Ajasta aikaan Silmästä silmään

Onko Suomi yksipuoluejärjestelmä?

  • konsensus
    konsensus
  • yksimielisyys
    yksimielisyys

Tuo kysymys pompahti jälleen kerran esiin nyt kun puolue-eliitti valitsi isoihin puolueisiin puheenjohtajat ja maallemme samalla uusia ministereitä. Stubbin ja Rinteen valinnat ehkä selkiinnyttävät kuvaa vasemmistosta ja oikeistosta, mutta vain piirun verran – ja vain teoriassa. Mainittakoon saman tien, että en usko puolueita (tai muitakaan) johtavien persoonien merkitsevän kansanvallalle sen enempää kuin ulkoista vaikutelmaa mielikuvatasolla. Myyntiin sillä on kyllä merkitystä, sillä tarkoitan vaaleja.

 

Todellista valtaa maan hallituksessa - ja sen viime aikoina kaapattua vallan eduskunnalta, myös siellä - käyttää taloudellinen eliitti, jonka näkymättömässä kädessä puristama talutusnuora on milloin pitkä, milloin lyhyt. Mutta koolla ei ole väliä, sillä talutusnuora se silti on.

 

Vaikka konsensus on pyritty mieltämään positiivisena terminä, minulle sana kajahtaa lähes samana kuin totalitarismi. Yleensä kriisin (lama, taantuma, onnettomuus, sota tms) varjolla kansa ”eheytyy” ja yhtenäistyy, ts. se luovuttaa ajattelunsa johdolle, joka osoittaa yksimielisyyden suunnan. Koska meille kerrotaan elävämme paraikaa jonkinlaista lama-aikaa, hallitus, kansanedustuslaitos ja varsinkin media on liikuttavan yksimielinen tähtäimestä ja tulevaisuuden toimenpiteistä.

 

Tulipaloa ei tietenkään voi sammuttaa muuten kuin toimivalla työnjaolla ja yhteen hiileen puhaltamalla, mikäli tulipalon yhteydessä tällainen vertaus sallitaan. Mutta juuri siksi tulipalo on konsensukselle mannaa, juuri siksi konsensus on talouseliitille mannaa, ja juuri siksi sen kannattaa aika ajoin sytytellä noita tulipaloja ja synnyttää kriisejä - todellisia tai keksittyjä. Kaikkein edullisinta on levittää huhuja tulipalosta, jota todellisuudessa ei edes ole sytytetty – siten kansaan saadaan kylvettyä metatason konsensus: tällöin oma ajattelu siirretään kriisistä selviytymisen vuoksi muualle – nykytilanteessamme sylttytehtaalle eli talouseliitille.

 

Tällä johdannolla päästään itse kysymykseen: onko Suomemme demokratia vain lumedemokratiaa ja samalla monipuoluejärjestelmämme itse asiassa yksipuoluejärjestelmä? Kun seuraa varsinkin kotimaan politiikkaa ja talouspolitiikkaa, syntyy vahva vaikutelma yhdestä maatamme johtavasta puolueesta, joka näennäisesti on jaettu jonkinlaisiin puolueosastoihin, joita parlamenttipuolueessamme on edustettuna kahdeksan. Sen ulkopuolelta löytyy muitakin puolueita, joille ei sananvuoroa sallita. Tuossa Parlamenttipuolueessa riitely on teatteriesityksen oloista draamaa, jossa näyttelevät P-puolueen kaikenkarvaiset roolihenkilöt opetelluin repliikein, mutta näytelmä on kaikille yksi ja sama.

 

Kysymys kuuluu myös: kuka tuon näytelmän on kirjoittanut ja kuka on ohjaaja? Mielenkiintoista on erityisesti se, kuka vastaa tämän teatterin tiedotuksesta ja propagandasta?

 

Vastaan itse: kaupallinen valtamedia. Sen on pohjimmiltaan aina laulettava sen lauluja, jonka leipää syö. Mikäli kaupallinen valtamedia tiedottaisi asioistamme tavalla, joka sen rahoittajia ei miellytä, vaikka totuudenmukaisesti, tiedottaminen loppuisi siltä osin kokonaan.

 

Pelastukseksemme kansa omistaa tiedotusvälineen, jota sen pitäisi ohjailla itse – Yleisradion. Mutta mitä ihmettä – Yleisradion tiedotus poikkeaa vain näennäisesti kaupallisen median tiedotuksesta. Elämme tiedotuksen suhteen kuin noidankehässä: kaupallinen valtamedia kertoo sitä ja siten, mitä ja miten maksaja haluaa kuulla ja nähdä. Mutta niin tekee myös Yleisradio, koska maksaja, eli kansa – ei halua kuulla kaupallisen valtamedian siihen kylvämän totuuden vastaisia uutisia – vaikka ne olisivat tottakin.

 

Tällaisen tiedotusnoidankehän vahvistaminen ja kiihdyttäminen on talouseliitille ja P-puolueen johdolle enemmän kuin tärkeää, ja siinä se on onnistunut erinomaisesti.

 

Samasta aihepiiristä kirjoitin aiemmin:
http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163996-yle-sensuroi-hs-sensur...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Voi olla tolkullista kerrontaa. Ei riitä tietoisuus arvioimaan tarkemmin.

Itselleni tuli mieleen se, että velkaa otettiin, jotta voitaisiin jossain kohden kääntää selkeämmin kurssia sopivampaan suuntaan. Olisi jokin yleisesti ottaen perustellumpi hetki uudistaa rakenteita. Toki rakenteiden muutosta tarvitaankin, mutta varmaan haetaan jotain juuri tietynlaista.

Ja kun se velanotto on kuitenkin päätynyt ennenpitkää niiden varallisuudeksi, jotka kaiken viimein pyydystävät kasautuvaksi omaisuudekseen. Joten ei siinä väliaikaisessa luovutuksessa mitään menetetty, päinvastoin.

No, on spekulaatio. Ehkä asioita järjestellään selkeän tietoisesti, vaikka ei välttämättä juuri em tavalla.

Voi olla niin, että yleisemmän edun kannalta kyseenalaisia asioita on joskus melko helppoa edistää joissain tapauksissa, mutta jäljitys ja toteennäyttäminen on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta. Asia on yhtä vaikea kuin se, millainen työ, toimi ja asiat oikeasti eniten rakentavat ja edistävät eteenpäinmenoa ja tulevaisuutta.

On ajauduttu ja varmaan osin aktiivisesti päätetty pitämään jotain tärkeänä, jotain haitallisena tai nolla-arvoisena, ja sen mukaan järjestyttäisiin enempää asioita problematisoimatta. "Näytä ja kerro miten asioista tulee ajatella, niin tiedän mitä tehdä ja miten asettautua osaksi kaikkea."

Kuinka moni oikeasti etsii ja on ulalla, sekä myöntää tämän? Varmaan on monella varmuutta mukana, ja tämä on se, mitä odotetaan. Odotuksia ei petetä, vaan ollaan vastuullisia.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Melko uskomatonta verrata Suomen Yleä Kiinan tai Pohjois-Korean medioihin.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Voi olla, että meidän vaimentamiseen riittää melko vähäiset toimenpiteet. Tulos on se, joka kertoo oleellisimman.

Itse olen ajatellut niin, etteivät suomalaiset ole kovin aktiivisesti mukana touhussa. Pieni osa on, ja suuri osa tästä pienestä väestä ehkä kyseenalaisesti.

Meille riittää, että kun viitataan sopivaan korttiin, niin saadaan melko helposti aikaan riittävä vaimennus.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ns. "vapaan" median ominaispiirteisiin kuuluu propaganda siinä mitä totalitarismeissakin, mutta täysin eri metodein, osin jopa tehokkammin, kansalaiset kun kuvittelevat vapaan tarkoittavan totuudessa pysyttelemistä. Mutta vapaus voi olla myös vapautta valehtelemiseen tai totuuden pimittämiseen, vääristämiseen ja totuuden kiertämiseen - usein laillisuuden rajoissa pysyen. Ja lakihan on, kuten useat meistä tietävät, niin kuin se luetaan...

Ukrainan tilanne nosti jälleen pintaan länsimaisen propagandan, vaikka useimmat eivät sitä havainneet edes pinnalta. Koska länsimainen propaganda toimi aivan eri keinoilla kuin venäläinen, se sai vastapuolelta vetoapua levittämäänsä harhaan siitä, että kun venäläismedia valehtelee niin selkeästi, vastakkainen länsimainen uutisointi olisi muka totuudenmukaista.

Ei ollut. Se ajoi omaa asiaansa häikäilemättä. Oma asia on raha, ja lietsomalla kansalaisiin pelkoja rahaa tulee. Mainostajilta ja vähän myös yleisöltä itseltään.

Että sellaista vapautta.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Aku Kopakkalankin tapaus kertoo omaa kieltään sananvapautemme tasosta. En tiedä kuinka kauas tpotalitarismiin pitää kulkea enne kuin totuus alkaa porukalle hahmottua.

Kuulostaa hyvin tutulta takavuosilta, että pääministeri valitaan puoluekokouksessa. No, se oli naapurissa. Tilanne on vain muuttunut ikäväksi, koska kuulumme tuohon totalitaristiseen imperiumiin. "Suuri ja mahtava Euvostoliitto..."

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Nerokasta kehittää järjestelmä, jossa ihmiset kuvittelevat elävänsä demokraattisessa ja vapaassa arvoyhteisössä, vaikka kyse on vain teatterista.

Käyttäjän RistoKajanto kuva
Risto Kajanto

Vallan mainio kirjoitus.Kiitos siitä Janne Kuusi.

Kuinka pitkään kansan selkäranka kestää tätä edustuksellista näennäisdemokratiaa ?

Nämä "teatteriliput " ovat maksaneet kansakunnalle tähän mennessä yli 40 miljardia euroa ja todellinen mätky on vielä tuloillaan.

Kallis hintalappu eurooppalaisuuteen Suomen "Kataiselta" kansalta.

Nyt pitäisi heti pitää uudet vaalit sillä edellytykset on täytetty.

Nopeasti perustettava teknokraattihallitus,jotta politikkojen töppäykset voitaisiin jatkossa minimoida.

Mikä puolue ottaa tulevaan vaaliohjelmaansa palkkojen alentamisen mikä on edellytys,että tästä suosta noustaan tällä vuosikymmenellä.Työaikoja pitää myös pidentää merkittävästi.

Työpahoinvointi maksaa suomalaisille lähes 40 miljardia vuodessa ja tähän pitää löytää myös ratkaisu pikimmiten.Siihenkään eivät politikot kykene tämän Jumalan aikana.

Elämme maamme kohtalonvuosia nykyisten "Eurooppahuumassa" rypevien politikkojen vallan alla.Valitettavasti !

Toimituksen poiminnat