juolahtaa mieleen se, ovatko valtiaamme todella tietämätöntä porukkaa, mikä olisi huono, mutta jos he tietävät, se on vielä huonompi asia, koska silloin Suomen vallitsevaa tilannetta pidetään yllä satujen voimin tietoisesti – siis kansalle valehdellaan. Pahinta on kuitenkin se, että valtamediassa, joka on melko analoginen vaalituloksen kanssa, tuota satumaailmaa ylläpidetään jatkuvasti.

Onko kyse siitä, että jos totuus on tarpeeksi vastenmielinen, media ei siitä kerro? Olen havainnut että median – ja sen myötä kansan valtaosan – totuus on sitä todempi, mitä paremmin se menee kaupaksi.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Vaikeneminenkin on vallan käyttöä. Suomi-median uutisoinnissa se lienee se tyypillisin tapa. Kai sitä voi puolustella itselleen sillä, että "ei ihmisiä oikeasti kiinnosta" tai "en halua aiheuttaa sosiaalisia levottomuuksia".

Poissa silmistä, poissa mielestä -metodi. Kun et tiedä, et voi vastustaa.

--------

Käytännön esimerkki:

Muuan henkilö kertoi minulle olleensa läsnä, kun opiskelijat kävivät koulutuslupaus-kampanjaa jakaen tarroja, joita pidellen koulutuslupauksen antajat sitten valokuvattiin. Opiskelijat haluavat säilyttää koulutuksen ja vastustavat mm. kouluverkon harventamista.

Bjarne Kallis (ex-kd, nyk. kok) oli lausunut tarroja pidellessään, kuvattavana ollessaan, että on jo päätetty, että koulutusta leikataan seuraavalla hallituskaudella.

Kun hänellä kerran on tällainen tieto, miksi hän ei puhu siitä kuin valokuvaajan ja parin muun ihmisen kuullen?

Toivonkin, että kaikki paikalla olleet, jotka kuulivat tuon huomautuksen, ottavat asian puheeksi tuttavapiirinsä kanssa.

-----
Kiitän Janne Kuusi hyvästä artikkelista. keep up the good work.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

”Usein juolahtaa mieleen se, ovatko valtiaamme todella tietämätöntä porukkaa, mikä olisi huono, mutta jos he tietävät, se on vielä huonompi asia..”

Valitettavasti tämä on sekä että. Satujen voimin mennään todella kauan, vaikka reaalitalous olisi kaatumassa jo päälle. Muistutan vain Suomen esim. vuoden 2008 lopulla alkanutta talouspudotusta bkt:lla mitattuna. Alkava pudotus näkyi ainakin näillä korkeuksilla logistiikassa jo lastauslaiturilla eräänä vuoden 2008 lokakuun loppupuolen päivänä. Siitä kaikki muuttui. Mutta mediassa taantumaepäilyistä alettiin puhua ensimmäisiä kertoja jossain kevään 2009 aikana – loppuvuodesta sitten vasta enemmän.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Häkellyttävintä on, että tosiasiassa 100 % rahasta on imaginaarista, kuvitteellista, eikä sille ole minkäänlaista vastinetta reaalitaloudessa. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että arvon mitta EI ole raha, eikä raha ole perusluonteeltaa arvon mitta. Ja SITÄ Ford tarkoitti. (Epäilijöille pähkäiltäväksi: Mikä n esim. kultakantaisessa rahataloudessa kullan arvo?)

Juuri siksi For pystyi luomaan fordismina tunnetun mekanismin luoa kysyntää tyhjästä, tehdä USAsta talouen suurvallan yhdessä muien asian tajunneiden kanssa. Fordin aikaan Euroopassa elettiin vielä teollisen vallankumouksen talousteorioien varassa. Muutoksen toi vasta J.M. Keynes, joka loi fordismille teoreettisen viitekehyksen.

Sitä, mitä raha on ja miten se toimii, enemmän täällä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123703-raha...

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #44

Raha on niin kuin se lasketaan ihan nin kuin laki on niin kuin se luetaan.

Tämä on perusasia, jota valtaosa kansasta ei tiedä. Lakia ja rahaa pidetään vakaina ja kiinteinä, sellaisina joihin voi nojautua ja luottaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #48

Laki on niin kuin se on kirjoitettu.

Raha on, mitä milloinkin sattuu mieleen tulemaan.

Analogiasi ei ole pätevä.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Kiitos hyvästä tekstistä, herra Kuusi.
Juuri tämä on se norsu olohuoneessamme, josta eduskunnan valtaa pitävät eivät halua tai pysty puhumaan (tietämättömyyttään, urapolkujaan suojellen, kiitollisuudenvelkojaan tai kaappiluurangoiltaan).
Useimmat heistä on kasvatettu "kokeneiksi poliitikoiksi" pitkin liike-elämään ja/tai kunnallisbudjetointielämää, jolloin ymmärrys rahan perimmäisestä luonteesta ja toiminnasta vääristyy - ja jättää pelikentän täysin avoimeksi niille tahoille, jotka ovat oivaltaneet nuo hämärät pelisäännöt.

Tässä erinomainen ajatelma:
http://www.soste.fi/hyvinvointitalous/hyvinvointit...

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Talous on todellakin uskonnon välikappale, se ei ole konkreettinen, vaikka sellaiseksi sitä jatkuvasti mainostetaan.

On mielenkiintoista että työn määritelmä on liukunut ajan mittaan sellaiseksi, että tekisimme työtä rahan vuoksi. Ei siis siksi että työllä saataisiin jotain aikaan.

Tuota rahan ilosanomaa levitetään poliittisen eliitin toimesta – ja tulokset alkavat olla näkyvissä.

Toivottavasti kansalaisten vastareaktio tulisi ennemmin kuin myöhemmin. Vastauksen näemme ylihuomenna.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Sehän tässä hermostuttaa. Mitä myöhäisempi reaktio, sitä rajumpi :(
Historia sen osoittaa; mikä ei muutu kansan toiveen mukaisesti hyvällä, muuttuu aikanaan pahalla - tämä tuskin on hyvä tavoite.

Taipuvathan pääomapiirit Rooseveltin -94% verotukseen pakon edessä ja hetken päästä kuitenkin sodittiin. Nykyään ovat vain ne sota- ja väkivaltalelut sellaisia ettei niitä parane ottaa käyttöön...

Käyttäjän ErkkiSeppnen kuva
Erkki Seppänen

Tämän kun saisi laajempaan tietoisuuteen, myös ne seuraukset huomioonottaen... Ihmisten tulee tietää miten niitä hallitaan.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Sanopa muuta. Vaikuttaa kun tätä tietoisesti salattaisiin.

Ehkä Fordin "varoitus" otetaan tosissaan...

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Vaikka se saisi miten laajan tietoisuuden, se on kuitattu itsepetoksella; Uskotaan mieluummin se itselle edullinen, nykytilaa ylläpitävä vaihtoehto. Itsekin hämmästyin, kun ensimmäistä kertaa tutustuin aiheeseen. Hämmästys oli ja meni, eikä mikään muuttunut - paitsi heräsi halu päästä niistäkin vähistä veloista eroon, joita minulla on. Voimakas haluttomuus ottaa lisää.

Koko kulttuurin pitäisi muuttua, mutta se muutos ei ole ohjailtavissa muuten kuin ympäristön muutoksen kautta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ihmettelen myös, miksei yksikään eduskuntapuolue puhu tästä rehellisesti. Vai eivätkö he edes tunne asiaa?

Ainoastaan yksi puolue ei pyri salailemaan – tai ainoana siellä tiedetään tämä, mikä olisi todella erikoista – on IPU.

Kannattaa tutkia puolueen vaaliohjelmaa ennen kuin äänestää – puolueen epäilyttävästä nimestä huolimatta. Itsenäisyydellä ei näet tarkoiteta IPUssa hurraa-isänmaallista vouhkaamista tai impivaaralaisuutta, vaan itsenäistymistä meitä kaikin tavoin kahlitsevasta eurosta ja EU:sta.

http://ipu.fi/eduskuntavaalit-19_4_2015/itsenaisyy...

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Koska eduskuntapuolueista ei löydy Suomen suossa rämpimisen tärkeimmän syyn, EU:n julkituojaa, taitaa valintani osua sunnuntaina Riikka Söyringiin, jonka erinomainen vaallikirjoitus on toisaalla lehdessä:

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1932...

Käyttäjän pekkalampela kuva
Pekka Lampela

Itse olen käyttänyt asiasta kertoessani uskottavuuden parantamiseksi linkkiä Suomen pankin sivulle jossa peruskoululaisille opetetaan perustietoja rahasta: www.euro.fi. Tämä on suhteellisen uutta, sillä esimerkiksi lukuisat taloustieteen oppikirjat edelleen kertovat asian väärin. Samaa tietotoa löytyy nykyisin myös monien muiden keskuspankkien sivuilta. Jopa Englannin keskuspankki hiljan julkaisi vastaavat sivut. Niiden tekemiseen se pyysi Positive Money organisaation apua. Jos kerran Bank of England luottaa Positive Moneyn tietoihin, ehkä meidän tavallisten pulliaistenkin kannattaisi niin tehdä.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Niin, se väärä oppi on vallitseva, ja luultavasti siksi tuollaiset opit sivuutetaan herkästi. On toki pieni mahdollisuus että tosiasioita aletaan hivuttaen ottamaan vakavasti. Mutta se prosessi on hidas.

Asenteet ovat yllättävän usein voimakkaampia kuin tieto ja tosiasiat. Juuri siksi talouden kutsuminen uskonnoksi on osuvaa.

On niin helppoa kuvitella raha todelliseksi...

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Bono Bronck Alén kohtasi todellisuuden vaalikopeilla:

"Käytyäni keskustelun rahanluontimekanismista valtiovarainvaliokuntamme puheenjohtajan Kimmo Sasin (Kok) kanssa Tampereen Vaalimökeillä, jouduin kauhukseni toteamaan, että hänkään ei tiedä miten raha luodaan... kun asiaa selvittäessäni, sain vastaukseksi, että "eikös se ole hyvä, kun tallettajat tienaavat koroista. Pankkihan lainaa tallettajien rahoja. Tuo on ihan huuhaata mitä puhuit!" Yritin antaa Talousdemokratian ja PositiveMoney.org:in lähteitä, kuten myös Suomen Pankim sivuja... mutta kommenttina vain tuli, että "ihan huuhaa lähteitä sulla. Ei pidä paikkaansa!" Ja silminnähden hermostui, ja lopulta poistui paikalta, kun avasin tätä palettia ja pankkien manipulaatio ym metodeja... -Että tälläisissä käsissä Valtiovarainvaliokuntamme! Ei hyvää päivää!"

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Eilen joku äänestäjäkandi kysyi vieressä Sasilta: "Kiinnostaisiko jokin ministeripesti seuraavassa hallituksessa?"

Ja Sasi vastaa: "Kyllä, valtiovarainministerin paikkaa voisin harkita".

Herralla on itsevarmuutta, jonka vain täydellinen tietämättömyys voi suoda.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Mikäli selostukseni rahan luomisesta ei auennut, tässä hyvin selkeä kolmiminuuttinen esitys samasta. Tekstitys suomeksi on saatavissa valikosta.

https://www.youtube.com/watch?t=118&v=01IusDeSPE4

Käyttäjän pekkalampela kuva
Pekka Lampela

PositiveMoneyllä on oivia yksinkertaisia "iskulauseita" kuten miksi olemme antaneet pankeille oikeuden painaa rahaa ja maksamme tästä niille vielä korkoa. Suomen euroaikainen valtiovelka 94 mrd ja korkoa on tähän mennessä maksettu 80mrd. euroa.

Seitsenkymmenluvulta lähtien suomalainen asuntovelallinen on maksanut asunnostaan 2,5-3 kertaa asunnon alkuperäisen hinnan. Korkotason aleneminen ei ole juurikaan tuonut tähän muutosta koska laina-ajat ovat pidentyneet. Korkokeskustelussa kannattaa huomioida myös pankkien tapa jakaa korko kahteen osaan josta toista kutsutaan marginaaliksi asiakkaiden hämäämiseksi. Kokonaiskorko ei olekaan ihan niin pieni kun annetaan ymmärtää.

Suomalainen maksaa kaikesta ostamastaan tavarasta ja palvelusta kuluttajahintaindeksin mukaisessa korissa enemmän korkokuluja kuin veroja. Maailmalla tämän lasketaan olevan noin puolet hinnasta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pankkijärjestelmän mustamaalaaminen ja syyllistäminen perustuu aivan samalla tavalla tieon puutteeseen kuin tuo kerrottu Sasin käsitys. Kuka tai mikä tahansa, joka luo siirtokelpoisen velkakirjan on luonut rahaa tyhjästä. Ei ole merkitystä sillä, onko kyseessä pankki, suuryritys vai valtio.

Rahasta enemmän täällä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123703-raha...

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Harmi kun tähän ei voi laittaa kuvaa. Minulla olisi sellainen, jossa tutkimuksen mukaan Englannin parlamentin jäsenistä 70% oli ihan kuutamolla rahanluonnista, 20% tiesi jotain ja vain 10% heistä osasi selittää sen täsmällisesti. Suhdeluku kuvannee melko hyvin myös Suomen parlamenttia sekä kansaa. Vaikka viime aikoina asiasta on puhuttu hieman enemmän, niin ei se auta niin kauan, kunnes asiaa ei käsitellä isosti mediassa. Yksi hassu artikkeli ei vielä kesää tee. Sitä pitäisi takoa samalla volyymilla kuin mitä viimeisen vuoden ajan kansaa on natotettu.

Kun Alexander otti puheeksi Sasin, niin laitanpa perjantain kunniaksi yhden hauskan videon, jossa Sasi todellakin paljastaa tietämättömyytensä.

https://www.youtube.com/watch?v=4dsQL9TJRFA

Ja koska nyt on perjantai, niin sen kunniaksi lisää hauskoja videoita poliitikoiden rahatietämyksestä. Niitä on koottu tähän Ville Iivarisen blogiin viime vaalien aikoihin. Vaikka kooste ei ihan tuore olekaan, niin tilanne lienee pitkälti entisen kaltainen.

http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/71114-k...

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Mikähän taho voisi tehdä vastaavan kyselyn myös Suomen eduskunnalle/hallitukselle?

Valtamedia ei sitä ainakaan tee, vallan vahtikoiruus kun on sille nykyään täysin tuntematon käsite...

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Suomen Talousdemokratia ry on tehnyt noita videohaastatteluja useitakin. Koko eduskunnan läpikäyminen olisikin isompi urakka. Mutta toisaalta mielenkiintoinen. Ja hmm, siitä voisi saada asialle suurempaa mediajulkisuutta. Haastattelu pitäisi vaan pystyä tekemään niin, että se tulee yllätyksenä. Muuten ehtivät mokomat opiskella asian. Mutta voisihan siihen silti liittää mukaan hankalia jatkokysymyksiä.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer Vastaus kommenttiin #25

Eihän siinä mitään vaikka olisivatkin ehtineet opiskelemaan oikeat vastaukset. Seuraavaksi on syytä kysy miksi eivät tee poliittisia päätöksiään linjassa tiedon kanssa.

29 § Kansanedustajan riippumattomuus

Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.»

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #29

Tuo on oikeasti projekti, joka kannattaa laittaa korvan taakse.

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Suomessa on asiat vielä liian hyvin... Olemme edelleen matkalla alas ja tuleva hallitus tulee pahentamaan asiaa leikkauksillaan ja veronkorotuksillaan.

Riku Seppälä

Tietenkään raha siis ei ole todellista. Vaan sopimus että sillä on tietty arvo vaihdannassa. Tämä on tietenkin käytännöllistä.

Pankit eivät itse 'tee rahaa' vaan lainaavat sen keskuspankilta joka vuorostaan lainaa Euroopan keskuspankilta joka yrittää pitää taloutta tasapainossa korolla. Korko ohjaa rahan määrää taloudessa.

On totta että pankkeja ei pitäisi pelastaa, vaan sijoittajia ja pankkeja pitää vastuussa päätöksistään. Siinä menisi kuitenkin myös kaikkien säästöt.

Miten ajattelemasi vaihtoehtoinen järjestelmä toimisi?

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Käytännössä liikepankit luovat sen rahan, sillä tuo "laina" keskuspankilta on vain kirjaus. Mitään todellista ei siirry miltään taholta millekään taholle. Kun yksi lainaa toiselle ja lainaa kolmannelta, ja tuo fiktiivisten lainojen ketju on melkein päättymätön, maailmassa on jo velkaa sata (ehkä vähän vähemmän tai sitten paljon enemmän) kertaa enemmän kuin reaalivarallisuutta.

Kun finanssitaloudessa tapahtuu tappioita, eli lainaa ei kyetä syystää tai toisesta maksamaan, sitä ei voi kattaa muulla tavoin kuin imaisemalla sitä vastaava määrä reaalitaloudesta – siitä joka on sata kertaa pienempi. Vaikka tekisimme satakertaisesti työtä, mikä ei tietenkään ole mahdollista, tuo velan määrä karkaa aina vain kauemmas reaalitalouden ulottuvilta.

Kun tällainen talousjärjestelmä perustuu siihen, että talous kasvaa koko ajan, ja finanssitalous erkaantuu (on erkaantunut jo) täysin reaalitalouden ulottumattomiin, edessä voi olla vain ja ainoastaan romahdus.

Mikä vaihtoehdoksi, nyt kun ollaan jo näin pitkällä, jolloin on ehkä jo liian myöhäistä tehdä täyskäännös polulta, joka on osoittautunut vääräksi ja johtaa kohti rotkoa? Keinoja en tarkalleen tiedä, mutta ainakin paluu kohti reaalitaloutta on jonkinlainen edellytys kestävälle kehitykselle. Annammeko totaaliromahduksen tapahtua ja aloitamme kaiken puhtaalta pöydältä, joka muuten ei siinä vaiheessa enää ole lainkaan puhdas, vaan silkka raunio? Vai pyrimmekö perääntymään ottamalla lusikan kauniiseen käteen ja myöntämään että nykyinen elintaso on vain lainaa, jota emme ikinä pysty maksamaan?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Keinoista en minäkään tiedä, kun kahlataan jo korvia myöten siinä ihtessään. Mutta niin kauan kun annamme kahlita itsemme yhteisvaluuttaan, ei ole toivoakaan.

Ensimmäinen askel on ilman muuta eurosta irtaantuminen, ja ellei EU tee täyskäännöstä, myös siitä.

Turha jäädä odottelemaan uppoavaan laivaan, kun voi vielä pelastautua – vaikka talous- ja poliittinen eliitti saarnaakin päinvastaista.

Minä en ainakaan halua upota heidän laivansa mukana.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Käsittääksen keskuspankkiraha ei ole edelleen "lainattavaa" vaan sillä liikepankit selvittävät keskinäiset siirtonsa, aivan kuten kahden kasinon pelimerkit eivät ole keskenään vaihtokelpoisia ilman vaihtamista rahaan välillä.
Keskuspankki joutuu joustamaan, sillä voi vain arvata mitä finanssimarkkinoilla tapahtuisi, mikäli keskuspankki ilmoittaisi että Pankki A:n luotot eivät ole kelvollisia Pankkiin B.

Mikään ei tosin estä että jokaisella kansalaisella olisi ikioma keskuspankkitili jossa on täysimääräistä, ilman velkaa luotua rahaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tosiasiassa maailmassa on koko ajan rahaa noin 10 % enemmän kuin kuviteltua reaalivarallisuutta. Tämä on eri asia kuin se, miten tuon "reaalivarallisuuden" (mitä se sitten tarkoittaakin) hinta muodostuu.

Käsitys siitä, että pankkien lainaama raha vastaisi keskuspankin liikkeelle laskemaa rahaa, on virheellinen. Pankit todella luovat rahaa tyhjästä. Mutta tämä ei ole pankkien eritysoikeus; kuka tai mikä tahansa, joka laskee liikenteeseen vaihtokelpoisen velkakirjan, on luonut rahaa tyhjästä. Tällaisina "rahakoneina" voivat toimia liikepankit, pankkiiriliikkeet, keskuspankit, suuryritykset tai Matti Meikäläinen. Rahan merkityksessä on oleellista yhteisöllinen luottamus ja takaus. Myös keskuspankkiraha on "tyhjästä luotua", vailla "reaalikatetta".

Siitä, mitä raha on, enemmän täällä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123703-raha...

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Olet yksinkertaisesti väärässä. Pankit kyllä "tekevät rahaa" ihan lainaamatta keskuspankilta.

Korko ei ohjaa sen enempää kuin narulla pystyy työntämään.

Ole hyvä:

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S...

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Anna armoa Rikulle, Alexander.

Hänhän toistaa vain sitä, mitä meille on opetettu ja mitä taloususkonnon papisto saarnaa mediassa joka päivä aamusta iltaan. Samassa tietokatveessa on valtaosa suomalaisista, mikä tulee todennäköisesti näkymään ylihuomenillalla...

Ikävä kyllä.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Riku, kerroit nykyisestä järjestelmästä näin: "Pankit eivät itse 'tee rahaa' vaan lainaavat sen keskuspankilta joka vuorostaan lainaa Euroopan keskuspankilta joka yrittää pitää taloutta tasapainossa korolla. Korko ohjaa rahan määrää taloudessa".

Tuo on juuri yksi niistä illuusioista, joita rahanluomisesta riittää. Yksityiset liikepankit eivät todellakaan lainaa rahaa mistään. Se "rahanluominen" on niin yksinkertainen tapahtuma, että kun menet pankkiin nostamaan vaikkapa asuntolainan, niin sillä sekunnilla, kun pankkihenkilö painaa enteriä, raha on luotu. Se ei tietenkään ole setelirahaa, vaan bitit asettuvat uuteen järjestykseen, mikä näkyy pankin taseessa. Tämän enterin painamisen ansiosta pankki voi sitten rahastaa sinulta korkoja koko loppuelämäsi tai ainakin niin kauan kuin sinulla on kyseistä lainaa jäljellä.

Sanonta kuuluu: Miksi ryöstää pankkia, jos voi perustaa sellaisen?

Riku Seppälä

Se laina menee pankin taseeseen josta pankki on vastuussa ja näkyvillä. Jos en pysty maksamaan se on luottotappio.

Sillä 'enterin' painamisella tai muulla tavalla mistä se tulee ei ole väliä.

Jos saat pankin kiinni siitä että eivät laita lainoja taseeseen niin se on tietenkin eri juttu. Mutta en usko salaliittoteoriaan että pankit ja yritykset vääristäisivät systemaattisesti kirjanpitoaan.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #35

Tottakai se on taseessa, et nyt vain ymmärrä sitä, mistä se kirjaus sinne taseeseen tulee. Koko tapahtuma syntyy kun asiakas allekirjoittaa lainapaperit ja saa rahansa tilille.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #37

Rikulle rautalangasta, mutta kaikella ystävyydellä, näin se toimii:

Kuvitteellinen henkilö Kari F. tallettaa pankkiin 100 000 euroa. Karilla on tilillään sata tonnia, jota hän voi käyttää laskujen maksamiseen, tilisiirtoihin ja korttiostoihin. Systeemissä on rahaa tuo sata tonnia.

Pankilla on 10 % kassavarantovaade. Pankki lainaa kuvitteelliselle henkilölle Riku S. 90 000 euroa, jotka Riku tallettaa samaisessa pankissa olevalle tililleen. Rikulla on nyt tilillään 90 000 euroa, jota hän voin käyttää laskujen maksamiseen, tilisiirtoihin ja korttiostoihin.

Systeemissä on nyt rahaa Karin sata tonnia ja Rikun 90 tonnia, yhteensä satayhdeksänkymmentätuhatta (190 000) euroa.

Pankki on luonut rahaa tyhjästä.

PS: Koska Rikun raha on tilillä, siitä voi tietysti lainata edelleen 90 % vaikka...

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo Vastaus kommenttiin #35

"Jos saat pankin kiinni siitä että eivät laita lainoja taseeseen niin se on tietenkin eri juttu. Mutta en usko salaliittoteoriaan että pankit ja yritykset vääristäisivät systemaattisesti kirjanpitoaan."

Eivät ne vääristäkään, vaan aivan päinvastoin, se kirjanpito on juuri se vääristäjä. Kahdenkertainen kirjanpito on juuri systeemin epärehellisyyden ydin, eikä systeemin rehellisyyden takaaja.

Pankkien syyttäminen rahanluonnista on ehkä yksinkertaistamista, mutta tuosta syytöksestä on vaikea päästä eteenpäin, koska pankkipuolen edustajat eivät kerro niistä kummallisemmista puolista, joita systeemiin liittyy. Miksi esimerki kiinnityksiä ei kuoleteta automaattisesti, kun laina on maksettu? Miksi jotkut lamavelalliset ovat maksaneet lainansa mielestään jo moneen kertaan, mutta velka on edelleen pankkien taseissa? Näistä pitäisi keskustella, mutta nykysysteemin puolustajilla ei taida olla kanttia tähän keskusteluun.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Saattaa ne säästöt silti mennä.

Kaksiosainen artikkeli "Pankkiunioni ei estä kriisejä, se järjestää maksajat. Maksaja olet sinä" + "Yksityinen rahanluonti vaarantaa talouden vakauden" http://ipu.fi/2013/wp-content/uploads/2011/01/IPU-...

Kaarina Piipponen

En kyllä yhtään ihmettele, jos kansanedustajaehdokkaat eivät tiedä rahan luonnista. Henry Fordin on täytynyt olla edellä aikaansa. Peruskoulussa eikä lukioissa ainakaan tästä juuri opeteta. Voi olla, että jollain ekonomiksi koulutettavilla oppilaitoksilla tästä puhutaan. Tai ainakin luulisi pankeissa tiedettävän asiasta.

Kun vuonna 2011 etsin jotain euroon liittyviä juttuja niin tämä tuli googlehaulla sivustolle. Yleensähän on vallalla sellainen käsitys, että pankeissa on siellä talletettavan rahamäärän arvoinen kultavaranto talletusholveissa tai joku muu vastaava kate.

Money As Debt - Raha on velkaa, osa 1/5 (suomenkielinen tekstitys)

https://www.youtube.com/watch?v=Hax_UwfExks

Laitoin sen silloin Antti Pesosen blogiin:

http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91254...

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Tuskin Ford oli edellä aikaansa, vaikka hänen aikanaan finanssitalous oli vain pieni osa reaalitaloudesta. Voi vain kuvitella mitä Ford sanoisi nyt kun nuo suhteet ovat päin vastoin ja enemmänkin, finanssitalouden hyväksi. Tuskin hän olisi voinut unissaankaan kuvitella mitään näin katastrofaalista.

Fordille ehkei ollut selvää, että yhteiskuntarauhaa voidaan ostaa velaksi, kuten nyt on jo aika pitkään tehty. Mutta jos hän olisi sen aavistanut, olisi hänkin taatusti tiennyt – kuten kuka tahansa lapsikin – että näin ei voi jatkua kovin pitkään.

Vallankumousta odotellessa...

Kaarina Piipponen

Minun piti oikein katsoa Wikipediasta, mitä Henry Fordista on kirjoitettu. Hän oli kyllä syntynyt 1800-luvulla, mutta kuitenkin nähnyt I ja II maailmansodat ja vielä yrittäjä ja suurliikemies. Joten on täytynyt olla bissneksestä hyvin perillä ja ehkä myös ymmärrystä miten talous toimii.

Odotellaan vaan vallankumousta! Sellaista rauhanomaista valtiojärjestyksen kumoamista.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Tässä vaihteeksi klippi, jossa haastateltava tasan tarkkaan ymmärtää rahanluomisen. Katsokaa ja kuunnelkaa kuinka vakavaksi kysymys vetää Timo Soinin. Löytyy kohdasta 3:02.

“Nyt meillä mun käsittääkseni on niin suuria taloudellisia intressejä (uhattuina)... et kaikki ne henkilöt, jotka uskaltaa tän nykyisen ajattelun haastaa... ovat vaarassa."

Soini siis tietää, että asiassa on paljon pelissä. Ja yksi mikä on varma, hänellä ei ole mitään aikeita alkaa muuttaa järjestelmää. Soini tähtää tässä vaiheessa ministerin paikkaan ja helppoon elämään. Tämän vuoksi eduskuntaan pitää saada rohkeita kansanedustajia, jotka eivät pelkää oman asemansa puolesta.

https://www.youtube.com/watch?v=YNNM6ys6NCw

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Saattoi Soini viitata hengen menetykseenkin. Olen jokusen vuoden aikana kirjoittanut useamman artikkelin Libor-, Euribor- ja Isdafix -manipulaatioista, kullan ja valuutan hinnan manipulaatioista, pankkien harjoittamasta rahanpesusta, tilien kokkaamisesta, luovasta kirjanpidosta ja muusta vastaavasta.

Siinä yhteydessä on tullut ajoittain pidettyä silmällä pankkiiri- ja toimittajakuolemia. Tällä hetkellä Banker Body Count -lukema näyttää olevan 50 henkilöä vuonna 2014, 21 hakattu tai maine mustattu http://www.riseearth.com/2014/12/astonishing-list-...

Huomaa että suurin osa ko. henkilöistä oli töissä tutkinnan alla olevissa rikoksenuusijapankeissa.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Itse asiassa olen varma, että Soini tarkoitti myös sitä. Eikä se tosiaan mikään ihme ole. Olen itsekin seurannut noita kuolemia, eivätkä ne voi olla sattumia.

Finanssisektorihan on naimisissa kolmen maailman suurimman ja samalla tuhoisimman bisnessektorin kanssa, huumekaupan, aseteollisuuden ja öljyteollisuuden.

Siteeraan väliin pätkän vanhasta kirjoituksestani, joka liittyy huumekauppaan.

"Vuoden 2013 lopulla Rolling Stone -lehden journalisti Matt Taibbi kertoi eräästä USA:ssa farssiksi muodostuneesta rahanpesuun liittyvästä oikeudenkäynnistä, joka liittyi brittipankki HSBC:n vuosia jatkuneeseen huumerahojen pesuun. Taibbi kertoo, että meksikolaisten kartellien rahakuskit jopa teettivät kuljetuslaatikoita, jotka oli mitoitettu mahtumaan kassanhoitajan luukusta sisään.

Yhdysvaltain oikeusministeriö kuitenkin päätti, että syytteet jätetään nostamatta, vaikka todisteet puhuivat asian puolesta ja pankki itse myönsi asian. Syyttäjä perusteli lausunnossaan, että HSBC on perinyt takaisin bonuksia ja myöntynyt siihen, että osa jo sovituista bonuksista jätetään maksamatta viiden vuoden aikana. Artikkelissaan Taibbi irvaillen pohtii, mikä mahtoi olla oikeusministeriön avaustarjous: ”Pyysivätkö he pankin toimitusjohtajaa rajoittamaan Karibian lomiensa keston yhdeksään viikkoon vuodessa?"

Asiassa olennaista on, että Yhdysvaltain oikeusministeriö päätti - huolimatta siitä, että pankki myönsi syyllisyytensä - pankin olevan niin tärkeä rahoitusjärjestelmälle, että syytteet jätettiin nostamatta. Ensinnäkin se kertoo Yhdysvaltain oikeuslaitoksen täydellisestä mädännäisyydestä, mutta myös siitä, että huumerahat ovat niin huikean suuria summia, että niillä on suuri merkitys kansantaloudelle - ja varsinkin kasinotaloudelle. Italian mafia pesee nykyään huumerahoja tuulimyllybisneksellä, ja kuka mitenkin."

Eihän sekään mikään salaisuus ole, että pankkiirit kautta historian ovat toimineet myös sota-arkkitehteinä.

http://www.washingtonsblog.com/2014/04/wars-banker...

Ja tästä perspektiivistä kun asiaa tarkastelee, niin eipä muutamien yksittäisten ihmisten henki ole minkään arvoinen, kun ei ole edes kansakuntien - siis eettisessä mielessä, toki bisneksen kannalta tappaminen on heille tuottoisaa.

Ja tästä päästäänkin siihen, mitä olen jo pitempään pohtinut, että talousdemokratialla olisi aivan ratkaiseva vaikutus yhteiskuntaan. Ensinnäkin velaton raha vähentäisi tuloeroja ja parantaisi demokratiaa. Sen lisäksi se olisi suuri askel kohti kestävää kehitystä, sillä nyt globaalissa taloudessa valmistetaan vuosittain kymmenien biljoonien dollareiden edestä turhakkeita, joita roudataan maasta toiseen ja joiden tuotto menee pelkästään korkojen maksuun. Mikäli näin ei olisi, niin se vähentäisi radikaalisti myös työaikaa ja säästäisi luonnonvaroja. Mutta sitten - sokerina pohjalla - talousdemokratia olisi myös avain kohti maailmanrauhaa. En tarkoita, että sodat loppuisivat kokonaan, mutta vähenisivät olennaisesti.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #40

Olen itsekin kirjoittanut tuosta hallitusten, järjestäytyneen rikollisuuden ja rahoitussektorin yhteistoiminnasta

Huumekauppaa käydään hallitusten suojeluksessa http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=6185

Pötypuhe nimeltä huumausaineiden vastainen sota http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=5514

Yhdysvaltain CIA hallitsee huumekauppaa http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=4562

Talousdemokratialla toden totta olisi tervehdyttävä vaikutus pelkästään siksikin että se purkaisi näitä kartelleja!

Riku Seppälä

Janne, kirjoitat että 'Rauha ja hyvinvointi ovat meillä vain lainassa.'

Keneltä? Kuka tulee ottamaan pois sen mikä meillä on?

Finanssiteollisuus tuntuu ehkä oudolta. Mutta se että kaikilla on velkaa ja siitä maksetaan toisille korkoa edesauttaa maailman kehitystä. Korko on rahan 'työn' tulosta. Jos sinulla on auto, et kai ole valmis antamaan sitä pois tietyksi ajaksi ilman korvausta jos itse saatat tarvita sitä (paitsi nyt ehkä kaverille)?

Vaikea on tietenkin pitää järjestelmä tasapainossa.

Mutta kukaan ei tule koputtamaan ovelle ja sanomaan että emme voi enää tehdä töitä ja jakaa kaikkea sitä minkä olemme tuottaneet. Meillä siis on kaikki tämä eikä ulkoista velkojaa, paitsi ehkä luonto, joten miksi kaikki yhtäkkiä häviäisi?

Kun pankki kaatuu niin myös kaikki tehty raha katoaa tappioina niille jotka lainaa ovat antaneet. Mutta se riski että kaikkien luottamus katoaisi samaan aikaan eikä kukaan enää usko toisten kykyyn tehdä mitään tuottavaa on todella pieni ja sitä vastaan tietenkin tulee taistella.

Olisi kyllä kiinnostava nähdä hyvä analyysi siitä miten maailma on muuttunut sen jälkeen kuin kultakantaan perustuvasta rahajärjestelmästä luovuttiin.

Mutta en näe sitä ongelmana että rahaa tehdään tyhjästä.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

No, kysymyksesi ovat niin laajoja ettei ainakaan yhdessä kommentissa voi vastata. Toki voit vilkaista muita blogikirjoituksiani.

Mutta lyhyesti, näyttää siltä kuin ymmärtäisit, kuten useimmat muutkin, että rahalla olisi jonkinlainen vastine todellisuudessa. Minimaalinen vastine onkin, mutta raha itsessään on niin kuin se lasketaan. Reaalitalouden osuus kokonaistaloudesta on todellakin vain murto-osa, kun finanssitalous (se, jolla ei ole vastinetta reaalimaailmassa) on ryöstäytynyt niin järjettömiin mittasuhteisiin kuin se on nyt. Ja finanssitalouden tappioita paikkaa vain lisälaina, joka entisestään kasvattaa fiktiivisen rahan määrää, ja ellei jostain syystä lisälaina onnistu ja tappio joudutaan realisoimaan, se tehdään piskuisesta reaalitaloudesta imemällä. Siis esim. meidän töittemme tuloksesta.

Kiteytettynä suurin osa talousongelmistamme johtuu siitä, että fiktiivisen rahan määrä on niin megalomaaninen suhteessa vastikkeelliseen rahaan, eli talous perustuu lähes pelkästään fiktiolle eikä todellisuudelle. Finanssimarkkinoiden jatkuva kasvu täysin hallitsemattomiin sfääreihin ei voi olla ikuista. Ja mitä sen jälkeen?

Mitä vallankumoukseen tulee, sellainen syntyy vasta kun ihmisillä alkaa olla nälkä. Nythän länsimainen hyvinvointi on lainan varassa, fiktiivisen rahan varassa, ja toki myös sen, että sen vastineeksi kehitysmaissa nähdään nälkää ja puuhastellaan meille ruokaa ja tavaraa nälkäpalkalla. Siellä päin niitä vallankumouksia syntyy, mutta meillä ei, koska rauha on keinotekoisen varallisuuden varassa.

Riku Seppälä

On tosiasia että olemme lainailleet ja käyttäneet muita maita hyväksemme. Mutta tehostamalla täällä (olen maaseudulla Tansaniassa) saadaan vielä 100x ruokaa täällä. Ihmiset esim kuljettavat ruokalasteja täällä polkupyörillä kymmeniä kilometrejä.

Mutta rn vieläkään ymmärrä miksi se että 'elämme fiktiossa' on ongelma. Ruoka minun lautasella jota syön täällä paikallisten kanssa tai Suomessa on ihan oikeaa. Samoin talot joissa asun.

Kauan sitten ennen kuin 'raha' oli keksitty heimot käyttivät simpukan kuoria rahana. Eli vaihdannan välineenä. Sen sijaan että piti aina vaihtaa kolme kanaa yhteen sikaan samanaikaisesti. Voitiin näin sujuvoittaa vaihdanta. Niille ei ollut mitään konkreettista vastinetta mutta niitä oli tarpeeksi harvassa jotta ei syntyisi kovaa inflaatiota. Sanotaan että yksi kana oli 1 simpukankuoren arvoinen.

(Jos simpukankuoria olisi ollut löydettävissä miten paljon tahansa, hinnat olisivat nousseet todella nopeasti eli moni olisi ollut tietenkin valmis maksamaan kanasta 100 simpukankuorta 1 sijaan. Tämä on siis inflaatio, jos rahaa tehdään liikaa)

Sitten yksi henkilö keksi seipään ja valmisti niitä 10 kappaletta. Kaikki halusivat seipäitä joten niiden hinta oli kolme kanaa eli kolme simpukankuorta.

Nyt kun simpukankuoria käytettiin myös seipäiden ostoon, niitä oli vähemmän käytettävänä kanojen ostoon, joten kanojen hinta laski puoleen simpukankuoreen.

Jos näin jatkettaisiin ilman että simpukankuoria tulisi lisää, kaikkien hinta jatkaisi laskua kun uusia ostettava asioita kehitettäisiin. Tämä olisi yksi tapa pyörittää taloutta, mutta aika vaikea koska kaikki omistamasi tavara halpenisi koko ajan joten mitään ei kannattaisi ostaa muuta kun juuri sen hetkisen tarpeeseen. Mahdollista mutta ehkä hankalaa.

Heimo kuitenkin päätti että otetaan myös 10 harvinaista kiveä maksuvälineeksi jotka vastasivat 10 seivästä. Näin kaikkien tavaroiden hinta pysyi samana. Tämä 'raha' oli kuitenkin kehitetty 'fiktiivisesti' jos asuit naapuriheimossa etkä ollut nähnyt seipäitä.(seipäät voit tässä myös esim. korvata kampaajapalvelulla jos seipäät ovat liian realistisia.)

Uudet kivet otti käyttöön heimopäälikkö joka antoi kivet niille jotka halusivat ostaa seipäät ja lupasivat maksaa takaisin.

Siten seipäiden kehittäjä pystyi ostamaan kanoja samaan hintaan kuin muut ja hänestä tuli 'rikas'.

Seipäiden ostajat saivat myös kanoja kiinni entistä helpommin joten niitä oli enemmän. Ja siten niiden hinta laski ja kaikilla oli enemmän ruokaa. Ja he saivat maksuja kiinni otetuista kanoista ja pystyivät maksamaan velat takaisin.

Kysymykset:

1. Miksi tämä sivilisaatio kaatuu? Sehän elää 'fiktiossa'?
2. Miten ennustamasi toinen vaihtoehto toimisi ja miksi se olisi parempi?

Jos nyt sanot että tämä ei ollut fiktiivistä rahaa, niin haastan selittämään miten tekisit nykypäivänä paremman järjestelmän ilman että ohjailisit inflaatiota korolla / rahan määrällä?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tosiasia on tietysti, että mitään vastikkeellista rahaa ei ylipäätään ole, eikö ole koskaan ollut. Rahan vaihtoarvo ei perustu mihinkään reaaliseen, miltään osin.

Ajatus vastikkeellisesta rahasta pohjautuu 1800-luvun lopun talousjärjestelmään ja tilanteeseen, jossa alkeellinen tuotanto peitti rahan imaginaarisen luonteen. Ensimmäinen maailmansota toi sen esille ja Vietnamin sota tuhosi illuusion vastikkeellisesta rahasta täysin.

Ajatuspähkinä kaikille: Mikä olisi tuon "vastikkeellisen rahan" vastike reaalimaailmassa ja mikä olisi sen reaalinen arvo?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #56

Totta on tietenkin se että raha ei itsessään ole todellista. Mutta miksi sen saavuttamiseksi sitten työskennellään? Oletan että siksi että se kuvitellaan todelliseksi.

Eikö ole absurdia että työtä tehdään ensisijaisesti rahan haalimiseksi eikä siksi että jotain saadaan aikaiseksi?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #59

Sitä tehdään jokin aikaansaamiseksi, kun tekijä tekeee sen omasta reaalimotiivistaan; hartiapankkiasunnon tai vaikkapa linnoituksen Kannakselle 1938.

Raha taas on todellakin sataprosenttisesti kuvitteellista. Se on sosiaalisen takauksen sisältävä lupaus, kuten antamassani linkissä osoitan. Kun tuo sosiaalinen lupaus poistuu, lakkaa rahan arvo.

Mutta se ei ole kovinkaan merkillistä. Tosiasiassa koko yhteiskunta perustuu erilaisille lupauksille. On oikeastaan merkillistä, että kaikilla muilla yhteiskunnan osa-alueilla tämätunnutaan ymmärrettävän, mutta rahan kohdalla ei.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Rikulle: Rahan tyhjästä tekeminen ei ole ongelma. Se riippuu kuka sen tekee ja mihin tarkoitukseen.

Riku Seppälä

Totta, vaikka yllä kaikki juuri väittivät että rahan tekeminen on ongelma. Ollaan siis saamaa mieltä ja eri mieltä kuin muut yllä.

Mutta nyt konkretiaa:

Missä ja miten sitä tehdään väärin tänä päivänä?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #51

Raha ei voi tehdä sen enempää "oiekin" kuin "väärin".

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #51

Konkretiaa ei ole se, että lähes koko talous perustuu fiktiolle.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tässäpä mielenkiintoinen uutinen joka sopii aiheeseen kuin nappi otsaan:

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/33596...

Islannista meidän pitäisi ottaa oppia aika monessa asioissa, ennen kaikkea taloudessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Toteutuessaan malli tulee johtamaan Islannin kansantalouden katastrofiin, jonka rinnalla edellinen pankkikriisi oli lasten leikkiä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #58

Malli tarkoittaisi sitä, että liikkeessä olevan rahan määrä romahtaisi. Jos pankki saisi lainata vain 100 %:lla kassavarannolla (jota jo Galbright esitti yhtenä mallina teoksessaan Raha - en nyt käsittele sitä laajemmin), se takoittaisi, että kun tuo edellä rautalankamallissa esitetty säästäjä tallettaa sen satatonnia pankkiin, pankki voisi lainata ulos koko 100 000, mutta alkuperäinen säästäjä ei enää voisi käyttää rahojaan.

Malli, taas rautalangasta:

Malli 1 (esitetty edellä): systeemissä on rahanluonnin jälkeen 190 000. Tästä tuo lainattu 90 000 menee investointiin, jonka tuotosta alkuperäinen tallettaja voi ostaa tilisiirtona omalta sadan tonnin tililtään. Kauppa käy, työllistellään ja talous toimii.

Malli 2 (Islannin "tulevaisuus"): laina-asiakas lainaa tuon 100 000 kokonaisuudessaan ja investoi sen tuotantoon. Lainaaja yrittää sitten myydä tuotantoaan alkuperäiselle tallettajalle, mutta tämä ei voi ostaa, koska tilillä oleva omaisuus, sata tonnia, on lainassa myyjällä. Seuraus on, että myyjä ei pysty maksamaan lainaansa takaisin. Myyjä tekee konkan, pankki tekee konkan ja alkuperäinen tallettaja saa haltuunsa tuon tuottamattoman investoinnin. Tuottamattoman, koska ostajia ei ole.

Noin lyhyesti, siis.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #60

Islannin tapauksessahan valtionpankki loisi rahaa, ja liikepankkien olisi aina lainattava sitä valtionpankilta.

Siinä systeemissä vain poistuisi yksityisen toimijan mahdollisuus luoda rahaa, koska se mm. Islannissa on johtanut katastrofiin, ja johtaa kaikkialla muuallakin – ainakin tulevaisuudessa.

Siksi eurosta irrottautuminen on välttämätöntä. Suomen pankille pitää palauttaa oikeus rahanluontiin ja ottaa se oikeus liikepankeilta, joiden pitäisi lainata rahansa valtionpankista, eikä luoda sitä itse.

Kun valtionpankki lainaa myös valtiolle, siis oikeastaan itselleen, valtion ei tarvitse lainata yksityispankeilta, kuten nyt. Silloin talouskasvu "sulattaa" valtionlainan, eikä sitä pidä maksaa perinteisessä mielessä takaisin.

En oikein ymmärrä mihin katastrofiin tuo johtaisi, kun nykysysteemi nimenomaan johtaa sellaiseen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #62

Tuo tarkoittaisi talletuspankkitoiminnan lopettamista. Mikä olisi valtionpankin rahanluontimekanismin perusta silloin?

Islannin ongelma ei ollut lainakatastrofi, vaan vakuuskatastrofi, ts. pankeilta oli poistettu yritysriksi.

Jokainen, joka laatii siirtokelpoisen velkakirjan, on luonut rahaa. Sitä ei voi teknisesti siis lopettaa kuin lopettamalla velkakirjojen, ts. velan, laillisuus.

Katastrofi syntyisi siitä, että lainananto, mm. siirtokelpoinen tavaravelka, tulisi "laittomaksi", velkakirjoilla ei olisi ulosottokelpoisuutta eikä sellaista voitaisi oikeudessa luoda.

Pankit eivät ole rahan luonnissa erikoistoimija, ne ovat vain suurin.

Toimituksen poiminnat